Hyvää alkanutta vuotta 2020 – uutisia

Lahti-Seurassa juhlitaan tänäkin vuonna tasavuosia, sillä nykymuotoinen Hollolan Lahti -lehti täyttää 40 vuotta. Ensimmäinen Hollolan Lahti -näytenumero ilmestyi jo vuonna 1954, ja lehteä julkaistiin useita vuosia. Vuonna 1980 lehti aloitti uudella julkaisukonseptilla yhdistyksen tiedotuslehtenä. Tuolloin päätoimittajana toimi Unto Tupala. Vuoden 2020 ensimmäinen jäsenlehti julkaistaan maaliskuussa. Aiheena mm. 150 vuotta täyttävä Pietarin rautatie sekä kerrotaan kuluvan vuoden tapahtumista ja esitellään uudet hallituksen jäsenet.

Yhdistyksen järjestäytymiskokous pidetään 11.1. Kokouksessa valitaan seuralle varapuheenjohtaja sekä sihteeri/taloudenhoitaja.
Seuran jäsenmaksut lähetetään/postitetaan tammikuun aikana.

Jäseneksi voi liittyä täällä.

Toimintaa

Kevätkokous pidetään Tammisalissa (Saimaankatu 12) keskiviikkona 25.3. alkaen klo 17. Kokouksen jälkeen Jakke Naulapään esitelmä.

Tammisalissa käynnistyy Jarkko Mikkolan käsikirjoituskurssi, jonka infotilaisuus on lauantaina 11.1. klo 10 Tammisalissa. Aikataulu ja ilmoittautumisohjeet.

Lahti-pienoismalli on esillä 13.1. alkaen Lahden kaupungin palvelutorilla Triossa.
Möysän 3 bc -luokan tekemä malli on osa Lasten Lahti -hanketta.

Lahdesta julkaistaan karttakirja keväällä 2020. Kirjan kustantaa AtlasArt yhteistyössä Lahti-Seuran kanssa.

Arkkiveisu Luuradasta -näytelmä esitetään Mytäjäisten varikolla elokuussa.
Näytelmän tuottaa Ainopuiston teatteri yhteistyössä Lahden Rautatieharrastajat Topparoikka ry, Lahti-Seura, Lahden museot ja Mytäjäisten Kotileipomo Oy.
Näytelmän aikataulut on julkaistu Ainopuiston teatterin nettisivuilla.
Enemmän kesän esityksistä Hollolan Lahti -lehdessä 1/2020.

Tervetuloa mukaan toimintaan!

Terveisin
Sauli Hirvonen, puheenjohtaja.
Hallitus.

Kategoriat: Ajankohtaista | Jätä kommentti

Hollolan Lahti 3/2019


Julkaisu joulukuu 2019, sivumäärä 20.
Kannen kuva: Talvinen kaupunki (Lahden Kaupunkiympäristö)
Takakansi: Hiihtäjä Vesijärven jäällä (Lahden Kaupunkiympäristö)

Lehden 3/2019 sisältö:

Puheenjohtajan palsta – Sauli Hirvonen
Vuoden lahtelainen: Siiri “Äitee” Rantanen – Lahti-Seura
Hyppy Karpalosta – Kai R. Lehtonen
Kirje Nastolasta – Tuula Leppälä-Koivunen / Nastola-seura
Kansalaisvaikuttamista – Sauli Hirvonen
Sylvia Avellan, Joel Lehtosen rakastettu ja työkumppani – Eija Eskola
Lasten Lahti -yhteenveto – Lahti-Seura

Puheenjohtajan palsta / päätoimittajalta – Sauli Hirvonen

Vuonna 2019 Lahti-Seura oli monessa mukana. Kirjoitin näistä tapahtumista jo viime lehdessä, mutta käyn tässä vielä muutamia pääkohtia.

Keväällä käynnistynyt Lasten Lahti -hanke alkoi valmistua syksyllä. Kaikille jäsenille postitettu Lasten Lahti -lehti julkaistiin Kino Iiriksessä kaupungin perustamispäivänä 1.11. Paikalle saapui myös kaupunginjohtaja Pekka Timonen kuulostelemaan lasten mietteitä kaupungistamme. Esitimme tilaisuudessa lasten videoista tehdyn koosteen. Tapahtuma oli oikein leppoisa.

Lahti-Seuran sivuilla avautui 1.12. Tulevaisuuden Lahti -verkkonäyttely, joka koostuu 16 piirustuksesta. Projektista lisää sivulla 23.

Siiri Rantanen ja syyskokous

Syyskokous pidettiin 27.11.m ja seuran hallitus sai kaksi uutta jäsentä Eva Sirenin ja Ari-Veli Iso-Nikkilän. Tervetuloa mukaan toimintaan. Omastani ja seuran puolesta kiitos Leena Sorvalille ja Ulla Koskinen-Laineelle kuluneista vuosista ja kaikesta työstä Lahti-Seuran hyväksi.

Toimin ensi vuonna seuran puheenjohtajana. Kiitos luottamuksesta sekä positiivisesta palautteesta. Näistä lähtökohdista on mukava jatkaa vuonna 2020.

Kokoukseen jälkeen koettiin hieno hetki, kun Vuoden lahtelainen 2019 -tunnustus ojennettiin Siiri ”Äitee” Rantaselle. Lämpimät onnittelut ”Äiteelle” ja toivomme kaikkea hyvää sekä tietenkin kelpo hiihtokelejä. Vuoden lahtelaisesta enemmän sivuilla 4-7.

Tilaisuuden lopuksi Juha Keto piti erinomaisen kiinnostavan esitelmän Vesijärvestä. Aihe herätti paljon kysymyksiä ja keskustelua. Esitelmän alkuun Keto kertoi järven synnystä ja ihmisten saapumiseen sen rannoille. Aikoinaan niin kirkkaan ja kalaisen järven kunto romahti 1900-luvulla asumisen ja teollisuuden myötä. Asialle omistautuneiden Vesijärvi-aktiivien – henkilöiden ja yhteisöjen – määrätietoisten toimenpiteiden ansiosta tilanne on tänä päivänä parempi. Kunnostusprojekteja ovat rahoittaneet pääasiassa Lahden kaupunki ja EU. Toivottavasti osaamme tulevaisuudessakin arvostaa ainutlaatuista kotijärveämme.

Kotiseututyön eri muotoja

Nastola täytti 150 vuotta. Lahti-Seuran sisarseura Nastola-seuran varapuheenjohtaja kertoo (s. 10-13) terveiset itäisestä Lahdesta. Aktiivisen Nastola-seuran toiminta huomioitiin Apolifoorumissa Apolikukalla, tunnustuksena kunnianhimoisen näyttelyn ja tapahtumakokonaisuuden järjestämisestä kesällä 2019 sekä monipuolisesta kotiseutuylpeyttä ylläpitävästä kulttuurityöstä. Lahden alueella todellakin tehdään hienoa työtä kotiseudun eteen, kukin taho sarallaan.

Kotiseututyötä on myös Lahden kaupunkioppaiden kaupunkia tutuksi, niin lahtelaisille kuin vieraillekin, tekemä ansiokas opastoiminta: Kaupungin ihmisiin, tapahtumiin ja rakennuksiin liittyvät elämänmakuiset tarinat ryyditettynä kiinnostavilla faktoilla, avaavat uusia näkökulmia kaupunkiin. Tällaiset opaskierrokset voisivat kuulua vaikka koulujen opetussuunnitelmaan.

Lahti-Seurankin jäsenet pääsivät tutustumaan Lahden kaupungintalon ja sen historiaan, kun Anneli Seppälän opastamana 13.12. kiersimme talon. Kiitos kiinnostavasta kierroksesta.

Lahden seudun oppaat ry järjesti opasnäyttötilaisuuden 14.9.2019. Sain jälleen kutsun tilaisuuteen paikallisarvioitsijana ja tarkoitukseni oli arvioida oppaiden kotiseututuntemusta. Kiersimme bussilla Lahtea ennalta valittua reittiä pitkin ja kierroksen aikana jokaisen oppaan oli suoritettava näyttönsä tietyn ajan kuluessa, missä ikinä bussi siinä vaiheessa reittiä oli. Tilaisuudessa näytön suoritti kuusi opasta, viisi suomenkielellä ja yksi venäjänkielellä, ja kaikki läpäisivät. Onnittelut ja hatunnosto kaikille oppaille, tehtävä ei ole todellakaan helppo.

Hienoa että seuran toiminta kiinnostaa paikallisia medioita: kävin kertomassa kotiseututyöstä Yle Lahden Radiossa 2.12. Käsite kotiseututyö on laaja ja eräänlaista ”työtä” voi olla myös kansalaispalautteen antaminen, josta kirjoitan sivuilla 14-15.

Kiitos kuluneesta vuodesta jäsenillemme sekä kaikille yhteistyökumppaneille. Vuonna 2020 Lahti-Seura jatkaa kotiseututyön tekemistä vakiintuneiden toimintamuodoin, mutta myös uusin avauksin.

Hyvää uutta vuotta!

Kategoriat: Hollolan Lahti, Julkaisut | Jätä kommentti

Seuran syyskokouksen antia

Kiitos kaikille Tammisalissa 27.11 Lahti-Seuran syyskokouksen sekä muuhun ohjelmistoon osallistuneille.

Kokous sujui oikein jouhevasti ja hallituksen valittiin uusina jäseneni Eva Sireni ja Ari-Veli Iso-Nikkilä. Kiitos Leena Sorvalille ja Ulla Koskinen-Laineelle hallitusvuosista ja panoksesta Lahti-Seuran hyväksi.

Vuoden lahtelainen 2019 on Siiri Rantanen. Hänet kukitettiin tilaisuudessa. Lisää Rantasesta sekä Etelä-Suomen Sanomien juttu.

Vuoden lahtelaisen jälkeen limnologi Juha Keto piti erinomaisen Vesijärvi-esitelmän. Aihe herätti paljon keskustelua.

Lisää syyskokouksen tilaisuudesta joulukuussa ilmestyvässä Hollolan Lahti -lehdessä.

Hallituksen järjestäytymiskokous on tammikuussa.

Kategoriat: Ajankohtaista | Jätä kommentti

Vuoden lahtelainen 2019: Siiri ”Äitee” Rantanen

Siiri Johanna ”Äitee” Rantanen (o.s. Lintunen; s. 14. joulukuuta 1924 Tohmajärvi) on suomalainen maastohiihtäjä, joka sai urallaan kolme olympiamitalia ja viisi MM-mitalia. Talviolympialaisissa 1956 hän oli voittamassa viestin olympiakultaa.

Rantanen edusti uransa parhaat vuodet Lahden Hiihtoseuraa ja hiihti arvokisamitalien lisäksi muun muassa 11 Suomen mestaruutta. Hänet valittiin neljä kertaa Vuoden naisurheilijaksi ja uran jälkeen Suomen urheilun Hall of Fameen.
Työuransa Rantanen teki huonekaluverhoilijana.

Tärkeimpiä saavutuksia:

– kultaa 3 x 5 km viestissä Cortinan olympiakisoissa 1956
– hopeaa 10 km MM-kilpailuissa Falunissa 1954
– hopeaa 3 x 5 km viestissä MM-kilpailuissa Falunissa 1954
– hopeaa 3 x 5 km viestissä MM-kisoissa Lahdessa 1958
– pronssia 10 km Oslon olympiakisoissa 1952
– pronssia 10 km MM-kisoissa Lahdessa 1958
– pronssia 3×5 km viestissä Squaw Valleyn olympiakisoissa 1960
– pronssia 3×5 km viestissä MM-kilpailussa Zakopanessa 1962
– 26 Suomen mestaruutta hiihtolajeissa
– Suomen mestaruudet maastojuoksussa ja maantiepyöräilyssä
– Finlandia-hiihdon naisten sarjan voitto 1976 ja 1977

Huomionosoituksia:

– Vuoden naisurheilija 1954, 1956, 1958, ja 1959
-Lahden kaupunginhallitus myönsi hänelle 1. marraskuuta 1995 Lahti-mitalin numero 35
– Hiihtäjäpatsas Lahden hiihtostadionille 1997 (Toivo Pelkonen)
– Vuonna 2000 hän sai Pro Urheilu -tunnustuspalkinnon
– Vuonna 2009 Rantaselle myönnettiin Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun suuri ansioristi
– Rantanen valittiin 2012 Suomen urheilun Hall of Fameen
– Siirin polku (5,5 km), joka avattiin Värtsilässä Tohmajärvellä Kaurila -Muskun kyläyhdistyksen toimesta 2015
– Vuonna 2015 hän sai täyden urheilijaeläkkeen ensimmäisenä Suomessa
– Vuonna 2017 hänet palkittiin Suomen urheilugaalassa Elämänura-palkinnolla
– Rantanen hiihti Lahden MM-kisoissa kunniakierroksen vuonna 2017, jolloin hän oli 92-vuotias

Muita mainintoja:

– Kesällä 2019 Ainonpuiston teatteri esitti näytelmän Äitee ja kilpasiskot, joka kertoi Äiteen kilpaurasta ja elämästä

Kategoriat: Tunnustukset, Vuoden lahtelainen | Jätä kommentti

Tutustuminen kaupungintaloon 13.12.

Lahti-Seura toivottaa jäsenensä tervetulleeksi kierrokselle Lahden kaupungintaloon perjantaina 13.12. klo 13-14.30. Oppaana toimii Anneli Seppälä.

Kierros alkaa talon edestä,  mutta jos on kovin kylmä ilma, opastus alkaa talon ala-aulasta.
Kierrokselle mahtuu 30 henkeä. Jos haluat varmistaa osallistumisesi, ennakkoilmoittautuminen puheenjohtaja[at]lahtiseura.fi

Tervetuloa!

Lahden kaupungintalo

Kategoriat: Ajankohtaista | Jätä kommentti