Uutisia & tulevia tapahtumia

(päivitetty 5.12.2021)

Sivustoa on jälleen päivitetty. Kohdan Projektit alavetovalikkoja on uudelleen järjestelty ja kohtaan Lahti-filmit tullaan talven aikana päivittämään aineistoa, jotka on aiemmin ollut Kino Iiriksen sivuilla.

Elokuvateatteri Kino Iiriksessä järjestettävät Lahti-dokumenttinäytökset siirretään ensi vuoteen.

Yhdistyksen hallituksen järjestäytymiskokous pidetään 11.1.2022. Kokouksessa valitaan seuralle varapuheenjohtaja ja sihteeri-taloudenhoitaja sekä mahdolliset uudet toimihenkilöt. Uusina hallituksen jäsenenä Anna Kontto. Hänestä esittely vuoden ensimmäisessä Hollolan Lahti -lehdessä helmi-maaliskuussa. Vuoden 2021 viimeinen lehti ilmestyy joulukuussa poikkeuksellisesti tuplanumerona (3-4).

Seuran jäsenmaksu ja -tiedote lähetetään helmi-maaliskuussa sähköpostilla ja osalle postitse. Jäseneksi voi liittyä täällä.

Seuran kevätkokous pidetään keskiviikkona 23.3.2022 Tammisalissa (Saimaankatu 12).

Seura on avannut Instagram-tilin.

75 vuotta täyttävän Lahti-Seuran juhlavuoden tapahtumia, lue lisää täältä.


Terveisin
Sauli Hirvonen, puheenjohtaja.
Hallitus.

Lisätietoja: puheenjohtaja[at]lahtiseura.fi.

Kategoriat: Ajankohtaista | Jätä kommentti

Vuoden lahtelainen 2021: Raimo Koukonen

Lahti-Seura on valinnut vuoden 2021 lahtelaiseksi Lahden Karjalaseuran ja evakkopatsastoimikunnan puheenjohtaja Raimo Koukonen. Hän on syntynyt välirauhan aikana 1940 Porvoossa rautulaisen isän ja uusikirkkolaisen äidin jälkeläisenä eli on synnyinpaikastaan huolimatta 100 prosenttisesti karjalainen.

Koukonen on ollut Lahden Karjalaseuran jäsen vuodesta 1965 ja sen puheenjohtaja vajaat 10 vuotta. Lahden Karjalaseuran 80-vuotisjuhlia vietettiin elokuussa evakkopatsaan paljastuksen yhteydessä.

Lahden Karjalaseuran hanke valtakunnallisen evakkopatsaan saamiseksi Lahteen kesti reilut viisi vuotta. Raimo Koukonen oli koko ajan patsastoimikunnan puheenjohtaja ja syvällä sitoutuneisuudellaan vaikutti keskeisesti siihen, että patsaan noin 160000 € rahoitus saatiin kerättyä kokoon.

Patsas paljastettiin Hennalan komentajanpuistossa elokuun 14. päivä.

Valitsemalla Raimo Koukosen vuoden lahtelaiseksi tänä karjalaisille merkittävänä vuonna haluaa Lahti-Seura muistuttaa evakoiden suuresta merkityksestä Lahden kaupungin kehittymiselle sellaiseksi kuin me sen tunnemme.

Lahden ja evakkojen suhde on yli 80 vuotta ollut erityinen. Silloinen kaupunginjohtaja Uuno Takki oli henkilökohtaisesti rautatieasemalla ja houkutteli junissa matkaavia evakkoja jäämään Lahteen. Hänen kutsuunsa vastattiin niin, että Lahteen tuli väkilukuun suhteutettuna eniten evakkoja koko Suomessa. Noin viidennes kaupungin asukkaista oli 40-luvun lopussa evakkoja.
Eikä pelkästään evakot henkilöinä, vaan myös heidän mukanaan Lahteen tulleet evakoiden yritykset, yhteisöt ja järjestöt ovat monipuolistaneet paikkakunnan elämää. Kuten esimerkiksi Koiviston Auto, Starckjohann, Diakonissalaitos, musiikkiopisto, Terijoen suomenkielinen yhteiskoulu eli Kannaksen yhteiskoulu, Wiipurin Reipas ja monet muut aktiiviset toimijat.

Kategoriat: Tunnustukset, Vuoden lahtelainen | Jätä kommentti

Lahti-päivän ohjelmisto

Lahti-päivä lauantaina 30.10.2021 klo 12-14
Elokuvateatteri Kino Iiris, Saimaankatu 12 Lahti

Klo 12 alkaen
Trumpetisti Santtu Känkäsen avaussoitto
Alkusanat Sauli Hirvonen

Kotiseututyön monet muodot -seminaariosuus:
Riitta Kokko-Parikka
(Puheenjohtaja / Lahden seudun sukututkijat ry)
Janne Ridanpää (FM)
Kari Salmi (Kaupunkineuvos)
Jokaisen esitelmöitsijän puheenvuoro 25 min. Lopuksi yhteinen paneelikeskustelu. Seminaarin puheenjohtajana toimii Erpo Heinolainen.

Trumpetisti Santtu Känkänen

Vuoden lahtelainen -tunnustuksen saajan julkistaminen

”Hämäläisten laulu” (yhteislauluna)
Loppukiitokset

Kahvittelu ennen tilaisuuden alkua. Kaikille avoin tapahtuma, vapaa pääsy. Tervetuloa!

– Lahden kaupunki perustettiin 1. marraskuuta 1905 –

Kategoriat: Ajankohtaista | Jätä kommentti

Lahti-Seura 75 vuotta

Alla tulevia juhlavuoden tapahtumia,  ohjelmistot tarkentuvat, muutokset mahdollisia.

TULOSSA

Lahti-päivä 30.10. klo 12-14
Elokuvateatteri Kino Iiris

Ajatuksia tasavuosina -kirjoitukset luettavissa täällä.

Poimintoja seurasta ja sen toiminnasta

Kotiseutuyhdistys Lahti-Seuran perustamiskokous pidettiin 12.3.1946. Perustamiskirjan allekirjoitti 35 lahtelaista, joista suurin osa kuului kaupungin sivistyneistöön: johtajia, tuomareita, opettajia, poliiseja ja toimittajia.

Säännöissä määriteltiin seuralle laajat tavoitteet. Seuran tarkoituksena on mm. toimia lahtelaisten yhteenliittymänä ja työskennellä toimialueensa sivistyksellisten, sosiaalisten ja taloudellisten olojen kehittämiseksi sekä viihtyisyyden lisäämiseksi alueellisen omaleimaisuuden ja paikallisten erityispiirteiden pohjalta lähtien, olla toimialueensa asukkaiden ja eri yhteisöjen yhdyssiteenä, syventää asukkaiden kotiseututuntemusta ja paikallishenkeä sekä pyrkiä kaikin tavoin lisäämään heidän kiintymystään kotiseutuunsa sekä pyrkiä kaupungin ulkonäön kohentamiseen ja kaupungin tunnetuksi tekemiseen.

Toiminnan painopisteet ovat vaihdelleet ajan saatossa, mutta ydinajatus on pysynyt: lahtelaisuuden vaaliminen. Perustamisen jälkeen seura aktivoitui nopeasti toimimaan, jo alkuvaiheessa järjestettiin piirustus-, valokuva- ja kirjoituskilpailuja eri aiheista eri-ikäisille. Seura on kommentoinut kaupungin kehitystä, tehnyt aloitteita ja antanut lausuntoja mm. asemakaavoihin, kaupunkirakentamiseen, rakennussuojeluun ja kaupunkikuvaan liittyvissä asioissa.

Seura järjesti “Suuri Lahti-ilta” -nimisen tilaisuuden jo ensimmäisenä toimintavuotenaan kaupungin perustamispäivänä. Juhlallisuuksia on järjestetty säännöllisesti eri nimellä, Lahti-päivänä ja Vuosijuhlana sekä osana Lahti-viikon tapahtumia.

Seuran aloitteesta kaupunki alkoi jakamaan Lahti-mitalia vuonna 1965 ja vuodesta 1981 seura on jakanut Vuoden lahtelainen -tunnustuksen.

Seura on ollut järjestämässä kaksi kertaa Valtakunnalliset Kotiseutupäivät -suurtapahtumaa; vuonna 1978 ja vuonna 2005, kaupungin täyttäessä 100 vuotta.

Seuran lehti Hollolan Lahti julkaistiin ensimmäisen kerran 1954, ja nykymuotoista lehteä seura alkoi julkaista Unto Tupalan aloitteesta vuonna 1980.

Seura on julkaissut myös kirjallisuutta, ensimmäisen valokuvakirjan Lahti jo vuonna 1949. Vuonna 2020 julkaistiin Lahden seutu kartoin, joka on ensimmäinen karttakirja Lahdesta. Kirjan kustantajana toimi Kustannusosakeyhtiö AtlasArt, ja Lahti-Seura toimi yhteistyökumppanina.

Seura oli aloitteentekijänä Lahti-filminäytösten käynnistämisessä elokuvateatteri Kino Iiriksessä sekä on ollut mukana aktiivisesti Albumit auki -valokuvakeräyshankkeessa. Toimintaan kuuluu filmien ja valokuvien tallentaminen ja julkaiseminen. Vuonna 1947 Sirkka Lepistö (myöh. Porri) teki aikalaishaastatteluja Pietarin radan rakentamisesta sekä Lahden kylän palosta.

Lapset ja nuoret on myös huomioitu. Vuoden nuori lahtelainen -tunnustus jaettiin vuosina 2010-2018 sekä laaja ja monipuolinen Lasten Lahti -hanke toteutettiin vuosina 2019-20.

Lisäksi seuran toimintaan kuuluu keskustelu- ja yleisötapahtumien, valokuvanäyttelyiden, elokuvanäytösten, retkien ja yritysvierailujen järjestäminen sekä tunnustusten jakaminen.

Seuran kotiseutukirjasto ja kokoustilat sijaitsevat Päijät-Hämeen elokuvakeskuksen tiloissa elokuvateatteri Kino Iiriksessä (Saimaankatu 12). Samoissa tiloissa toimii myös Lahden Videokuvaajat ry. Kolme yhdistystä tekevät tiivistä yhteistyötä ja elokuvakeskuksen ympärille on muodostunut valtakunnallisestikin ainutlaatuinen kulttuuriyhteisö, joka tuottaa vapaaehtoistyöllä tärkeää paikallista kulttuuria.

Lahti-Seura kiittää kaikkia jäseniään, lahtelaisia ja Lahti-henkisiä sekä lukuisia yhteistyökumppaneitaan.

Jos entisillä tai nykyisillä jäsenillä on valokuvia, muistoja tai muuta aineistoa Lahti-Seurasta, otamme sellaista mielellään vastaan julkaistavaksi ja/tai säilytettäväksi.

> Historia
> Toimintamuodot

Jäseneksi & tiedottaminen:
Lahti-Seuraan voi liittyä jäseneksi maksamalla 25 euron vuosittaisen jäsenmaksun, johon kuuluu Hollolan Lahti -lehden vuosikerta (3 numeroa). Liittyä voi seuran nettisivuilla.
Henkilöjäsenmaksu 25,00 €
Perheenjäseneltä 12,00 €
Nuorijäsen (alle 25-v.) 12,00 €
Yhteisöjäsenmaksu 100,00 €
Ainaisjäsenmaksu 250,00 €

Seura tiedottaa toiminnastaan omilla nettisivuillaan, Hollolan Lahti -lehdessä, sanomalehti-ilmoituksilla sekä jäsenkirjeellä. Jäsentiedotteet lähetetään halukkaille myös sähköpostitse.

Lahti-Seura toivottaa kaikki Lahdesta ja lahtelaisuudesta kiinnostuneet tervetulleeksi mukaan seuran toimintaan!

Hallitus 2021:
Sauli Hirvonen, puheenjohtaja
Erpo Heinolainen (uusi)
Ari-Veli Isonikkilä
Jaana Palokytö-Landen, sihteeri-taloudenhoitaja
Timo Peippo, varapuheenjohtaja
Tiitu Saastamoinen
Anneli Seppälä
Eva Sireni
Leena Vilponen (uusi)

Kategoriat: Ajankohtaista | Jätä kommentti

Hollolan Lahti 2/2021

Julkaisu syyskuu 2021, sivumäärä 20.
Lahti-Seuran 75-vuotisjuhlanumero
Kannen kuva: Harjukadun ja Vesijärvenkadun risteys.
(Valokuva:  Teuvo Kanerva. Kuvalähde: Museovirasto / Historian kuvakokoelma)

Lehden 2/2021 sisältö:
Puheenjohtajan palsta – Sauli Hirvonen
Lahti-Seura 75 vuotta osa 2/3 – Sauli Hirvonen
Sibeliustalon toteutuminen omin kokemuksin – Kari Salmi
Lahden Sahan Vapaaehtoisen Palokunnan 100-vuotiskatsaus 1/2 – Ismo Häkämies
Panoraamakuvat – Lahden kaupunkiympäristö
Lapsuuden ja nuoruuden ajanvietteitä – Kai R. Lehtonen

Puheenjohtajan palsta / päätoimittajalta – Sauli Hirvonen

Juhlavuosi on jo reilusti yli puolin välin, mutta monenlaista tapahtumaa ja tilaisuutta on vielä edessä. Syksyn tapahtumia on valmisteltu pitkin vuotta.

Seuran (juhla)näyttely järjestetään pääkirjaston aulassa lokakuussa. Sermeissä esitellään seuran toimintaa ja vitriiniin kootaan Lahti-aiheista esineistöä.

Tiistaina 5.10. saamme vihdoin järjestettyä karttakirjan esittelyn pääkirjaston auditoriossa. Mukana ovat tekijät sekä kustantajan edustaja.

Lahti-päivä järjestetään lauantaina 30.10. elokuvateatteri Kino Iiriksessä. Sisältö noudattelee aiempia tilaisuuksia; kotiseututeemapainotteinen seminaariosuus ja kevyempää ohjelmaa sekä Vuoden lahtelainen -tunnustuksen jako. Esitelmöitsijöinä toimivat Riitta Kokko-Parikka, Janne Ridanpää ja Kari Salmi. Tarkemmin tilaisuudesta nettisivuilla lähempänä tapahtumaa.

Erpo Heinolainen edustaa Lahti-Seuraa Lahden kaupungin Kumppanuuspöydissä keskustan alueella. Lisää pöydistä enemmän tuonnempana, lisätietoja osoitteesta lahti.fi/kumppanuuspoydat.

Heinolainen toimii myös kirjaesittelyn ja Lahti-päivän keskusteluiden vetäjänä.

Syyskuuksi aiotut elokuvafestivaali Kinos ja sen yhteydessä järjestettävät Lahti-dokumenttiesitykset siirtyivät jälleen. Lahti-dokumentteja esitetään seuraavan kerran Kino Iiriksessä joulukuussa, Kinos siirtyi kevättalveen 2022.

Lahti on esillä

Lahti on vuoden aikana ollut esillä kenties normaalia enemmän valtakunnan medioissa, ehkä ympäristöpääkaupunkivuoden siivittämänä. Otan muutamia poimintoja laidasta laitaan, oikeastaan ilman sen suurempaa kontekstia; meitä lahtelaisiahan kiinnostaa mitä muualla ajatellaan meistä.

Helsingin Sanomien (19.6.2021) pitkähkössä artikkelissa tehdään lukijalle tutuksi Lanu-puisto sekä Olavi Lanu taiteilijana. Lanusta ja puistosta on parhaillaan tekeillä dokumentti, joka valmistunee ensi kevääksi.

Toisenlaista uutisointia saatiin syyskuussa, kun Tekniikan maailma -lehti julkaisi valtakunnallisen suojatietestin eli miten autoilijat noudattavat pysäyttämissääntöä. Tulos ei Lahtea mairitellut, kaupunki sai seitsemästä kaupungista huonoimmat pisteet. Verkkoartikkeli alkaa kehoituksella: ”Jos kuljet paljon jalkaisin, älä mene Lahteen.” Kuulostaa aivan lahtelaisen rokkibändin lyriikoilta… Joka tapauksessa liikennekulttuurissa on parannettavaa, vaikkakin oma havaintoni on se, että asiassa on tapahtunut vuosikymmenten aikana jonkinlaista edistystä.

Elokuussa Lahti rantautui Helsinkiin Kansalaistorille, jossa pääosin puusta ja jäästä muodostunut ympäristötaideteoskokonaisuus herätti huomiota – positiivista ja negatiivista. Teoksen jää suli muutamassa päivässä, kuten oli tarkoitus, mutta puinen paviljonkirakennus siirrettiin katokseksi Uudenkylän asemalle.

Lahti oli esillä useassakin Ylen lähetyksessä. Kevyen viihteen ohjelmasarjassa Yle Olohuone sisälsi mukavaa ja kevyttä kesäjutustelua, pääasiassa muisteluiden muodossa. Henkilöhaastatteluiden kautta peilattiin lähinnä menneisyyttä. Ohjelmassa nähtiin myös leikkimielinen Lahti-visailu ja lopuksi nautittiin lihamukia. Kuvista ainakin välittyi edustava rantakaupunki Lahti, ja myös Asikkala.

Ylen opetus-/valistusohjelmassa Hyvin sanottu oli Lahtea kolmen jakson verran. Alustuksena toimi keskustelu identiteetistä, jossa neljä lahtelaista pohtivat lahtelaisuutta ja sen ilmenemistä. Muiden jaksojen aiheet olivat: ”Miten ympäristötavoitteet saadaan arkiteoiksi”, ”Tosi-tv ja somejulkisuus” ja ”Kieltojen kaupunki”. Kaikki ovat nähtävissä Yle Areenassa.

Julkisuutta toi myös Lahden uusi valtuusto. Luottomuspaikkojen jakokiista herätti keskustelua medioissa, ja aiheesta riitti koko kesän niin Lahdessa kuin Lahden ulkopuolella. Helsingin Sanomatkin kirjoitti aiheesta otsikolla: ”Lahdessa kuntapoliitikot ovat riitautuneet jo ennen valtuuston ensimmäistä kokousta”. No, valmista tuli lopulta elokuun puolivälissä.

Tammikuussa maakunnissa valitaan hyvinvointialueiden aluevaltuustot, ns. maakuntavaltuustot. Kesäkuisen kuntavaalin äänestysprosentti koko Suomessa oli alhaisin 70 vuoteen. Nähtäväksi jää vaikuttaako lahtelaisvaltuutettujen valtapeli lahtelaisten äänestyskäyttäytymiseen aluevaaleissa?

Tammikuusta eteenpäin nähdään, miten äänestäjät kokevat uuden ylikunnallisen hallintomallin: edistäisikö se asukkaiden arkea vai lisäisikö se vain kustannuksia ja/tai byrokratiaa?

Päätän Lahden ”mediakatsauksen” loppukevennykseen. Yle Areenassa on katsottavissa 1980-luvun suosikkisarja Hittimittari ja kaikki sen 61 jaksoa. Hittimittari tarjosi tuon ajan suurimpia kotimaisia ja ulkolaisia hittejä, joita raatilaiset pääsivät pisteyttämään. Lahtelaisia ohjelmassa edustivat videoiden muodossa Sleeper Sleepers, Raggars ja Badding Rockers Marko Haaviston. Lisäksi kahdessa jaksossa (21. ja 59.) raati kokoontui arvioimaan hittejä Lahteen. Vahva nostalgiasuositus!

Lehdestä

Lehden kannessa komeilee jälleen kaupungintalo. Valinta ei ole omaperäinen, mutta Teuvo Kanervan värivalokuva on kerrassaan komea: Kuvaan on taltioitunut tyylikäs Lahti-kaupunki sen aikaisessa asussaan.

Kuten viime lehdessä totesin, juhlavuoden Hollola Lahti -lehdissä kerrataan ja kerrotaan seuran toiminnasta. Toisessa osassa käyn läpi seuran toimitila-asioita ja niiden vaikuksista toimintaan.

Tämänkertainen lehti on saanut vierailevien kirjoittajien tekstejä sivumääräisestikin ilahduttavan suuren määrän. Toivotaan että sama jatkuu tulevaisuudessakin.

Ismo Häkämiehen kirjoitus Lahden sahan vapaapalokunnan toiminnasta on erinomaisen kattava. Olen jakanut laajan artikkelin kahteen osaan, joista jälkimmäinen osa julkaistaan vuoden viimeisessä lehdessä. Lahden sahan palokunnan artikkelin kuvavalinnat tukevat toisenkin jutun sisältöä, joka sekin sijoittuu sataman alueelle. Lahden entinen kaupunginjohtaja Kari Salmi valottaa kiinnostavasti Sibeliustalon rakentamispäätökseen liittyviä seikkoja.

Kuvaosiossa on panoraamakuvia, jotka ovat sijoitettu painoteknisistä syistä toiseksi viimeiselle aukeamalle. Viimeisellä on Kai R. Lehtosen kaksi muistelua, jonka jälkimmäisen yhteydessä on tyylikäs värivalokuva vuodelta 1958. Muistelut käsittelevät lasten ja nuorten harrastuksia menneinä aikoina.

Hyvää syksyä!

Kategoriat: Hollolan Lahti, Julkaisut | Jätä kommentti