Hollolan Lahti 1/2021


Julkaisu toukokuu 2021, sivumäärä 20.
Lahti-Seuran 75-vuotisjuhlanumero
Kannen kuva: Lahti-valokuvakirjan kansi vuodelta 1949. Kirja oli nuoren yhdistyksen voimainponnistus. (Kuva: Lahden kaupunginmuseon kuva-arkisto)

Lehden 1/2021 sisältö:
Puheenjohtajan palsta – Sauli Hirvonen
Jäsenasioita – Lahti-Seura
Lahti-Seura 75 vuotta 1/3 – Lahti-Seura & Sauli Hirvonen
Tiirismaan 110-vuotisjuhlapuhe – Irma Willman
Lahden pääteiden rakentaminen – Sauli Hirvonen
Mielipide: Ulko- ja sisäkehätiet – Sauli Hirvonen
Heimoliiton säätiö kotiseututyön asialla – Janne Ridanpää
Pelastiko lahtelainen raha Päivälehden? – Janne Ridanpää
Luontoretki – Nykytaiteen suurkatselmus – Kirsti Tonttila / Nastola-seura ry
Kuvat – Lahden kaupunkiympäristö

Puheenjohtajan palsta / päätoimittajalta – Sauli Hirvonen

Lahti-Seura täyttää 75 vuotta. 12.3.1946 pidetyssä perustamiskokouksessa 35 lahtelaista liittyi uuteen kotiseutuyhdistykseen. Perustamisko-kousta valmisteleva kokous oli pidetty 24.2., jolloin Etelä-Suomen Sanomat uutisoi: ”Lahti-Seura päätetty perustaa.” Samana vuonna perustettiin myös Orimattila-Seura, vuotta aiemmin oli käynnistynyt Hollolan Kotiseutuyhdistyksen toiminta; sodan jälkeen kotiseutuyhdistyksiä perustettiin tiuhaan.

Kuluvan juhlavuoden Hollola Lahti -lehdissä kerrotaan Lahti-Seuran toiminnasta ja julkaisisimme mielellämme myös lukijoiden muistoja.

Oli hienoa huomata, että paikallismediat Etelä-Suomen Sanomat ja Yle Lahden Radio kiinnostuivat juhlavuottaan viettävästä seurasta ja sen toiminnasta. Lämmin kiitos myös kaikille niille, jotka onnittelivat seuraa vuosipäivänään; Suomen Kotiseutuliitto muisti yhdistystä onnitteluadressilla.

Seuran (juhla)näyttely järjestetään pääkirjaston aulassa lokakuussa ja teema näkynee myös Lahti-päivän ohjelmistossa.

***

Poikkeustilanteen jatkuessa seuran toiminta on pyritty pitämään mahdollisimman ”normaalina”, esimerkiksi kokoukset on pidetty sovitusti rajoitusten puitteissa. Alkuvuodesta otimme etäkokoustamisen mahdollisuudet esille, ja myönnettäköön että asia ei ollut aiemmin kovinkaan voimakkaasti esillä. Seuran on tarjottava myös muita vaihtoehtoja sopeutuakseen tilanteeseen ja tarjottava jäsenistölleen muita osallistumistapoja. Vastaavasti tulevia tapahtumia, esimerkiksi tulevan Lahti-päivän ohjelmistoa, voisi lähettää verkkoon ”striimattuna” eli suoratoistona.

On ilahduttavaa, että juhlavuoden ensimmäinen Hollolan Lahti -lehti sisältää monipuolisesti kotiseutuaiheisia juttuja useilta kirjoittajilta.

Liikenneteema jatkuu tässä numerossa, painotus on nyt tieliikenteessä ja teissä.

Mainostettakoon vielä, että muusikko ja tietokirjailija Hannu Kivilän nettisivut aukesivat hiljattain. Sivuilta löytyy musiikkiin, liikenteeseen ja Lahteen liittyviä artikkeleita. Kivilä on tuttu mm. teoksistaan Lahtelaisen lukukirja ja Lahtelaisen sanakirja. Verkko-osoite on hkivila.wordpress.com.

Vaikuttamista

Kuntavaalit siirtyivät huhtikuulta kesäkuulle, joten äänestäjät saivat lisäaikaa miettiä sopivia ehdokkaita, jos sellaisia ei ollut vielä tiedossa. Etelä-Suomen Sanomien vaalikonekyselyn mukaan ainakin Päijät-Hämeen ehdokkaat ovat kotiseuturakasta väkeä. Kyselyn yli 800 ehdokkaasta suurin osa (lähes 90 %) oli sitä mieltä että kotikunta oli merkittävä osa identiteettiä. Äkkiseltään voisi ajatella että asia olisi nimenomaan näin, onhan kyse kuntavaaleista. Jutun lopuksi toimittaja toteaa, että parasta kotiseututyötä on lähteä kuntavaaliehdokkaaksi.

Me, jotka emme ole ehdokkaaksi lähtemässä, joudumme (tai saamme) miettiä muita tapoja huomioida tulevat vaalit. Monissa kotiseutuyhdistyksissä varmasti pohditaan miten kotiseututyöhön ja -identiteettiin kohdistuvat tarpeet tulevat huomioiduiksi ehdokkaiden puheissa ja etenkin teoissa. Tässä kohtaa tulee avuksi Suomen Kotiseutuliitto, joka on julkaissut jäsenyhdistyksilleen ohjeistuksen siitä, mitä jokainen yhdistys voi tehdä: vaalipaneelien järjestäminen, kuntavaaliteemojen nostot somessa, kampanjatekstien julkaiseminen omassa lehdessä jne. Kotiseutuliitto toteaakin: ”Kestävä kotiseutusuhde takaa kestävän yhteisön. Kotiseututoimijoilla on hallussaan kotiseudun ja oman kotikunnan kulttuuriperinnön, paikallisuuden ja identiteetin paras asiantuntemus. Se on joka kunnan oma voimavara.” Lahden seudulla on monia asiantuntevia yhdistyksiä, joilla on tietoa, osaamista ja kykyä toimia asiantuntijana ns. omalla sektorillaan, yhtä lailla kuin jokaisella asukkaalla. Toivottavaa onkin että mahdollisimman moni täysi-ikäinen käyttäisi äänioikeuttaan kesäkuun 13. päivänä.

Kansalaisvaikuttamisessa, vuorovaikutuksessa ja avoimuudessa Lahdessa on menty eteenpäin. Hiljattain käynnistyi ns. kumppanuuspöytähaku. Sen tarkoituksena on koota ihmisiä yhteen edistämään asukkaiden ja yhteisöjen vaikuttamismahdollisuuksia. Tavoitteena on lisätä viihtyisyyttä, yhteisöllisyyttä ja elinvoimaisuutta. Seuran edustaja lähetti oman hakemuksensa, ja tähän palataan myöhemmin.

***

Tätä kirjoitettaessa kevätaurinko oli ehtinyt jo lämmittää mukavasti vaikka kylmyys jatkuikin lämpimän jakson jälkeen. Mennyt talvi tuntuikin erityisen pitkältä. Nyt kun seuran juhlavuotta vietetään poikkeustilanteessa, voisi todeta, että normaali arki olisi parasta juhlaa. Mutta ennen kuin ”normaali” arki koittaa, on tärkeää huomata, että aivan nenän edessämme voi olla jotakin, johon voimme keskittyä odottamisen sijaan. Eräänä kauniina sunnuntaipäivänä kävelin ensimmäistä kertaa keskustan kiertävän Lehmusreitin kokonaan läpi. Reitti todisti syntyperäiselle lahtelaiselle, että aina on jotain uutta ja mielenkiintoista tutulta tuntuvan nurkan takana. Lahti on hieno kaupunki.

Toivotaan että tuleva kesä lämmittää niin fyysisesti kuin mieltäkin.

 

Kategoriat: Hollolan Lahti, Julkaisut | Jätä kommentti

Vetoomus kaupunginvaltuutetuille

Vetoomus

Aihe: Kaupunginmuseolle asetettujen säästötavoitteiden kohtuullistaminen

Arvoisat valtuutetut

Tietoomme on tullut, että Lahden kaupunginmuseon vuosibudjettia 2021 oltaisiin leikkaamassa peräti 5 -10 %:lla. Ymmärrämme, että Lahden taloustilanne vuoden 2021 talousarviossa näyttää tällä hetkellä reilua alijäämää. Siis säästöpaineita on. Mutta suuri yllätys on, että aiemman leikkauksen lisäksi on tulossa vielä lisäleikkaus. Jos ostopalveluita ei enää ole mahdollisuus käyttää, museot ja muut kulttuurilaitokset ovat mahdottoman tilanteen edessä. Vetoammekin että lisäleikkausta ei toteuteta. Leikkausten aiheuttamien sivistyksellisten menetysten lisäksi leikkaukset heikentävät Lahden mainetta kulttuuriystävällisenä kaupunkina.

Esitettyjen lisäleikkausten seurauksena monet museon vuoden 2021 suunnitelmat vaarantuvat: Näyttelyitä on pakko karsia. Esitelmät, seminaarit ja luentosarjat jäävät pitämättä. Mastolan ja Hiihtomuseon vuoden 2021 av-toteutukset vaarantuvat.
Miten käy Historiallisen museon korjauksen ja pitkään työn alla olleen perusnäyttelyn kunnianhimoisen suunnittelun. Alueemme historian kattavaa perusnäyttelyä odottavat innolla niin lahtelaiset kuin matkailijatkin.

Uusi LAD avataan vuonna 2022. LADin näkyvyyttä pitää ensi vuonna lisätä ja tulevan museon odotusarvo käyttää hyväksi. LAD:n kokoelmiin pitää juuri avaamisen kynnyksellä pystyä hankkimaan uutta kuvataidetta?

Museo ei nykypäivänä ole pelkästään teoksia seinällä, esineitä tai vitriinejä. Niiden lisäksi se on elävä, uutta teknologiaa hyödyntävä monitoimitaho. Moderni museo tarjoavaa virtuaalitoteutuksia ja se ovat kävijän kanssa vuorovaikutuksessa. Museo on monenlaisten kulttuuritapahtumien näyttämö ja inspiroija. Museon tehtävä on myös vaalia alueen kulttuuria, kartuttaa kokoelmia, tehdä tutkimustyötä sekä nyt, statuksen saatuaan, toimia Päijät-Hämeen alueellisena vastuumuseona.

Museoiden kävijämäärät vaikuttavat suoraan tuloihin. Mitä maksaa, kun alas ajettuja toimintoja leikkausten jälkeen aletaan uudelleen puhaltaa henkiin?
Myös teatterin ja orkesterin supistukset ovat kohtalokkaita. Lahtelaiset kulttuurilaitokset lisäävät kiinnostusta omaa ympäristöä kohtaan, vahvistavat ihmisten identiteettiä, avartavat näkemystä ja auttavat ymmärtämään omaa asemaa osana eurooppalaista kulttuuriperintöä. Tämän ymmärtäminen helpottaa kiinnittymistä omaan paikkaan ja kasvattaa Lahden vetovoimaa.

Esitämme, että suunniteltuja kulttuurin lisäsupistuksia ei toteuteta, vaan tarvittava rahoitus hankitaan muulla tavalla.

Lahdessa 19.11.2020

Lahden kartanon ystävät ry
Eva Sireni
puheenjohtaja

P-H Taidemuseoyhdistys ry
Kirsti Nenye
puheenjohtaja

Lahti-Seura r.y.
Sauli Hirvonen
puheenjohtaja

Kategoriat: Lausunnot ja pöytäkirjat | Jätä kommentti

Hollolan Lahti 3/2020


Julkaisu joulukuu 2020, sivumäärä 16.
Kannen kuva: Presidentti Juho Kusti Paasikiven patsas Tauno Lautamatin kuvaamana. Veikko Leppäsen suunnittelema patsas pystytettiin vuonna 1961. Vuonna 2020 Lahdessa aktiivisesti vaikuttaneen Paasikiven syntymästä tuli 150 vuotta. (Tauno Lautamatti)

Lehden 3/2020 sisältö:

Puheenjohtajan palsta – Sauli Hirvonen
Seuran tapahtumia – Sauli Hirvonen
Vuoden lahtelainen: Pertti Hammar
Muistoja Lahden vierailuilta – Irma Willman
Kirja-arvio: Tunnelmia Lahdesta – Hannu Kivilä
Mielipide: Turku-Pietari-valtaväylä Lahden kasvun ja kehityksen dynamoksi – Antti Holopainen
Mielipide: Rautatiehankkeet – Sauli Hirvonen
Kuvat kartalla – Lahden kaupunkiympäristö

Puheenjohtajan palsta / päätoimittajalta – Sauli Hirvonen

Lahti-Seuran syyskokous pidettiin 31.10.2020 elokuvateatteri Kino Iiriksen elokuvasalissa, johon oli saapunut kokoustamaan 9 henkeä. Hallitus sai kaksi uutta jäsentä. Tervetuloa mukaan toimintaan Leena Vilponen ja Erpo Heinolainen! Kiitos omasta ja hallituksen puolesta väistyville hallituslaisille Ulla Liliukselle ja Janne Ridanpäälle ajastaan ja panoksestaan Lahti-Seuran hyväksi. Kiitos myös kokousväelle luottamuksesta; jatkan ensi vuonna seuran puheenjohtajana.

Hallituksen esittämät jäsenmaksujen korotukset hyväksyttiin, joten vuonna 2021 henkilöjäsenmaksu on 25 euroa sekä perhe- ja nuorisojäsenmaksut ovat 12 euroa.

Kokous sujui hyvin ja jälleen käytiin tervehenkistä keskustelua seuran tulevasta toiminnasta sekä haasteista, joita ovat mm. jäsenmäärän kasvattaminen.

Kokouksen jälkeen pidetty Lahti-päivä tarjosi Lahden kaupungin perustamisen kunniaksi – koronan kurittamana – pienimuotoisesti ohjelmaa; joukkoliikenneteema jäi yhteen esitelmään, mutta oli aihe oli sitäkin kiinnostavampi. Ohjelmaan kuului tuttuun tapaan Vuoden lahtelainen -tunnustuksen julkistaminen.

Syyskokouksesta, Lahti-päivästä sekä seuran menneistä ja tulevista tapahtumista lisää seuraavalla aukeamalla. Joulukuulle suunniteltu Lahden seutu kartoin -karttakirjan esittelytilaisuus siirrettiin vuoden 2021 alkuun.

Maininta vielä valokuvista. Lahden kaupunginmuseon kuva-arkisto on läpikäynyt kaikki Lahti-Seuran kuvamateriaalin (albumit, vedokset, lasinegatiivit, negatiivit). Lähes kaikki kuvat on digitoitu, ne on luetteloitu ja siirretty Finnaan. Seuran kuvia on haettavissa Finna.fi-sivustolta hakusanalla Lahti-Seura ry.

Katsaus kaupunkiin

Kaupungissa syksyn puheenaiheet ovat painottuneet koronaan ja sitä kautta myös mm. kaupungin talouteen. Marraskuussa keskustelua herättivät kaupungin sivistystoimialaan kohdistuvat lisäleikkaukset. Lahden Kartanon ystävät ry, Lahti-Seura ja Päijät-Hämeen Taidemuseoyhdistys ry laativat kaupunginvaltuuteille kannanoton, jossa em. tahot esittivät huolensa lisäleikkausten vaikutuksista mm. Lahden museoiden toimintaan. Allekirjoittaneiden mielestä leikkauksilla olisi ollut pitkäaikaisia ja laajoja vaikutuksia mm. museoiden perustoimintaan. Todennäköisesti vaikutukset olisivat heijastuneet myös museon yhteistyökumppaneihin kuten kotiseutu- ja kannatusyhdistyksiin. Lisäleikkauksia ei tällä kertaa toteuteta: Valtuusto hylkäsi esityksen yhden äänen enemmistöllä.

Joka tapauksessa kaupungin taloustilanne on huolena. Lahden talousarvio sisältää kylmiä lukuja, mutta toki myös vahvuuksia ja optimismia.Houkuttelevuus on yksi avaintekijöistä, se miten alueelle saadaan kannattavaa yritystoimintaa, töitä ja sitä kautta veroeuroja.

Teollisuus on muokannut Lahden kaupunkia ja kaupunkikuvaa. Muutos on jatkuvaa. Vanhat valokuvat sivuilla 14-15 kertovat lahtelaisesta teollisuudesta, ja on valikoitunut julkaistavaksi ajankohtaisuuden vuoksi.

Kun kaupunki kasvaa ja keskustakin muuttuu. Syksyllä esiteltiin jälleen uusia kaavoituskohteita. Viime vuosina mm. Paavolan alue on ollut vahvasti esillä tornitalosuunnitelmien vuoksi. Viimeisin kaavamuutos koskee ns. Iskun korttelia, johon suunnitellaan kokonaan uutta kerrostalokorttelia. Kun vanhat punatiilirakennukset puretaan, keskustasta valitettavasti häviää jälleen iso pala teollisuushistoriaa.

Merkittävä rakennushanke saatiin päätökseen etuajassa, kun eteläinen kehätie otettiin käyttöön 8.12.2020. Kehätien valmistuttua keskustassa Mannerheiminkadusta tulee osa suunniteltua keskustan kehää, joka esiteltiin liikennesuunnitelmassa jo vuonna 2012 (Hollolan Lahti 1/2013). Hiljattain valtuusto hyväksyi liikennesuunnitelman pääperiaatteet, joten Liisua viedään nyt eteenpäin. Tieasioista enemmän lehdessä 1/2021.

Ympäristöpääkaupunki vuonna 2021

Lahdessa on tehty jo pitkään työtä ympäristön hyväksi ja monella saralla – kuten jätehuoltojärjestelmän kehittämisellä ja kivihiilen käytön lopettamisella. Euroopan komissio nimitti Lahden vuoden 2021 Euroopan ympäristöpääkaupungiksi (European Green Capital Award, EGCA) – Lahti on Suomen johtava ympäristökaupunki. Teemavuoden avajaisviikkoa vietetään 15.1.-24.1.2021. Aiheesta enemmän tulevissa lehdissä.

LAD ja Malski

Lahden Taidemuseo täytti 10. joulukuuta 70 vuotta, Lahti-Seura onnittelee! Varsinaiset juhlallisuudet siirtyvät ensi vuoteen, mutta hyvä uutinen on se, että taidemuseo pääsee vihdoin asianmukaisiin tiloihin. Lahden Taide-, juliste- ja muotoilumuseo eli tuttavallisesti LAD avautuu keväällä 2022. Museon virallinen nimi julkistetaan myöhemmin.

Malskin ovia on tosin availtu pitkin vuotta, melkeimpä sitä mukaan kuin tiloja on valmistunut. Tiloissa toimii mm. kahvila sekä kaupunginmuseon museokioski. Panimotoiminta palasi Mallasjuoman entiseen tehtaaseen, kun paikallinen 
Ant Brew aloitti toimintansa kuluvana vuonna.

Malski tullee keräämäänkin yhteen luovien alojen tekijöitä sekä tarjoamaan lahtelaisille ja vierailijoille paljon mielenkiintoisia kokemuksia.

Vuosi 2021

Lahti-Seura täyttää 75 vuotta. Jäsenkirje ja -maksu kolahtaa viimeistään helmikuussa jäsenille, sisältäen asiaa toiminnasta sekä kevätkokouskutsun.

Tämänkertaisessa lehdessä on mm. Irma Willmanin lapsuusmuistelu ajoittuu 1940-luvulle. Tällaiset omakohtaiset kertomukset avaavat mainiosti tuon ajan arkea.

Vuoden lahtelainen Pertti Hammar kertoo Lahti-kokemuksistaan omin sanoin ja lisäksi lehdessä on myös kaksi mielipidekirjoitusta, jotka ottavat kantaa ajankohtaisiin aiheisiin.

Juttuja Hollolan Lahteen saa jatkossakin tarjota.

Hyvää talvea ja toivotaan parempia aikoja!

Kategoriat: Hollolan Lahti, Julkaisut | Jätä kommentti

Lahden seutu kartoin -kirjan esittelytilaisuus siirretty

Kustannusyhtiö AtlasArt julkaisi keväällä 2020 yhteistyössä Lahti-Seuran kanssa teoksen Lahden seutu kartoin 1960- ja 2010-luvuilla. Lahden ensimmäisen karttakirjan esittelytilaisuus järjestetään Lahden kaupunginkirjaston auditoriossa alkuvuodesta 2021.

Kustantaja Risto Pekkanen kertoo AtlasArt-kustantamosta ja Seutu kartoin -kirjasarjasta, jonka jälkeen Vesa Tähtistä ja Hannu Kivilää haastattelee Erpo Heinolainen. Yleisö voi esittää tilaisuudessa kysymyksiä kirjasta tai kartoista.

Kirjan voi ennakkomaksaa Lahti-Seuran tilille ja noutaa kirjaston tapahtumasta. Maksuohjeet seuran sivuilla. Suoraan kotiinsa kirjan voi tilata kustantajalta.

Tilaisuuden järjestävät Lahti-Seura ry ja Kustannusosakeyhtiö AtlasArt.

Kategoriat: Ajankohtaista | Jätä kommentti

Vuoden lahtelainen 2020: Pertti Hammar

Toimitusjohtaja Pertti Hammar on Vuoden lahtelainen  2020

Yrittäjä ja monessa mukana

Pertti Hammar on syntyperäinen lahtelainen ja eritysesti Kariniemenkatu oli hänen lapsuudessaan tuttu ja turvallinen ympäristö. Siellä syntyivät ensimmäiset sosiaaliset kontaktit eri toimintoihin, kuten Kisapuistossa urheilu, hiihto Salppurissa ja luistelu Pikku-Veskulla sekä kilpajuoksu satamaan katsomaan, mikä höyrylaiva vihelsi satamaan tullessaan. Siellä sai katsella, kun laivasta poistui hienosti pukeutuneita naisia, jotka tuoksuivat hienolle hajuvedelle.

Pertti Hammarin isä perusti Lahden ensimmäisen mainostoimiston Lahti-Mainoksen heti rintamalta tultuaan. Siellä Hammarilla oli ensimmäiset työkokemukset juoksupoikana. Polkupyörällä hän vei laskuja asiakkaille ja jakoi erilaisia mainoskylttejä ympäri Lahtea oleville yrityksille. Työtä Hammar oppi tekemään myös koulun kesälomilla ja työnteko on ollut aina kunniassa. Hän oli muun muassa Mallasjuomalla lastaamassa puisia kotikaljakoreja hevoskärryihin, rakennuksilla irrottamassa nauloja puretuista lankuista, Salpausselän kisoissa myymässä kisaohjelmia sekä kuumaa Kaakao-Milkkaa. Kesäisin oli myös torin laidalla kengänkiilloittajana tehtaan mainostuolissa. Myöhemmin hän tienasi taskurahaa, kun Lahdessa aloitettiin jakamaan taloihin ilmaisia mainoksia.

Elämän ammattiin tuli kipinä, kun hän oli koulun kesälomalla töissä Painolahti Oy:n kirjapainossa. Siellä Hammar sai opetella graafisen teollisuuden oppeja, kuinka kirjoja valmistetaan. Tässä kirjapainossa Hammar suoritti oppipojan koulutuksen ammattiin. Hammar työskenteli Painolahti Oy:ssä vuodesta 1965 lähtien vuoteen 1980. Tehtävät olivat nousujohteisia, työnjohtaja paino-osastolla, myyntipäällikkö ja yrityksen apulaisjohtaja.

Oman kirjapainon Pertti Hammar perusti 1980, Päijät-Paino Ky:n, jota hän johti 1997 saakka. Tämän jälkeen Pertti Hammar toimii edelleen yrittäjänä eri yrityksissä.

Lisäksi hän on toiminut aktiivisesti muissa lahtelaisissa yhteisöissä kuten pankinvalvojana Nordea Pankin ja edeltäjäpankkien valvojana 23 vuotta, yrittäjäjärjestöissä, eri paikallisyhdistysten hallituksissa ja niiden eri tehtävissä, Lions-Club Lahti-Mukkulassa 39 vuotta ja presidenttinä 1994-1995. Hammar on Suomen mestari, toimi lentopalloseura Lahden Kimmo ry:n hallituksessa mm. 1987 sekä perustamassa Lahteen Päijät-Äijät sikariporras lentopalloseuraa 1981. Lisäksi Hammarille on ollut läheistä maanpuolustukseen liittyvä toiminta, ja hän mm. toiminut kahden virolaisen sotaveteraanin ns. suomipoikien kummina.

Höyrylaivaperinteen vaalijana vuodesta 1970. Hammarilla oli 1975 Lahdessa ja Päijänteellä höyrylaiva s/s Ansio, rakennettu 1889. Nykyisin hän seilaa Saimaalla s/s Halla IX:llä, joka on rakennettu 1896. Pertti Hammar on valittu vuoden varustajaksi 2009.

Julkaisutoimintaa

Yrittäjänä ja yhdistysten kautta Hammar on oppinut tuntemaan paljon lahtelaisia ihmisiä ja heidän tarinoitaan, joten paikallishistoria on luonnollisesti kiinnostanut jo monta kymmentä vuotta. Viisikymmentä vuotta sitten Hammar kävi Helsingissä postimerkkihuutokaupassa, josta hän löysi kauniin vanhan Lahtea kuvaavan postikortin. Tästä syntyi idea, että hän voisi alkaa keräämään myös tällä tavalla Lahden historiaa. Tämä on osittain innostanut Hammaria julkaisemaan Lahtea käsitteleviä historiakirjoja:
– Lahden Kirjatyöntekijäin Yhdistys ry:n täyttäessä 100 vuotta (2006). Kirjoitti usean artikkelin kirjan historiikkiin.
– Höyrylaiva Halla (1979), kertoo Kymiyhtiön höyrylaivojen historian. Toimi kirjan toisena kirjoittajana.
– Allekirjoitusten viidakossa (1987), suomalaisten setelien historia. Toimi kirjan tutkijana ja yhtenä kirjoittajana.
– Suku Hammar, oman suvun historia 1600-luvulle saakka. Kirjan kirjoittaja.
– Niin oli ennen, entäs nyt (1996). Kotiseutuneuvos Unto Tupalan kanssa julkaisema kirja Lahden kaupungin täyttäessä 90-vuotta.
– Muistikuvia Lahdesta (2005). Kirjoitti kirjan juhlavuoden kunniaksi kaupungin täyttäessä 100 vuotta.
– Lahti kylästä kaupungiksi (2014). Laaja historiikki kaupungista.
– Kanava keskellä kylää (2019). Kirjoitti Vääksyn kanavasta ensimmäisen historiankirjan kanavan täyttäessä 150 vuotta.

Huomionosoituksia

Yhteiskunta on myös huomioinut eri huomionosoituksin seuraavasti:
– Yrittäjäristin timanttiristi 40-vuoden ansioista yrittäjänä 20.11.2014
– Maanpuolustuskiltojen hopeinen ansioristi 6.12.2012
– Sininen risti myönnetty 6.12.2014
– Ratsumieskillan ansiomitali nro 132, 6.12.2016

Kategoriat: Tunnustukset, Vuoden lahtelainen | Jätä kommentti