Kotiseutuseminaari Kino Iiriksessä 18.11.

Hämeen Heimoliitto ja Lahti-Seura järjestävät yhdessä syysseminaarin lauantaina 18. marraskuuta 2017 klo 12.00 alkaen.
Kahvit klo 11.30 alkaen (tarjoilua varten ilmoittautumiset > toimisto[at]hameenheimoliitto.fi).

Paikkana on Kino Iiris, Saimaankatu 12, Lahti.

Tilaisuus on maksuton ja kaikille avoin.

Ohjelma

Lahti-Seuran tervehdys
varapuheenjohtaja Janne Ridanpää

Hämeen Heimoliiton tervehdys
puheenjohtaja Elisa Göös

Pikku-Viipuri – karjalaisten rakennusperintöä Lahdessa
tutkija Riitta Niskanen

Hollolan kirkko matkailukohteena
Kyösti Toivonen

Lahti-filmit
Lahti-Seuran puheenjohtaja Sauli Hirvonen

Päätössanat

Tervetuloa!

Tallennettu kategorioihin Ajankohtaista | Jätä kommentti

Vuoden lahtelainen 2017: Timo Sandberg

timosandbergVuoden lahtelainen 2017 on kirjailija Timo Sandberg. Hän syntyi Lahdessa 1946. Sandberg lopetti koulunsa 14-vuotiaana, kokeili metsätyömiehen, maalarin ja levysepän ammatteja, kunnes innostui uudestaan koulunkäynnistä.

Hän työskenteli Metalliliitossa yli 30 vuotta järjestötoimitsijana, erityisvastuualueena kulttuuriasiat. Tuona aikana hän toimitti myös järjestölehtiä ja toimi muun muassa Ahjo-lehden avustajana sekä opettajana Murikka-opiston kirjoittajakursseilla. Sen lisäksi hän on opettanut luovaa kirjoittamista ja lehtikirjoittamista Siikaranta opistossa, Kiljavan opistossa ja erilaisilla lyhytkursseilla.

Sandberg on kirjoittanut myös metallityöväen historiasta kertovia kirjoja: Työstä ja taistelusta, Autotyöväen etujoukoissa, Kuopion metalli ei viänny, Raudan hehkua ja aatteen paloa, Raudankansaa, Telakka ja Oululaista metallia.

Hän on kirjoittanut myös lahtelaisen Vesihaka oy:n historiikin, sekä Saunamestari, Timo Kaukosen tarina -kirjan. Parhaillaan hänellä on tekeillä Lusin kylän historiikki.

Kirjoittamansa tietokirjat hän on myös taittanut ja toimittanut painokuntoon.

Kirjoittaminen on aina ollut Sandbergin elämässä keskeisellä sijalla. Jo nelisenkymmentä vuotta sitten hänet palkittiin Nuoren Voiman Liiton kirjoituskilpailussa. Hänen tekstejään, runoja ja novelleja, on julkaistu aikoinaan monissa antologioissa. Sandberg on myös suorittanut Kriittisen Korkeakoulun kolmivuotisen kirjoittajakurssin.

Timo Sandbergin esikoisromaani Unta ei voi tunnustaa julkaistiin 1990.

Häneltä on kaikkiaan julkaistu yhdeksäntoista romaania ja kolme nuortenkirjaa. Lisäksi hän on kirjoittanut Kaviopolkka- nimisen kirjan yhdessä tyttärensä Marin kanssa. Se on julkaistu nimellä Mari Timonen.

Sandbergilla on laaja ja monipuolinen tuotanto, mutta nykyisin hän on ensisijaisesti dekkaristi. Rikoskomisario Heittolasta kertovia kirjoja on ilmestynyt kymmenen, joista viisi sijoittuu Lahden seudulle.

Heittola-sarjan rinnalle on viime vuosina alkanut muotoutua Otso Kekki -sarja, jossa on ilmestynyt kolme kirjaa, Mustamäki, vuonna 2013, Häränsilmä, 2015 ja Murhakuja 2016. Kekki-sarjan kirjat sijoittuvat 1920- ja 1930-lukujen Lahteen.

Kirjallaan Mustamäki Sandberg voitti Vuoden johtolanka 2014 -palkinnon. Vuonna 2015 kirja oli Suomen ehdokkaana pohjoismaiden parhaalle rikosromaanille annettavan Lasiavain-palkinnon saajaksi. Vuonna 2015 hän sai Sysmän Kirjakylä -palkinnon.

Sandbergin kustantajana on koko hänen tuotantonsa ajan ollut Karisto Oy.

Kirjailijaliiton jäsen Timo Sandberg on ollut vuodesta 1994. Hän on toiminut aikoinaan maakunnallisen kirjailijayhdistyksen, Uudenmaan kirjoittajien puheenjohtajana. Hän on toiminut myös viisi vuotta Salpausselän kirjailijoiden puheenjohtajana ja on nyt yhdistyksen kunniajäsen.

Tällä hetkellä Timo Sandberg asuu Lahden Nastolassa ja työskentelee päätoimisena kirjailijana. Kirjailijan työnsä lisäksi hän avustaa lehtiä ja toimittaa muun muassa historiikkeja pyörittämänsä pienyrityksen, Rautakynä Oy:n kautta.

Tallennettu kategorioihin Tunnustukset, Vuoden lahtelainen | Jätä kommentti

Hollolan Lahti 2/2017

HL_2_2017_kansiJulkaistu lokakuussa 2017, sivumäärä 20.
Kannen kuva: Taidemuseo (värikansi, alkuper. Tekninen ja ympäristötoimiala)

Lehden 2/2017 sisältö:
Rouhea Lahti – Sauli Hirvonen
Lahden Luonnonystävät – Heikki Kolunen
Pieni luonnonihme – Kai R. Lehtonen
Kotiseututatuoinnit – Sauli Hirvonen
Vuoden nuori lahtelainen 2017 – Lahti-Seura
Lahti kuvissa – Tekninen ja ympäristötoimiala

Puheenjohtajan palsta / päätoimittajalta – Sauli Hirvonen

Lahden ja lahtelaisten itsetunto tuntuu olevan jälleen kohdillaan. Jälleen sikäli, että 1990-luvun laman aiheuttaman henkisen suvantovaiheen ja itsensäetsiskelyn jälkeen tulevaisuuden usko on palautumassa. Nyt Lahdessakin uskalletaan korostaa positiivisia asioita, ja uskalletaan olla hyvällä tavalla ylpeitä mitä meillä täällä on ja mitä olemme saaneet aikaiseksi.

Luulen että samanlaista positiivisuutta huokui 1960- ja 1970-luvuilla, vaikkakin voimakas muuttoliike ja kaupungin kasvu aiheutti myös levottomuutta. 1980-luvulla koko kansakunta eli taloudellisessa nousukaudessa ja huumassa. Tultaessa 1990-luvulle huuma vaihtui lamaan, joka kohteli lahtelaisiakin kovalla kädelle. Lahti ajautui osaksi ns. ruostevyöhykettä, jossa teollisuustuotanto kärsi suurista rakennemuutoksista. Lahden oli alettava rakentaa identiteettiään uusin keinoin.

Osittain tähän liittynee myös kaupungin käynnistämä brändikampanja, jonka osina olivat paljon kehuja herättänyt kaupungin esittelyvideo sekä kaupungin visuaalisen ilmeen uudistaminen. Itse tykästyin yksinkertaiseen ilmeeseen, jossa tavoitettiin jotain peruslahtelaista. Tulipyörä ei ole silti mahtunut uudistukseen.

Lahden vaakunassa oleva tulipyörä eli tulta iskevä junan pyörä nauttii lahtelaisten keskuudessa suurta kunnioitusta. Kirjoitin vaakunan syntyvaiheista lehteen 4/2010. Tulipyörän on moni myös ikuistanut tatuoinnin muodossa itseensä. Onhan sen mukaan nimetty rakennuskin eli suuren maailman tyyliin BW Toweriksi (Burning Wheel Tower).

Lahden tulipyörä-symbolissa on nähtävissä yhtymäkohtia dharma-symbolina (Dharman pyörä) tunnettuun kahdeksan puolaiseen pyörään. Erityisesti se yhdistetään buddhalaisuuteen, mutta myös joihinkin hindulaisuuden suuntauksiin. Näihin yhteyksiin viitattiin mm. vuonna 2013 esitetyssä kaupunginteatterin Syntynyt Lahteen -näytelmässä.

Ehkäpä Lahden vaakunan sisältyy siis jonkinlaista ikiaikaista viisautta. Toivottavasti se välittyy myös kaupunkimme asukkaisiin ja erityisesti päätöksentekijöihin.

Milloin ja mihin taidemuseo?

Kaupunki on paininut vuosikymmeniä uuden taidenmuseon sijoittamisen kanssa. Aina ajankohtai-sen aiheen vuoksi tämänkin lehden kannessa näkyy osa tuosta väliaikaiseksi tarkoitetusta Lahden museosta. Kuva on otettu nykyisen Trio Aleksanterin kohdin arviolta 1970-luvulla, jolloin sillä paikalla oli vain tyhjä tontti. Kuvahan ei ole “hohdokas kansikuva” vaan sen tarkoituksena on ilmentää taidemuseorakennuksen väliaikaisuutta. Taidemuseo rakennuksena oli/on vaatimaton, ja lisäksi paikka oli hyvin aneeminen. Ankeat paikoitusalueet eivät tee kunniaa arkkitehtuurisesti vaatimattoman, mutta varsin sopusointuisan rakennuksen siipiosalle. Ainoastaan pääsisäänkäyntiä (kuvassa kulman takana) on pyritty korostamaan erilaisella kiveyksellä, joka alkaa jalkakäytävältä.

Kuvassa rakennus vielä näkyy selkeästi muun rakennusmassan lomassa, mutta nykyään se on kadonnut muiden rakennusten sisään. Nykyisin taidemuseon kävijämäärät ovat vaatimattomat, eivätkä kaikki edes tiedä, missä museo sijaitsee.

Uudesta museosta on esitelty julkisuudessa kaksi vaihtoehtoa. Toisessa suunnitelmassa se on sijoitettuna Sokoksen tiloihin (Lars), toinen Malskin tiloihin (Lad). Ranta-Kartanon suunnitelmat ovat nyt ilmeisesti haudatut. Asiantuntijaraati punnitsee parhaillaan em. kahden vaihtoehdon välillä. Jäädään odottelemaan, nytkähtääkö taide- ja muotoilukeskus eteenpäin vai saneleeko käyttötalouden kestävyys sen, että museo jää nykyiselle paikalleen? Toistaiseksi.

Seuran kokouksia ja tilaisuuksia

Lahti-Seura järjestää kaupungin vuosijuhlan tänä vuonna Lahden Historialilsessa museossa.

Syyskokous pidetään 14.12. Kino Iiriksen Tammisalissa. Kokouksen yhteyteen järjestämme esitelmän mielenkiintoisesta aiheesta.

Molemmista tilaisuuksista enemmän takasivulla.

Lehdestä

Alunperin lehden piti ilmestyä jo syyskuussa, mutta aikataulu taas hieman venyi. Tietysti olen tästä vastuussa lehden taittajana ja päätoimittajana. Suurin syy oli se, että muutaman oman artikkelini kirjoittaminen venyi suunnitellusta.

Tähän numeroon piti tulla toinen osa koostamani juttu Ylisestä Viipurintiestä, mutta en sitä ehtinyt vielä(kään) viimeistellä. Kuten viime lehdessä kirjoitin, tiehen liittyy muutakin kerrottavaa syksyn aikana. Siten artikkeli lienee ajankohtaisempi vuoden viimeisessä numerossa joulukuussa. Ja joulukuusta pidetään kiinni.

Hyviä lukuhetkiä, ja lehteen saa tarjota kaikenlaisia juttuja, jotta sen sisältö pysyy mahdollisimman monipuolisena.

Tallennettu kategorioihin Hollolan Lahti, Julkaisut | Jätä kommentti

Lahti-tatuointeja Historiallisessa museossa

Lahti-aiheisten tatuointien näyttely järjestetään Lahden Historiallisessa museossa 29.9.-30.11.2017. Näyttelyn toteuttaa Sauli Hirvonen ja se tehdään yhteistyössä Lahden kaupunginmuseon kanssa.

Petri ja radiomastot (kuva Mika Lintunen)

Petri ja radiomastot (kuva Mika Lintunen)

Näyttelyyn on saatu avustusta Lahden kaupungilta.

Näyttelyyn osallistuvien henkilöiden tatuoinnit valokuvattiin keväällä/kesällä 2017. Kuvia näyttelyyn tulee 26 kpl. Samalla kerättiin hieman taustatietoja tatuoinneista.
Valokuvaajana ja kuvankäsittelijänä toimi Mika Lintunen

Näyttely on osa Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaa.

Näyttely rakentuu monen tahon yhteistyönä, esittäen lahtelaisuutta eri ilmiöiden kautta, eikä siten koostu pelkästään valokuvista vaan museon näyttelytilaan tulee muutakin sisältöä.
Aatetila ry ja Lahti-Seura ry järjestävät ”Ehtaa Lahtea” -näyttelyn. Se koostuu pääasiassa erilaisesta esineistöstä ja tekstiileistä, liittyen lahtelaiseen urheiluun, populaarikulttuurin ja elinkeinoelämään. Lisäksi näyttelyssä nähdään Seppo Pessan videotaideteos ”Light art in Lahti”, joka koostuu Lahdessa otetuista valokuvista. Esillä on myös lahtelaismuotoilijan Marianne Valolan Lahti-muotoilun helmiä.

Kotiseututatuoinnit > Facebook

Tallennettu kategorioihin Ajankohtaista | Jätä kommentti

Vuoden nuori lahtelainen 2017: Fanni Pennanen

Vuoden nuori lahtelainen vuonna 2017 on 16-vuotias intohimoinen tanssija Fanni Pennanen, joka vie Lahtea maailmalle. Parhaillaan Fanni opiskelee Tukholmassa.IMG_0886

Fanni on opiskellut nuoresta iästä ja vain 3,5 vuoden pituisesta tanssiurasta riippumatta tanssia Iso-Britanniassa jo kolmatta kesää ja saanut jo yhden kurssistipendinkin Laine Theatre Arts -collegesta. Fanni suoritti kesällä kolmannen kesäkurssin Lainella sekä hyväksyttiin kesällä tuhansien hakijoiden joukosta British Royal Balletin balettikurssille. Fanni on myös kilpaillut tanssin MM-kilpailuissa Saksassa syksyllä 2016 nykytanssi- ja balettisarjassa.

Taitoluistelun vaihduttua tanssiin Lahden Tanssiopistolla opinnot veivät Fannin Helsingin Balettiakatemiaan syventämään klassisen tanssin osaamista, mikä tarkoitti päivittäistä kulkemista koulun jälkeen junalla Helsinkiin. Elokuussa Fanni aloitti balettitanssijan ammattiopinnot Ruotsin Kuninkaallisessa Balettikoulussa Tukholmassa.

Instagramissa Fannilla on yli 20 000 seuraajaa ympäri maailmaa ja sitä kautta myös Lahti ja Suomi pääsee näkyville erityisesti tanssia seuraavien nuorten keskuudessa.

Lahti-Seuran edustajat jakoivat tunnustuksen ja stipendin lauantaina 26.8.2017 Lahti Block Partyssa Rautatienkadulla. Stipendin ja kunniakirjan luovuttivat Timo Peippo ja Sauli Hirvonen, ne vastaanotti Fannin äiti Kati Pennanen.

Stipendin lahjoittivat Osuuspankki Päijät-Häme, Osuuskauppa Hämeenmaa ja Lahti Energia Oy.

Tallennettu kategorioihin Tunnustukset, Vuoden nuori lahtelainen | Jätä kommentti

Seuran verkkokauppa vaihtuu

Lahti-Seuran tuotteiden myynti siirtyy Hämeen Heimoliiton verkkokaupan lopetettua Sauli Hirvosen ylläpitämään verkkokauppaan.
Kauppa löytyy osoitteesta pekkaproductions.com/kauppa (linkki myös ylävalikossa)

Tallennettu kategorioihin Ajankohtaista | Jätä kommentti

Kuka on Vuoden nuori lahtelainen?

Kiitos kaikille ehdottaneille! Ehdotuksia tuli jälleen useita kymmeniä.
Raati valitsee tunnustuksen saajan ja se julkistetaan 26.8. Lahti Block Party -tapahtumassa.NL_banneri17

Tallennettu kategorioihin Ajankohtaista | Jätä kommentti

Jäsenmaksumuistutus maksaneille

Osalle vuoden 2017 jäsenmaksun maksaneille Lahti-Seuran jäsenille postitettiin erehdyksessä muistutusmaksu. Pahoittelemme.

Jos maksu on tältä vuodelta vielä maksamatta,  kannattaa se maksaa mahdollisimman pian.

Tallennettu kategorioihin Ajankohtaista | Jätä kommentti

Lahden Runomaraton – Lahti-Seurakin osallistuu

Lahden Runomaraton 2017 -kaupunkifestivaali järjestetään 17. – 18.6. Tänä vuonna festivaalin teema on Hullunhieno Suomi?, ja se on osa Suomi 100 -ohjelmaa. Runomaratonin koko ohjelma on julkaistu.

Festivaalin suomalaista ohjelmaa rikastuttavat japanilainen runoilija Yuki Nagae ja tanssija Chikako Fujii. Support your local and Japanese poet – tapahtuma yhdistää suomalaiset ja japanilaiset taiteilijat yllättävässä ympäristössä, lahtelaisen Petit St. Louis -putiikin tiloissa. Japanilaiset ja suomalaiset taiteilijat luovat yhdessä uuden teoksen, musiikkia, liikettä ja runoa yhdistävän installaation, jonka teema on ”Blue & Water”. Produktion lahtelainen runoilija on Katriina Ranne, joka esiintyy sekä japanilaisten kanssa että yhdessä lahtelaisen tanssija Kardo Shiwanin kanssa. Musiikit tapahtumaan on säveltänyt säveltäjä Masanori Misanawa. Tapahtumaa tukee Japanin suurlähetystö Suomessa.

Nagae ja Fujii esiintyvät yhdessä myös Runomaratonin päätapahtumassa sunnuntaina 18.6. Vaahterasalissa. Päivän ohjelmassa kuullaan muun muassa runoja ja keskustelua aiheesta suomalainen hulluus, mukana kirjailija Maria Syvälä ja runoilija Teemu Manninen. Runovideo Suomessa NYT -osiossa nähdään runoilija Tuija Välipakan ja videotaiteilija Mikaela Välipakan yhteisiä teoksia ja keskustellaan videorunoudesta. Klassikkorunouttakin kuullaan: Set Häkkisen laulumonologi Luonnos pohjautuu Lauri Viidan runoihin.

Tämän vuoden uutuutena ohjelmistossa on proosapaussit, joissa vierailevat kirjailijat Mila Teräs ja Petri Tamminen. Upouutta suomalaista runoutta kuullaan Suomi 100 runokirjaa -sarjassa julkaisseilta lahtelaisilta runoilijoilta. Taidekollektiivi Liiketilanmonitaiteinen KAIUT-demo yhdistää sanataidetta, ääntä ja liikettä. Tapahtumassa palkitaan myös valtakunnallisen Hullunhieno Suomi? -runo- ja runovideokilpailun parhaimmisto. Runokilpailun päätuomari on taiteilijaprofessori, runoilija Risto Ahti.

Festivaali järjestetään ensimmäistä kertaa yhteistyössä Päijät-Hämeen elokuvakeskuksen, Lahti-Seuran ja Lahden videokuvaajat ry:n kanssa. Kino Iiriksessä pyörii runovideokatselmus non stoppina ja Tammisalissa on myynnissä kirjoja, elokuvajulisteita ja Lahti-seuran tuotteita sekä nähdään vanhoista lahtelaisista valokuvista koottu sähköinen albumi. Aikuisille suunnatut runopajat löytyvät lauantaina pääkirjastosta ja sunnuntaina järjestetään Galleria Uusi Kipinässä Rakkaudesta runoon, rukkasia jonoon –runopajat lapsille.

Tallennettu kategorioihin Ajankohtaista | Jätä kommentti

Hollolan Lahti 1/2017

HL_1_2017_kansi
Julkaistu toukokuussa 2017, sivumäärä 20.
Kannen kuva: Torielämää (värikansi, alkuper. Lahden Tekninen ja ympäristötoimiala)

Lehden 1/2017 sisältö:
Seura monessa mukana – Sauli Hirvonen
Muotoilua Lahesta – Marianne Valola
Hennala – Kai R. Lehtonen
Tornatorin alku ja loppu – Sauli Hirvonen
Pienoisrautatiet ja kotiseutu – Sauli Hirvonen & Esko Nikkanen
Kirja-arvio: Päijät-Hämeen Tutkimusseuran vuosikirja – Sauli Hirvonen

Puheenjohtajan palsta / päätoimittajalta – Sauli Hirvonen

On Suomen itsenäisyyden juhlavuosi.

Juhlavuosi näkyy ja kuuluu. Valtioneuvoston kanslia kokoaa juhlavuoden tapahtumia Suomi 100 -hankkeen Yhdessä-teeman alle. Kuka tahansa – yksityishenkilö, yhdistys, seura tai yritys – voi ehdottaa pientä tai suurta tekoa liitettäväksi Suomi 100 –ohjelmaan. Tapahtumat voivat ilmoittaa osoitteessa suomifinland100.fi.

Yhdessä tekemisen henkeä kaivataankin, omassa lähipiirissä, naapurustosta tai muissa arkisissa yhteisöissä. Asukas- tai kotiseutuyhdistykset ovat paikkoja, joissa jakaa kokemuksia tai ajatuksia vaikkapa kotiseudusta, sen merkityksestä.Vanhojen muisteleminen mielletään monesti pelkkänä ”vanhojen hyvien aikojen” kaipauksena, mutta laajemmin nähtynä, se on parhaimmillaan terveen me-hengen luomista. Se on jokaisen toimivan yhteisön perusta. Yhteisten kokemusten kautta yksilöt kokevat samaistumisen tunnetta luoden paikallisidentiteetin.

Tärkeää on myös sukupolvien kohtaamiset. Hyvänä esimerkkinä tällaisesta on 20-vuotiaan Rosa Reunan juuri ilmestynyt dokumentti 94-vuotiaasta Aino Bouchtista (o.s. Marola). Marolan Aino -lyhytelokuva kertoo tarinan Marolan tilasta ja sen asukkaista. Tällaiset tarinat ovat sillanrakentajia sukupolvien välillä ja auttavat ymmärtämään ettemme ole irrallisia historiasta vaan jokainen sukupolvi on osana jatkumoa; meidänkin teoillamme on seuraukset.

Kotiseututunnetta voidaan tuottaa myös tietoisesti, jopa laskelmoidusti. Lahdesta julkaistiin kevättalvella tyylikäs esittelyvideo ts. brändifilmi, ja se herätti lahtelaisissa positiivista kuhinaa: Lah(d)essa on paljon asioita joistava voidaan olla ylpeitä.

Aikoinaan Suomi ”juostiin maailmankartalle”. Urheilumenestys nosti kansallista itsetuntoa ja samalla tehtiin Suomi tunnetuksi kansakuntana kansakuntien joukossa itsenäisenä, suvereenina valtiona. Urheilu on ollut vahvasti läsnä myös Lahdessa. Kansainvälisesti tunnetuin urheilutapahtuma on Salpausselän kisat ja pohjoismaisten hiihtolajien MM-kilpailut saatiin pidettäväksi  Suomen juhlavuonna Lahdessa. Kisojen hyvästä tunnelmasta pystyi nauttimaan myös mielentasolla vaikkei karnevaaliin osallistunutkaan. Kaupungissa onnistuttiin kisojen suhteen hyvin, ja kaupunkilaiset loivat hienoa kisatunnelmaa keskustasta, ja levittäytyipä kisat myös muualle maakuntaan.

Suomen juhlavuoden Lahdessa järjestettiin toinen leimallisesti hyvin suomalainen tapahtuma.

Huhtikuussa Lahdessa pidettiin Kansallisen veteraanipäivän valtakunnallinen pääjuhla. Juhla on valtiovallan taholta tunnustus maan itsenäisyyden puolustajille.

Itsenäistä Suomea voidaan juhlistaa eri tavoin. Veteraaneja arvokkaasti kunnioittaen tai osallistumalla karnevalistiseen urheilutapahtumaan. Myös pienet ruohonjuuritason yhteisöjen kautta toiminen on tärkeää, jotta ihmiset tuntevat kuuluvansa johonkin ja olevansa osana jotain.

Ylinen Viipurintien

Lähestyin hiljattain muutamia tahoja ehdottaen Yliselle Viipurintielle muistomerkkiä tai muuta vastaavaa huomionosoitusta.

Muistomerkkiehdotus otettiin hyvin vastaan ja jo keväällä pidimme palaverin Lahden kaupunginmuseon Hannu Takalan ja Nastola-seuran Matti Oijalan. Joitakin vaihtoehtoja jo nousi esiin, asiaan palaamme kesällä.

Ylinen Viipurintie, historiallinen maantie, on mielestäni jäänyt vähälle huomiolle, vaikka kasvoihan sen varteen muuan Hollolan Lahti-niminen kylä. Kylä sai tiestään omansa, hyvässä ja pahassa. Ehkä kuitenkin enemmän hyvää, kylästähän sittemmin kasvoi ja kehittyi kaupunki ja koko alueen keskus.

Ylisen Viipurintiestä julkaisen koostamani kirjoitussarjan toisen osan, joka käsittelee tien syntyä ja sen linjausta.

Lahti-valokuvia esille

Lahti-Seura sai käyttöönsä kaupungin Tekniseltä ja ympäristötiomialalta runsaasti valokuvia. Ne  ovat pääasiassa 1960-80-lukujen Lahdesta. Kuvat tullaan julkaisemaan Albumit auki -sivulla, osa on jo siirretty sinne.

Tämän vuoden lehdissä julkaistaan neljä kuvaa lehden viimeisellä aukeamalla.

Seuran asioita

Seuran toiminta on keväällä ollut aktiivista ja lisäksi puheenjohtaja on ollut edustamassa seuraa monissa tilaisuuksissa. Menneistä sekä tulevista tapahtumista seuraavalla aukeammalla sekä takasivulla.

Hollolan Lahti -lehti osallistuu Suomen Kotiseutuliiton järjestämään kotiseutulehti-kilpailuun. Lehti kuuluu sarjaan 3-6 kertaa vuodessa ilmestyvät. Sarjojen voittajat paljastetaan  Turun kansainvälisillä kirjamessuilla 6.10.2017.

Pahoittelen että lehti ilmestyy aiemmista tiedoista poiketen vasta nyt.

Hyvää kesää, ja onnea ja menestystä satavuotiaalle Suomelle!!

Tallennettu kategorioihin Hollolan Lahti, Julkaisut | Jätä kommentti