Lahti-Seura ry

Julkaisu joulukuu 2022, sivumäärä 16.
Kannen kuva: Tauno Lautamatti

Lehden 3-4/2022 sisältö:
Puheenjohtajan palsta – Sauli Hirvonen
Vuoden lahtelainen – Lahti-Seura
Lahden syntymäpäivä – Sauli Hirvonen (toim.)
Lahti-päivä – Sauli Hirvonen
Lahden kauhea ja loistava vuosi 1976 osa 1 – Heikki Luostarinen
Ostoskeitaita kuvissa – Sauli Hirvonen & Lahden kaupunkiympäristö

Puheenjohtajan palsta / päätoimittajalta – Sauli Hirvonen

Lahden kaupunki täytti tänä vuonna 117 vuotta. Lahti-Seura on ainoana tahona pitänyt yllä kaupungin perustamisen juhlistamista, mutta tänä vuonna kaupunki järjesti lahtelaisille toritapahtuman syntymäpäivän kunniaksi. Seura järjesti perinteisen Lahti-päivän Kino Iiriksessä, mutta hieman erilaisen kun aiempina vuosina. Kaupungin tapahtumaa oli järjestämässä Lahden keskusta-alueen kumppanuuspöytä, jossa istuva hallituksemme jäsen, Erpo Heinolainen, oli yksi aloitteentekijöistä.
Olimme Timo Peipon kanssa torin lavalla jakamassa tunnustuksen toiminnanjohtaja Jonna Piipponen-Karkulowskille, joka edusti myös Lahden lähimmäispalvelut ry:tä. Valinnasta oli kertomassa Radio Voimassa Heinolainen, haastattelu on kuunneltavissa radion nettisivuilla.

Lahden syntymäpäivätapahtuma torilla oli erinomaisen hieno tilaisuus. Kiitos vielä Sanna Virralle ja kumppanuuspöydille. Syntymäpäivätilaisuuksista enemmän sivuilla 5-6.

***

Seuran sääntömääräinen syyskokous pidettiin Kino Iiris -salissa lauantaina 30.11. Hallitus vuonna 2023: Erpo Heinolainen, Ari-Veli Isonikkilä, Anja Kontto, Timo Peippo, Tiitu Saastamoinen, Anneli Seppälä ja Leena Vilponen. Jatkan puheenjohtaja vuonna 2023, joten kiitos luottamuksesta. Toiminnantarkastajina jatkavat Leena Niemimäki ja Pekka Suhonen (varalla Mika Helin ja Esa Yrjölä). Hallituksen toimihenkilöt valitaan järjestäytymiskokouksessa tammikuussa 2023.
Kevätkokous järjestetään keskiviikkona 22.3.2023 Tammisalissa. Kokoukseen yhteydessä järjestetään esitelmä.

***

Salaiset valokuvat -paja järjestettiin lopulta yhteistyössä Steinerkoulun 4. luokan kanssa. Syksyn kolmeen pajaan ei ollut ilmoittautumisia, ja suunnitelmaa hieman muutettiin, joten otin yhteyttä tuttuun opettajaan Steinerkouluun. Ennakkoluulottomasti 4. luokka lähti mukaan, ja näin saimme järjestettyä sarjakuvapajan yhtenä koulupäivänä. Ohjaajina toimivat sarjakuvaseuran Onsku Franck ja Kirsi Karppinen. Työryhmässä on ollut mukana kolmantena jäsenenä Kapu Matilainen. Kiitos jo tässä vaiheessa heille sekä Steinerkoulun 4. luokkalaisille sekä opettajalle Vilma Tuomaalalle hienosti sujuneesta työpajapäivästä. Päivän tapahtumia valokuvasi Samuli Virtalaakso, ja kuvia on esillä mm. seuran sosiaalisen median kanavilla.
Hanketta tukee Mestarit & Kisällit ja Osuuskauppa Hämeenmaa. Tuloksista ja jatkosta tiedotetaan enemmän alkuvuodesta ja seuraavassa lehdessä.

Nykyisen hankkeen lisäksi Lasten Lahti -valokuvia vuodelta 2019 oli näytillä Mukkulan Toimarissa. Toimarissa voi järjestää monenlaista tapahtumaa, ja sitä voinkin suositella yhdistyksille kokous- tai näyttelypaikaksi.

***

Oulun Yliopisto on käynnistänyt mielenkiintoisen piippumuistoja-hankkeen. Hankkeessa kerätään tietoa suomalaisista savupiippumiljöistä sekä muistoja niistä, myös Lahdesta. Samoihin aikoihin piippumuistoja-yhteyshenkilön kautta tietooni tuli, että kaupunki (rakennusvalvonta) suunnittelee purkavansa puolet Ankkurissa entisen Lasitehtaan piipusta. Kaupunginmuseo oli antanut oikaisuvaatimuksensa, joten on tärkeää, että asiaan on reagoitu. Seura ei omaa lausuntoa ehtinyt antaa, sillä saimme tiedon liian myöhään.
Sataman alueesta on muodostunut Lahden helmi, johon vieraatkin viedään. Valitettavasti samassa yhteydessä alueen historialliset arvo ja teollisuustoimintaan kuuluneet kerrostumat ovat kadonneet. Olenkin edelleen sitä mieltä, että alueelle olisi hyvä palauttaa merkkejä yli 120 vuotta kestäneestä teollisesta toiminnasta muistuttavia elementtejä; ehkä pala kiskoa, rautatievaunu tai jotain muuta ympäristötaidetta muistuttamaan alueen ja Lahden historiasta.

***

Kulunut vuosi oli toiminnan kannalta aktiivinen, käynnistimme ja toteutimme erilaisia projekteja ja hankkeita. Tavoitteena on jatkaa vuonna 2023 samalla innokkuudella ja tarmolla. Edellämainittu koululaisten sarjakuvahanke saadaan pääåtökseen kevättalvella, mutta jatkoakin on jo mietitty.
Pitkästä aikaa järjestimme teatterivierailun kun seuralaiset kävivät Lahden kaupunginteatterissa katsomassa Kostonkierre-näytelmän.

Lahden seudun sukututkijat järjestää huhtikuussa verkkoluennon arkkitehti Wivi Lönnistä. Mukana ovat myös Lahti-Seura, Lahden Akateemiset Naiset ja Päijät-Hämeen tutkimusseura. Luennosta tarkempia tietoja alkuvuodesta.

Kaupungissa vietetään ensi vuonna tärkeitä tasavuosia, kun Lahden Hiihtoseura ja Lahden kaupunginteatteri täyttävät 100 vuotta. Seurankin tulee huomioida toiminnassaan molemmat merkkitapaukset…

Heikki Luostarisen 81-sivuinen artikkeli vuoden 1976 Lahdesta julkaistiin yhteistyössä seuran kanssa 1.11.2022. Artikkelista uutisoivat Uusi Lahti ja Etelä-Suomen Sanomat sekä Radio Voima haastatteli Luostarista, ja juttujen linkit löytyvät seuran sivuilta. Artikkeli julkaistaan netin lisäksi Hollolan Lahti -lehdissä.

Hannu Kivilän Lahtelaisen sanakirjasta on tulossa 3. painos. Tästä lisätietoja seuran nettisivuilta.

Näiden uutisten myötä toivotan hyvää uutta vuotta!

Julkaisu lokakuu 2022, sivumäärä 20.
Kannen kuva: Teuvo Kanerva. Kuvalähde: Museovirasto, historian kuvakokoelma

Lehden 2/2022 sisältö:
Puheenjohtajan palsta – Sauli Hirvonen
Kerttu-Kaarina Suosalmi – Irma Willman
Lahti-elokuvia – Sauli Hirvonen
Kekki-kirjat näytelmäksi – Timo Sandberg, kysymykset Sauli Hirvonen
Muistoja Alijuhakkalasta vuosien varrelta – Onerva Vartiainen
Etelä-Lahden pieniä vesistöjä – Sauli Hirvonen
Malskista Malvaan – Eri lähteet, koostanut Sauli Hirvonen

Puheenjohtajan palsta / päätoimittajalta – Sauli Hirvonen

Suomen antoisan kesän jälkeen koen, että syksyn saapuminen tarkoittaa ”normaaliin” palaamista. Kesä on siis poikkeus, muut vuodenajat edustavat normaalia, ja ehkä se tekee Suomen kesästä aina erityisen. Siitä huolimatta en luokittele itseäni kesäihmiseksi, pidän kaikista Suomen neljästä vuodenajasta.

***

Lapsille suunnattu hanke – Salaiset valokuvat – eteni kevään ja kesän aikana. Lahden kaupunginkirjaston kanssa järjestetty Erätauko-keskustelutilaisuus poiki lisäyhteistyötä, kun kirjasto lähti mukaan ideoimaan ja toteuttamaan seuran käynnistämää hanketta. Kirjasto tarjosi tilat kolmelle työpajalle, sekä antamalla tiedotusapua, jossa jälkimmäisessä apuna oli myös HarrasteLahti-sivu. Mukaan lähti ennakkoluulottomasti Lahden Sarjakuvaseura, josta löytyi kaksi innokasta pajojen vetäjää.

Hankkeen alku oli odotettua hiljaisempi, ensimmäisiin pajoihin ei tullut ilmoittautumisia, joten lisäpajoja järjestetään tarvittaessa myöhemmin syksyllä.

Hankkeesta tiedotetaan seuran nettisivuilla. Työpajoihin on saatu tukea Suomen Kotiseutuliiton Mestarit & Kisällit -hankkeelta.

Kulttuuripoimintoja Lahdesta

Lahti-Seura järjestää teatteriretken Lahden kaupunginteatteriin marraskuussa, ilmoittautumisohjeet takasivulla. Kostonkierre-näytelmä perustuu lahtelaiskirjailija Timo Sandbergin Osmo Kekki -sarjaan, ja Sandbergin mietteitä tulevasta näytelmästä sivulla 9.

Lahden visuaalisten taiteiden museo (Malva) avattiin toukokuussa. Käyskennellessäni rakennuksessa tasokkaan taiteen keskellä, ajoittain unohdin olevani Lahdessa. Toivotaan, että talo tarjoa tulevaisuudessakin antoisia taide-elämyksiä, niin lahtelaisille kuin täällä vierailevillekin. Malskista ja Malvasta enemmän sivuilla 16-19.

Kulttuuripainotteisen lehden sivuilla esitellään muitakin taidemuotoja. Lahdessa syntyneen kirjailijan Kerttu-Kaarina Suosalmen taustoja valottaa Irma Willman ansiokkaassa artikkelissaan.

Hollolan Lahti -lehden sivuilla usein toistuva aihe on ollut paikallinen dokumenttituotanto. Kesällä ja syksyllä Kino Iiriksessä esitettiin Jani Walleniuksen Siiri Rantasesta kertova Äitee-dokumentti. Laadukas dokumentti houkutteli näytöksiin runsaasti yleisöä. Parhaillaan Keijo Skippari on tekemässä dokumenttia lahtelaistaiteilijasta Olavi Lanusta. Dokumentti saanee ensi-iltansa syksyn aikana.

Dokumenttien lisäksi esittelen lehdessä näytelmäelokuvia, kuten Lahdessa kuvatut Kuuma Kissa? -elokuvan ja lahtelaiskirjailijan Kalle Veirron kirjoihin perustuvan Henkka ja Kivimutka -elokuvan.

Taidelauantain/Fringen perillinen Mastofestarit järjestettiin syyskuun ensimmäisenä viikonloppuna, ja seura osallistui yhdessä elokuvakeskuksen kanssa ohjelmison tuottamiseen: koostin vanhoista kotimaisista (tv-)mainoksista kokoelman, joita esitettiin kahdessa ilmaisnäytöksessä. Väkeä näytöksissä oli oikein hyvin.

Vanhoja mainoksia esitetään myös Lahti-päivässä lauantaina 29.10. Näytös koostuu Iskun, Askon ja Mallasjuoman mainoksista.

***

Onnitteluiden vuoro.

Alijuhakkalan asukasyhdistykselle, joka sai hiljattain vietettyä 70-vuotisjuhliaan (täytettyään 72 vuotta). Vireä kylä tarjoaa erityisesti lapsiperheille turvallisen ja viihtyisän paikan asua ja kasvaa. Onerva Vartiainen kirjoittaa alueesta sivuilla
10-12.

Onnittelut myös 40-vuotta täyttäneelle Runomaraton-yhteisölle.

Rauli Norberg, Vuoden lahtelainen vuosimallia 2006 kävi pokkaamassa Haluatko miljönääriksi -ohjelmassa toiseksi suurimman palkintosumman. Onnittelut oivasta suorituksesta!

Kotiseutu esillä Lahti-päivässä

Rovaniemellä Kotiseutupäivillä Suomen Kotiseutuliiton vuosikokouksessa julkistettiin lausuma otsikolla: ”Kotiseutu vahvistaa sosiaalista kestävyyttä”. Lausumassa mm. todetaan, että ”elinvoimainen kansalaisyhteiskunta on keskeinen osa sosiaalista kestävyyttä ja toimivaa demokratiaa. Kotiseututyö on kaikille avointa asukastoimintaa ja vaikuttamista. Vahva kotiseutusuhde, tunne kuulumisesta paikkaan ja yhteisöön sekä sosiaaliset verkostot ovat tärkeitä ihmisten hyvinvoinnin ja tasa-arvoisen yhteiskunnan kannalta.”

Lausuma kokonaisuudessaan on luettavissa Kotiseutuliiton sivuilta.

Uuden Lahden toimittaja Aatu Raninen haastatteli allekirjoittanutta. Aiheena oli seuran toiminta ja yleisesti kotiseututyö. Hienoa, että kotiseutyö kiinnostaa paikallismedioita. Erityisesti se tuntuu tärkeältä ”näinä aikoina”, kun mediatalot keskittyvät, joten paikallisuuden ilmiöiden esille nostaminen tuntuu entistäkin tärkeämmältä.

Lahdessakin kotiseudusta keskustellaan kolmen puheenvuoron voimin lisää lauantaina 29.10. Kino Iiriksessä järjestettävässä Lahti-päivässä. Ohjelmasta tarkemmin takasivulla. Tänä vuonna Vuoden lahtelainen -tunnustus jaetaan Lahden torilla kaupunginperustamispäivänä 1.11. Tapahtuman järjestää Keskusta-alueen kumppanuuspöytä.

Tapasin hiljattain kaupunginmuseon johtajan Tuulia Tuomen, ja keskusteluissa molempien toiveena oli yhteistyön lisääminen museon ja seuran välillä. Näistä suunnitelmista myöhemmin lisää.

Vuoden viimeinen lehti tulee tuttuun tyyliin joulukuussa, joten siihen asti oikein tunnelmallista syksyä.