Hollolan Lahti 1/2018


Julkaistu huhtikuussa 2018, sivumäärä 20.
Kannen kuva: Teivaanmäeltä kaupungille (värikansi, alkuper. Tekninen ja ympäristötoimiala)

Lehden 1/2018 sisältö:
Jäsenasioita – Lahti-Seura & Sauli Hirvonen
Haastatteluissa: Sanomalahti & Lahen Ajat – Sauli Hirvonen
Kun särkiä katiskalla kalasteltiin – Kai R. Lehtonen
Lahti kartalla – Sauli Hirvonen
Selvitys Ylisen Viipurintien linjauksista – Lahden kaupunginmuseo / Sauli Hirvonen
Heinolantie – Matti Oijala
Nastolan historia IV – Ville Eerola

Puheenjohtajan palsta / päätoimittajalta – Sauli Hirvonen

Kotiseututyön äärellä

Vuosi 2018 on Lahti-Seuran 72. toimintavuosi, ja seura jatkanee vakiintuneiden toimintamuodoin. Mitä ne ovat? Tällaista pohdintaa on käyty viime aikoina paljonkin seuran hallituksen jäsenten kesken. Toki aihe toistuu usein myös Puheenjohtajan palstalla sekä syys- ja kevätkokouksissa. Toinen poltteleva ikuisuuskysymys on se, miten saada uusia ihmisiä mukaan toimintaan. Kiinnostus lähtee aina henkilöstä itsestään, mutta yhdistystä olisi myös osattava ”myydä”. Meidän kotiseututoimijoiden on hyvä miettiä, mitä on kotiseututyö, miten sitä toteutetaan ja mitä tarjottavaa yhdistyksillä itseasiassa on? Miksi Lahti-Seura olisi kiinnostava ja mitä seuralla on tarjottavanaan? Siinä jokaiselle mietittävää. Tähän palaamme seuraavassa lehdessä.

Samanlaista ajatustenvaihtoa käytiin myös Kotiseutuliiton ja Päijät-Hämeen liiton järjestämässä maakunnallisten kotiseututoimijoiden tapaamisessa maaliskuun lopulla. Kotiseutuliiton toiminnanjohtajan avauspuheenvuorossa Riitta Vanhatalo kertoi liiton toiminnasta, mutta myös yleisesti kotiseututyöhon liittyvistä mahdollisuuksista ja haasteista. Näitä aiheita pohdiskeli puheenvuorossaan myös Lahti-Seuran entinen puheenjohtaja ja Kotiseutuliiton valtuuston jäsen Martti K. Lehto. Kuusi vuotta valtuustossa olleelle Lehdon tilalle valittiin tilaisuudessa uusi Päijät-Hämeen edustaja asikkalalainen Ilkka Murto.

Tapahtumia ja tilaisuuksia

Lahti-Seuran sääntömääräinen kevätkokous järjestettiin tuttuun tyyliin Kino Iiriksen Tammisalissa. Tilit hyväksyttiin ja hallitukselle myönnettiin vastuuvapaus. Toiminnantarkastuksen tekivät Leena Niemimäki ja Pekka Suhonen, kiitos heille!
Kokouksen jälkeen Lahden seudun sukututkijoiden puheenjohtaja Esa Yrjölä kertoi yhdistyksen toiminnasta. Viime vuosikymmenillä sukututkimus on alkanut kiinnostaa yhä enemmän ja tällainen aktiivisuus heijastuu myös sukututkijoiden toimintaan. Lahden sukututkijoissa on hyvä tekemisen meininki. Toimintaan kuuluu paljon monipuolista aktiviteettia kuten erilaisia tilaisuuksia, esitelmiä ja keskustelutilaisuuksia sekä retkiä ja vierailuita. Kotiseututyötä parhaimmillaan!
Lahti-Seurassakin olemme puuhailleet jälleen muutakin kuin kokoustaneet. Kino Iiris -teatterin aulassa on ollut vuoden alusta asti karttanäyttely, joka oli jatkoa kirjaston näyttelylle. Lisäksi aulassa on runsaasti Seppo Toivosen valokuvia.
Huhtikuun alussa lahtelaisessa Kinos-elokuvafestivaalissa paikallisuus oli (jälleen) hyvin esillä. Kino Iiriksessä esitettiin sähköisessä muodossa vanhoja Lahti-valokuvia ja Lahti-tatuointikuvia.
Lahti-filmejä pyöräytettiin jälleen helmi-maaliskuussa ja jälleen kesäkuussa uusintanäytöksenä.
Lahden kaupunginteatteri järjesti Lahti 1918 -kuunnelmien ensi-illan Eero-näyttämöllä 12.3. Ne julkaistiin hiljattain myös Lahtikartalla.fi-sivulla.
Kartta-aihetta sivuaa myös Lahden kaupunginmuseon julkaisema selvitys Ylisen Viipurin linjauksesta, jonka aloitteentekijänä oli Lahti-Seura. Tästä kirjoitan enemmän sivulta 12 alkaen.

Lahden kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta jää eläkkeelle 1.5.2018. Lahti-Seuran hallituksen jäsen Ulla Lilius osallistui seuran edustajana kaupunginjohtajan läksiäiskahvitteluun. Seura teki myös nimellisen lahjoituksen Vesijärvi-säätiölle.

Kaupunki kehittyy

Lahden kaupungin järjestämät yhdistystapaamiset jatkuivat 5.4. Lahden historiallisella museolla. Paikalla oli eri yhdistysten edustajia sekä kaupungin virkamiehiä, yhteensä toistakymmentä henkeä. Ehkä ensi kerralla on mukana joku poliittinen päättäjäkin, näin ainakin toivottiin.
Keskustelua käytiin pitkälti kaavoitukseen liittyvissä asioissa, pääpainon ollessa luontoarvoissa. Keskustelua herätti myös kaupungin sosiaaliset haasteet sekä yleisesti kaupungin kehitys ja sen suunta.

Kaupungin kehitystä voidaan mitata tietyillä mittareilla, joilla saadaan hyvinvointiin ja talouteen liittyviä tunnuslukuja päätöksenteon avuksi. Se, onko jokin kehityssuunta ”hyvä” vai ”huono”, voi toki olla tulkinnanvarainen: palveluja pystytään tuottamaan entistä tehokkaammin, joka voi olla seurausta keskittämisestä; Kaupunkiin halutaan uusia (veronmaksukykyisiä) asukkaita, samalla tarvitaan kuitenkin uusia investointeja; Kaupungista halutaan urbaani, samalla kuitenkin pitää huolehtia luontoarvoista ja luonnonläheisyyden säilymisestä; Kaupunkikeskustaan halutaan monipuolista ja elinvoimaista yritystoimintaa, ja samalla tilaa epäkaupallisille tapahtumille sekä pelkälle oleilulle.

Tavoitteena on luoda turvallisuuden tai tuttuuden tunnetta, niin että asukkaat tuntevat kuuluvansa johonkin, mikä tuntuu kodilta. Kaupunki on jatkuvassa muutoksessa ja voidaankin todeta, että ”kehitys” on erilaisten intressien yhteensovittamisen lopputulos. Kaupunki on sellainen kuin sen asukkaat.

Malski

Lahden kaupunginvaltuusto päätti äänin 45-14 puoltaa Taide- ja muotoilukeskuksen perustamista Malskille. Päätös on tosin ehdollinen. Sopimukseen kuuluu tilojen vuokraus kaupungille 20 vuodeksi 55 000 kuukausivuokralla, jos tietyt rakennukselle asetetut laatukriteerit täyttyvät. Pitkä sitoutuminen aiheuttaa epäilyksiä hankkeen taloudellista kannattavuudesta.

Maaliskuussa kerrottiin surullisia uutisia. Yksi Malski- projektin voimahahmoista Juhani ”Junnu” Vainio menehtyi 70-vuoden iässä. Vainio oli aikaansaava ja häntä voitiin pitää lahtelaisen yrittelijäisyyden ja toimeliaisuuden perikuvana. Vainio vaikutti mieheltä, joka sai enemmän asioita aikaa kuin palstatilaa. Hän kuului Radio 99:n, nykyisen Radio Voiman, perustajiin toimien vuosina 1987–95 päätoimittajana sekä tuottajana. 1980–1990-luvulla hän oli yksi Lahden Tennis- ja squashkeskuksen, Nick’s Clubin ja Pro Puun käynnistäjistä (ESS 29.3.2018). Lahti-Seura toteutti muutama vuosi sitten Vainion kanssa yhteistyössä Kulmakadun co/Malskin tiloihin Kai R. Lehtosen Lahti-valokuvanäyttelyn.
Lämmin osanotto omaisille.

Kevät, ja kevään jälkeen tulee kesä(teatterit)

Viimein kevät koitti, vaikkakin alkoi vaikuttamaan että se olisi tältä vuodelta peruttu. Kuin huomaamatta päivät pitenevät, ja aamu sarasti yhä aikaisemmin. Aurinko lämmitti, lumetkin alkoivat sulaa. Kesä on taas lähempänä.

Lahdessa on luvassa mielenkiintoinen ja runsas tapahtumakesä. Näistä mainittakoon ainakin Lahti-Heinola-höyryjuna-ajot 9.-10.6. ja elokuinen Lahti Block Party.
Kesäteattereihin saamme Timo Taulon kirjoittaman Lahti-trilogian: Mukkulan kartanoteatterin Mokullan Maria kesä-heinäkuussa; Ainopuiston teatterin Viipurin reippaat heinä-elokuussa; Anttilanmäen asukkaat yhteistyössä Ainopuiston teatterin kanssa esittävät näytelmän Saksalan maisteri omenatarha elokuussa.

Mukavaa kesän odotusta!

Kategoriat: Hollolan Lahti, Julkaisut | Jätä kommentti

Kaupunginteatterin ”Lahti 1918” kuunneltavissa

Kaupunkilaisten kirjoittama kuunnelma ”Lahti 1918” julkistetaan maaliskuussa 2018. Kaupunginteatterilla järjestetyn kirjoituskurssin aikana kurssilaiset tutkivat sisällissodan tapahtumia Lahdessa keväällä 1918. Jokainen valitsi itseään kiinnostavan kohteen, josta kirjoitti paikkaan sijoittuvan kohtauksen yhteiseen ääniteokseen. Kirjoittajina olivat Helena Arhola, Katja Hilska-Keinänen, Sipriina Kauranen, Sane Keskiaho, Johanna Kontio, Nina Kuisma, Juhani Kuntonen ja Tuula Manelius. Kohtaukset ovat fragmentteja kirjoittajien pidemmistä kokonaisuuksista, joista dramatisoitu kokonaisuus on työstetty.

Kuunnelmissa kuullaan väläyksen omaisia hetkiä eri paikkoihin sijoittuvista tapahtumista. Kuunnelmat tulevat kaikkien kaupunkilaisten kuunneltaviksi Lahden kaupunginteatterin kotisivuille sekä osoitteeseen http://lahtikartalla.fi/#/1918. Se on sivusto, joka perustuu vanhoihin karttoihin, joiden yhteyteen on lisätty mm. kuvia ja tekstiä. Muu aineisto lisätään sivulle huhti-toukokuun aikana.
Sisällön on suunnitellut Sauli Hirvonen ja sivustoa ylläpitää Lahti-Seura ry. Teknisestä toteutuksesta vastaa Juuso Lehtinen.

Yhteydet tositapahtumiin vaihtelevat mutta kuunnelmien henkilöhahmot ovat osin oikeasti eläneitä henkilöitä: kuunnelmissa esiintyy mm. Lauri ”Tahko” Pihkala, myöhemmin kansanedustajaksi noussut Hjalmar Viljanen, punaisen naiskaartin päällikkö Johanna Kivistö, punakaartissa mukana ollut Edvard Kuntonen, virolaislähtöinen valkokaartin päällikkö Hans Kalm sekä julmuudestaan tunnettu Piru-Rantanen, toinen Hennalan vankileirin pahamaineisista vartijoista.

Kaupunginteatterin kuunnelmassa näyttelevät talon omat näyttelijät, Saana Hyvärinen, Mikko Jurkka, Paavo Kääriäinen, Liisa Loponen, Teemu Palosaari, Aki Raiskio, Jari-Pekka Rautiainen, Ritva Sorvali sekä avustaja Kalle Hellman.

Kuunnelman äänisuunnittelu on äänisuunnittelija Tatu Virtamon käsialaa, tuotannosta ovat vastanneet Taija Helminen ja Reetta Kaapro.

Kuunnelman yhteistyökumppaneina ovat Lahden kaupunginmuseo / Hannu Takala, KarttaLehtinen / Juuso Lehtinen sekä Lahti-Seura ry.

Kategoriat: Ajankohtaista | Jätä kommentti

Selvitys Ylisen Viipurintien linjauksista Päijät-Hämeessä

Lahden kaupuginmuseon raportti Ylisen Viipurintien linjauksista Päijät-Hämeessä valmistui vuoden 2017 aikana ja se julkaistiin vuoden 2018 alussa.
53-sivuinen selvitys on ladattavissa alla olevasta linkistä.

Selvitys Ylisen Viipurintien linjauksista Päijät-Hämeessä 2017 (pdf /16,6 Mt)

Taustaa 

Ylinen Viipurintien linjauksista on saatu Lahden kaupunginmuseon toimesta valmiiksi kattava selvitys. 53-sivuisen raportin on laatinut Sinikka Kärkkäinen. Raportin tekoon osallistuivat myös Lahden kaupunginmuseon arkeologit Piritta Häkälä ja Eetu Sorvali, jotka ottivat osaa myös maastotöihin.

Tiestä ei aiemmin ole juurikaan tehty tutkimuksia, ehkä merkittävin Kirsi Salosen tutkimus vuodelta 1998, julkaisijana Hämeen liitto.

Kaupunginmuseon selvityksessä on käytetty hyväksi maastoselvityksen lisäksi vinovarjostevalokuvausta, jonka avulla vanha tienpohja on saatu esiin. Vanha tielinja on moninpaikoin havaittavissa myös maastossa paljaalla silmällä. Tie on pääosin hävinnyt rakentamisen vuoksi.

Selvityksen myötä haluttiin selvittää Päijät-Hämeen alueella vielä jäljellä olevat, mutta pois käytöstä jääneet Ylisen Viipurintien tieosuudet. Raportin mukaan nämä tulisi suojella kiinteinä muinaisjäännöksinä.

Hollolan Lahti -lehdessä on tiestä julkaistu kaksiosainen (2/2015 ja 3/2017) eri lähteistä koostettu yhteenveto. Artikkelien yhteydessä Lahti-Seuran puheenjohtaja Sauli Hirvonen on ehdottanut tielle muistomerkin pystyttämistä, ja tuo ehdotus toimi tämän selvityksen alullepanevana voimana.

Selvitys lähti liikkeelle Lahti-seuran kaupungille tekemästä aloitteesta, jossa Lahden torille ehdotettiin pystytettävän Ylisen Viipurintien muistomerkki. Ehdotus toimitettiin myös Lahden kaupunginmuseolle, joka kävi neuvotteluja asiasta Lahti-seuran kanssa. Lopulta päädyttiin siihen, että Ylisen Viipurintien linjaukselle voisi ennemminkin kehittää historiareitti, joka merkittäisiin maaston ja jonka varrelle pystytettäisiin kylttejä sopiviin paikkoihin. Tässä vaiheessa neuvotteluihin tuli mukaan myös Nastola-seura. Lopulta sovittiin, että Lahden kaupunginmuseo kartoittaa Ylisen Viipurintien kulun Hollolasta Nastolaan.

Ylisen Viipurintien reitti kannattaa merkitä kunnan karttoihin. Reitin varrella on useita merkittäviä nähtävyyksiä. Vanhaa tielinjaa voitaisiinkin hyödyntää laajemminkin matkailutienä.

Kaupunginmuseon tutkijat ovat tehneet erinomaista työtä. Julkaistu raportti toimii tärkeänä välineenä ja tarjoaa valmiit toimenpide-ehdotukset. Ehdotusten pohjalta tehdyt toimenpiteet edesauttavat tien tunnetuksitekemiseen.

Raportti suosittelee merkitsemään tietyt osuudet matkailureitteinä ja kiinteinä muinaisjäännöksinä. Lisäksi tie olisi hyvä merkitä seudun karttoihin, esimerkiksi Lahden kaupungin nettisivujen karttapalveluun. Nämä  voitaisiin esimerkiksi toteuttaa kuntien yhteishankkeena.

Kursivoitu osuus raportista

Lisätietoja

Hannu Takala
Tutkimuspäällikkö
Lahden kaupunginmuseo
050 559 4158
hannu.takala@lahti.fi

Sauli Hirvonen
Puheenjohtaja
Lahti-Seura ry
050 308 5303
puheenjohtaja@lahtiseura.fi

 

 

Kategoriat: Artikkelit, Julkaisut | Jätä kommentti

Karttanäyttely käynnissä ja karttasivusto tekeillä

Lahti kartalla -näyttely

Lahden teknisen ja ympäristötoimialan arkistojen kartoista koostettu näyttely, joka sisältää Lahden karttoja eri vuosikymmeniltä yhteensä 14 kpl. Kartoista ilmenee Lahden kehitys pienestä kylästä maakunnan keskukseksi.

Kartoista järjestetään kaksi näyttelyä. Ensimmäinen on Lahden kaupunginkirjaston aulassa 2.-31.1.2018 ja toinen järjestetään elokuvateatteri Kino Iiriksen aulassa 5.-28.2. (huom. alkamisaika muuttunut)

Näyttely toteutetaan yhteistyössä Lahti-Seuran ja Lahden teknisen ja ympäristötoimialan. Kirjaston näyttely tehdään yhdessä Lahden kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto kanssa ja Kino Iiriksen näyttely Päijät-Hämeen elokuvakeskuksen kanssa.

Lahtikartalla.fi-sivusto

Parhaillaan on tekeillä Lahtikartalla.fi-niminen sivusto, joka perustuu karttoihin eri vuosikymmeniltä Lahdesta. Karttoihin merkitään kuva-, video- tai tekstisisältöä sekä linkkejä, jotka kohdistetaan tiettyihin paikkoihin ja joiden sisällöt vaihtuvat eri vuosikymmenten mukaan. Sivusto aukeaa vuoden 2018 alussa, ja sen toteuttaa yhteistyössä Lahti-Seura ry ja Juuso Lehtinen. Sisältöä on tuottamassa myös muut yhteistyökumppanit.

Lisätietoja Lahtikartalla.fi-sivustolla sekä puheenjohtaja[at]lahtiseura.fi.

Kategoriat: Ajankohtaista | Jätä kommentti

Lahti-filmiviikot helmi-maaliskuussa

Perinteiset Lahti-filmi-iltamat jatkuvat kevättalvella Kino Iiriksessä. Filmiviikkojen näytöksissä esitetään Lahti-aiheisia lyhytelokuvia ja -dokumentteja, ja näytöksiin on vapaa pääsy. Esityspäivät ovat:

Ma 26.2. Klo 12 | Ke 28.2. Klo 17.30 | La 3.3. Klo 12
Ma 5.3. Klo 12 | Ke 7.3. Klo 17.30 | La 10.3. Klo 12

Jokaisen näytöksen ohjelmisto on sama.

Marolan Aino Rosa Reuna, 2017, kesto 18 min*
Kuvia 1960-80-lukujen Lahdesta osa 1 Kuvat: Lahden Tekninen ja ympäristötoimiala, 2018
Rintamalotta Keijo Skippari, 2016, kesto 24 min*
Kuvia 1960-80-lukujen Lahdesta osa 2 Kuvat: Lahden Tekninen ja ympäristötoimiala, 2018
Afrikan tähdet – Lahden Reipas Afrikassa Kari Vähävuori, 2018, kesto 30 min

Lisätietoja

Kategoriat: Ajankohtaista | Jätä kommentti