Lahti-Seura 75 vuotta

Alla tulevia juhlavuoden tapahtumia,  ohjelmistot tarkentuvat, muutokset mahdollisia.

Lahtea-näyttely 1.-15.10.
Pääkirjaston aula

Lahden seutu kartoin -kirjan esittelytilaisuus 5.10. klo 18-19.30.
Lahden pääkirjaston auditorio

Lahti-päivä 30.10. klo 12-14
Elokuvateatteri Kino Iiris

Ajatuksia tasavuosina -kirjoitukset luettavissa täällä.

Poimintoja seurasta ja sen toiminnasta

Kotiseutuyhdistys Lahti-Seuran perustamiskokous pidettiin 12.3.1946. Perustamiskirjan allekirjoitti 35 lahtelaista, joista suurin osa kuului kaupungin sivistyneistöön: johtajia, tuomareita, opettajia, poliiseja ja toimittajia.

Säännöissä määriteltiin seuralle laajat tavoitteet. Seuran tarkoituksena on mm. toimia lahtelaisten yhteenliittymänä ja työskennellä toimialueensa sivistyksellisten, sosiaalisten ja taloudellisten olojen kehittämiseksi sekä viihtyisyyden lisäämiseksi alueellisen omaleimaisuuden ja paikallisten erityispiirteiden pohjalta lähtien, olla toimialueensa asukkaiden ja eri yhteisöjen yhdyssiteenä, syventää asukkaiden kotiseututuntemusta ja paikallishenkeä sekä pyrkiä kaikin tavoin lisäämään heidän kiintymystään kotiseutuunsa sekä pyrkiä kaupungin ulkonäön kohentamiseen ja kaupungin tunnetuksi tekemiseen.

Toiminnan painopisteet ovat vaihdelleet ajan saatossa, mutta ydinajatus on pysynyt: lahtelaisuuden vaaliminen. Perustamisen jälkeen seura aktivoitui nopeasti toimimaan, jo alkuvaiheessa järjestettiin piirustus-, valokuva- ja kirjoituskilpailuja eri aiheista eri-ikäisille. Seura on kommentoinut kaupungin kehitystä, tehnyt aloitteita ja antanut lausuntoja mm. asemakaavoihin, kaupunkirakentamiseen, rakennussuojeluun ja kaupunkikuvaan liittyvissä asioissa.

Seura järjesti “Suuri Lahti-ilta” -nimisen tilaisuuden jo ensimmäisenä toimintavuotenaan kaupungin perustamispäivänä. Juhlallisuuksia on järjestetty säännöllisesti eri nimellä, Lahti-päivänä ja Vuosijuhlana sekä osana Lahti-viikon tapahtumia.

Seuran aloitteesta kaupunki alkoi jakamaan Lahti-mitalia vuonna 1965 ja vuodesta 1981 seura on jakanut Vuoden lahtelainen -tunnustuksen.

Seura on ollut järjestämässä kaksi kertaa Valtakunnalliset Kotiseutupäivät -suurtapahtumaa; vuonna 1978 ja vuonna 2005, kaupungin täyttäessä 100 vuotta.

Seuran lehti Hollolan Lahti julkaistiin ensimmäisen kerran 1954, ja nykymuotoista lehteä seura alkoi julkaista Unto Tupalan aloitteesta vuonna 1980.

Seura on julkaissut myös kirjallisuutta, ensimmäisen valokuvakirjan Lahti jo vuonna 1949. Vuonna 2020 julkaistiin Lahden seutu kartoin, joka on ensimmäinen karttakirja Lahdesta. Kirjan kustantajana toimi Kustannusosakeyhtiö AtlasArt, ja Lahti-Seura toimi yhteistyökumppanina.

Seura oli aloitteentekijänä Lahti-filminäytösten käynnistämisessä elokuvateatteri Kino Iiriksessä sekä on ollut mukana aktiivisesti Albumit auki -valokuvakeräyshankkeessa. Toimintaan kuuluu filmien ja valokuvien tallentaminen ja julkaiseminen. Vuonna 1947 Sirkka Lepistö (myöh. Porri) teki aikalaishaastatteluja Pietarin radan rakentamisesta sekä Lahden kylän palosta.

Lapset ja nuoret on myös huomioitu. Vuoden nuori lahtelainen -tunnustus jaettiin vuosina 2010-2018 sekä laaja ja monipuolinen Lasten Lahti -hanke toteutettiin vuosina 2019-20.

Lisäksi seuran toimintaan kuuluu keskustelu- ja yleisötapahtumien, valokuvanäyttelyiden, elokuvanäytösten, retkien ja yritysvierailujen järjestäminen sekä tunnustusten jakaminen.

Seuran kotiseutukirjasto ja kokoustilat sijaitsevat Päijät-Hämeen elokuvakeskuksen tiloissa elokuvateatteri Kino Iiriksessä (Saimaankatu 12). Samoissa tiloissa toimii myös Lahden Videokuvaajat ry. Kolme yhdistystä tekevät tiivistä yhteistyötä ja elokuvakeskuksen ympärille on muodostunut valtakunnallisestikin ainutlaatuinen kulttuuriyhteisö, joka tuottaa vapaaehtoistyöllä tärkeää paikallista kulttuuria.

Lahti-Seura kiittää kaikkia jäseniään, lahtelaisia ja Lahti-henkisiä sekä lukuisia yhteistyökumppaneitaan.

Jos entisillä tai nykyisillä jäsenillä on valokuvia, muistoja tai muuta aineistoa Lahti-Seurasta, otamme sellaista mielellään vastaan julkaistavaksi ja/tai säilytettäväksi.

> Historia
> Toimintamuodot

Jäseneksi & tiedottaminen:
Lahti-Seuraan voi liittyä jäseneksi maksamalla 25 euron vuosittaisen jäsenmaksun, johon kuuluu Hollolan Lahti -lehden vuosikerta (3 numeroa). Liittyä voi seuran nettisivuilla.
Henkilöjäsenmaksu 25,00 €
Perheenjäseneltä 12,00 €
Nuorijäsen (alle 25-v.) 12,00 €
Yhteisöjäsenmaksu 100,00 €
Ainaisjäsenmaksu 250,00 €

Seura tiedottaa toiminnastaan omilla nettisivuillaan, Hollolan Lahti -lehdessä, sanomalehti-ilmoituksilla sekä jäsenkirjeellä. Jäsentiedotteet lähetetään halukkaille myös sähköpostitse.

Lahti-Seura toivottaa kaikki Lahdesta ja lahtelaisuudesta kiinnostuneet tervetulleeksi mukaan seuran toimintaan!

Hallitus 2021:
Sauli Hirvonen, puheenjohtaja
Erpo Heinolainen (uusi)
Ari-Veli Isonikkilä
Jaana Palokytö-Landen, sihteeri-taloudenhoitaja
Timo Peippo, varapuheenjohtaja
Tiitu Saastamoinen
Anneli Seppälä
Eva Sireni
Leena Vilponen (uusi)

Kategoriat: Ajankohtaista | Jätä kommentti

Uutisia & tulevia tapahtumia

(päivitetty 18.9.2021)

75 vuotta täyttävän Lahti-Seuran juhlavuoden tapahtumia, lue lisää täältä.

Lahtea-näyttely 1.-15.10.
Pääkirjaston aula (Kirkkokatu 31 Lahti)

Lahden seutu kartoin -kirjan esittelytilaisuus 5.10. klo 18-19.30.
Lahden pääkirjaston auditorio (Kirkkokatu 31 Lahti)

Syyskokous 30.10. klo 11
Elokuvateatteri Kino Iiris (Saimaankatu 12 Lahti)

Lahti-päivä 30.10. klo 12-14
Elokuvateatteri Kino Iiris

Joulukuussa on tulossa Lahti-dokumenttinäytöksiä elokuvateatteri Kino Iirikseen.

Hollolan Lahti -lehti ilmestyy huhtikuussa, syyskuussa ja joulukuussa.

Seura on avannut Instagram-tilin.


Yhdistyksen järjestäytymiskokous pidettiin 12.1.2021. Kokouksessa valittiin seuralle varapuheenjohtajaksi Timo Peippo. Sihteeri-taloudenhoitajana jatkaa Jaana Palokytö-Landen. Uusina hallituksen jäseninä aloittivat Leena Vilponen ja Erpo Heinolainen.

Seuran jäsenmaksu ja -tiedote lähetettiin osalle jäsenille sähköpostilla ja lopuille se postitettiin helmikuussa. Jäseneksi voi liittyä täällä.

Kevätkokous 17.3.
Kevätkokouksessa hallituksen ja muille tilivelvollisille myönnettiin tili- ja vastuuvapaus.
Kokousmateriaalin (tase, tuloslaskema, toimintakertomus sekä toiminnantarkastajien kertomus) saa pyydettäessä: puheenjohtaja@lahtiseura.fi.
Kokoukseen osallistui paikan päällä lopulta 4 henkeä ja yksi etänä.


Terveisin
Sauli Hirvonen, puheenjohtaja.
Hallitus.

Lisätietoja: puheenjohtaja[at]lahtiseura.fi.

Kategoriat: Ajankohtaista | Jätä kommentti

Hollolan Lahti 2/2021

Julkaisu syyskuu 2021, sivumäärä 20.
Lahti-Seuran 75-vuotisjuhlanumero
Kannen kuva: Harjukadun ja Vesijärvenkadun risteys.
(Valokuva:  Teuvo Kanerva. Kuvalähde: Museovirasto / Historian kuvakokoelma)

Lehden 2/2021 sisältö:
Puheenjohtajan palsta – Sauli Hirvonen
Lahti-Seura 75 vuotta osa 2/3 – Sauli Hirvonen
Sibeliustalon toteutuminen omin kokemuksin – Kari Salmi
Lahden Sahan Vapaaehtoisen Palokunnan 100-vuotiskatsaus 1/2 – Ismo Häkämies
Panoraamakuvat – Lahden kaupunkiympäristö
Lapsuuden ja nuoruuden ajanvietteitä – Kai R. Lehtonen

Puheenjohtajan palsta / päätoimittajalta – Sauli Hirvonen

Juhlavuosi on jo reilusti yli puolin välin, mutta monenlaista tapahtumaa ja tilaisuutta on vielä edessä. Syksyn tapahtumia on valmisteltu pitkin vuotta.

Seuran (juhla)näyttely järjestetään pääkirjaston aulassa lokakuussa. Sermeissä esitellään seuran toimintaa ja vitriiniin kootaan Lahti-aiheista esineistöä.

Tiistaina 5.10. saamme vihdoin järjestettyä karttakirjan esittelyn pääkirjaston auditoriossa. Mukana ovat tekijät sekä kustantajan edustaja.

Lahti-päivä järjestetään lauantaina 30.10. elokuvateatteri Kino Iiriksessä. Sisältö noudattelee aiempia tilaisuuksia; kotiseututeemapainotteinen seminaariosuus ja kevyempää ohjelmaa sekä Vuoden lahtelainen -tunnustuksen jako. Esitelmöitsijöinä toimivat Riitta Kokko-Parikka, Janne Ridanpää ja Kari Salmi. Tarkemmin tilaisuudesta nettisivuilla lähempänä tapahtumaa.

Erpo Heinolainen edustaa Lahti-Seuraa Lahden kaupungin Kumppanuuspöydissä keskustan alueella. Lisää pöydistä enemmän tuonnempana, lisätietoja osoitteesta lahti.fi/kumppanuuspoydat.

Heinolainen toimii myös kirjaesittelyn ja Lahti-päivän keskusteluiden vetäjänä.

Syyskuuksi aiotut elokuvafestivaali Kinos ja sen yhteydessä järjestettävät Lahti-dokumenttiesitykset siirtyivät jälleen. Lahti-dokumentteja esitetään seuraavan kerran Kino Iiriksessä joulukuussa, Kinos siirtyi kevättalveen 2022.

Lahti on esillä

Lahti on vuoden aikana ollut esillä kenties normaalia enemmän valtakunnan medioissa, ehkä ympäristöpääkaupunkivuoden siivittämänä. Otan muutamia poimintoja laidasta laitaan, oikeastaan ilman sen suurempaa kontekstia; meitä lahtelaisiahan kiinnostaa mitä muualla ajatellaan meistä.

Helsingin Sanomien (19.6.2021) pitkähkössä artikkelissa tehdään lukijalle tutuksi Lanu-puisto sekä Olavi Lanu taiteilijana. Lanusta ja puistosta on parhaillaan tekeillä dokumentti, joka valmistunee ensi kevääksi.

Toisenlaista uutisointia saatiin syyskuussa, kun Tekniikan maailma -lehti julkaisi valtakunnallisen suojatietestin eli miten autoilijat noudattavat pysäyttämissääntöä. Tulos ei Lahtea mairitellut, kaupunki sai seitsemästä kaupungista huonoimmat pisteet. Verkkoartikkeli alkaa kehoituksella: ”Jos kuljet paljon jalkaisin, älä mene Lahteen.” Kuulostaa aivan lahtelaisen rokkibändin lyriikoilta… Joka tapauksessa liikennekulttuurissa on parannettavaa, vaikkakin oma havaintoni on se, että asiassa on tapahtunut vuosikymmenten aikana jonkinlaista edistystä.

Elokuussa Lahti rantautui Helsinkiin Kansalaistorille, jossa pääosin puusta ja jäästä muodostunut ympäristötaideteoskokonaisuus herätti huomiota – positiivista ja negatiivista. Teoksen jää suli muutamassa päivässä, kuten oli tarkoitus, mutta puinen paviljonkirakennus siirrettiin katokseksi Uudenkylän asemalle.

Lahti oli esillä useassakin Ylen lähetyksessä. Kevyen viihteen ohjelmasarjassa Yle Olohuone sisälsi mukavaa ja kevyttä kesäjutustelua, pääasiassa muisteluiden muodossa. Henkilöhaastatteluiden kautta peilattiin lähinnä menneisyyttä. Ohjelmassa nähtiin myös leikkimielinen Lahti-visailu ja lopuksi nautittiin lihamukia. Kuvista ainakin välittyi edustava rantakaupunki Lahti, ja myös Asikkala.

Ylen opetus-/valistusohjelmassa Hyvin sanottu oli Lahtea kolmen jakson verran. Alustuksena toimi keskustelu identiteetistä, jossa neljä lahtelaista pohtivat lahtelaisuutta ja sen ilmenemistä. Muiden jaksojen aiheet olivat: ”Miten ympäristötavoitteet saadaan arkiteoiksi”, ”Tosi-tv ja somejulkisuus” ja ”Kieltojen kaupunki”. Kaikki ovat nähtävissä Yle Areenassa.

Julkisuutta toi myös Lahden uusi valtuusto. Luottomuspaikkojen jakokiista herätti keskustelua medioissa, ja aiheesta riitti koko kesän niin Lahdessa kuin Lahden ulkopuolella. Helsingin Sanomatkin kirjoitti aiheesta otsikolla: ”Lahdessa kuntapoliitikot ovat riitautuneet jo ennen valtuuston ensimmäistä kokousta”. No, valmista tuli lopulta elokuun puolivälissä.

Tammikuussa maakunnissa valitaan hyvinvointialueiden aluevaltuustot, ns. maakuntavaltuustot. Kesäkuisen kuntavaalin äänestysprosentti koko Suomessa oli alhaisin 70 vuoteen. Nähtäväksi jää vaikuttaako lahtelaisvaltuutettujen valtapeli lahtelaisten äänestyskäyttäytymiseen aluevaaleissa?

Tammikuusta eteenpäin nähdään, miten äänestäjät kokevat uuden ylikunnallisen hallintomallin: edistäisikö se asukkaiden arkea vai lisäisikö se vain kustannuksia ja/tai byrokratiaa?

Päätän Lahden ”mediakatsauksen” loppukevennykseen. Yle Areenassa on katsottavissa 1980-luvun suosikkisarja Hittimittari ja kaikki sen 61 jaksoa. Hittimittari tarjosi tuon ajan suurimpia kotimaisia ja ulkolaisia hittejä, joita raatilaiset pääsivät pisteyttämään. Lahtelaisia ohjelmassa edustivat videoiden muodossa Sleeper Sleepers, Raggars ja Badding Rockers Marko Haaviston. Lisäksi kahdessa jaksossa (21. ja 59.) raati kokoontui arvioimaan hittejä Lahteen. Vahva nostalgiasuositus!

Lehdestä

Lehden kannessa komeilee jälleen kaupungintalo. Valinta ei ole omaperäinen, mutta Teuvo Kanervan värivalokuva on kerrassaan komea: Kuvaan on taltioitunut tyylikäs Lahti-kaupunki sen aikaisessa asussaan.

Kuten viime lehdessä totesin, juhlavuoden Hollola Lahti -lehdissä kerrataan ja kerrotaan seuran toiminnasta. Toisessa osassa käyn läpi seuran toimitila-asioita ja niiden vaikuksista toimintaan.

Tämänkertainen lehti on saanut vierailevien kirjoittajien tekstejä sivumääräisestikin ilahduttavan suuren määrän. Toivotaan että sama jatkuu tulevaisuudessakin.

Ismo Häkämiehen kirjoitus Lahden sahan vapaapalokunnan toiminnasta on erinomaisen kattava. Olen jakanut laajan artikkelin kahteen osaan, joista jälkimmäinen osa julkaistaan vuoden viimeisessä lehdessä. Lahden sahan palokunnan artikkelin kuvavalinnat tukevat toisenkin jutun sisältöä, joka sekin sijoittuu sataman alueelle. Lahden entinen kaupunginjohtaja Kari Salmi valottaa kiinnostavasti Sibeliustalon rakentamispäätökseen liittyviä seikkoja.

Kuvaosiossa on panoraamakuvia, jotka ovat sijoitettu painoteknisistä syistä toiseksi viimeiselle aukeamalle. Viimeisellä on Kai R. Lehtosen kaksi muistelua, jonka jälkimmäisen yhteydessä on tyylikäs värivalokuva vuodelta 1958. Muistelut käsittelevät lasten ja nuorten harrastuksia menneinä aikoina.

Hyvää syksyä!

Kategoriat: Hollolan Lahti, Julkaisut | Jätä kommentti

Ajatuksia tasavuosina

10 vuotta
Hollolan Lahti 1/1956 pääkirjoitus
(päätoimittajana A. V. Mattila)

Näinä päivinä tulee kuluneeksi kymmenen vuotta siitä, kun Lahteen perustettiin kotiseutuyhdistys, Lahti-Seura. Kotiseututyötä oli täällä tosin harrastettu muun muassa nuorisoseurojen piirissä, mutta tälle alalle erikoistunut kotiseututyön harrastajien piiri on toiminut Lahdessa varsinaisesti vuoden 1946 helmikuusta lähtien.

On joskus oltu eri mieltä siitä, onko kotiseututyöllä kaupunkipaikoissa mitään tarkoitusta ja menestymisen mahdollisuutta. Tästä asiasta ei kuitenkaan voi olla kahta mieltä. Aivan yhtä hyvin, kun maaseutulainen kasvaa kiinni kotikontuunsa ja siihen rakastuessaan tuntee tarvetta vaalia kotiseutunsa parasta on yhteisvoimin ja yhteistoimin huollettava. Voidaanpa väittää, että kotiseututyö on kaupunkipaikoissa tärkeämpää kuin maaseudulla. Näin siksi, että kaupunkilaisten kiireinen elämän rytmi, vieraampi yhteenkuuluvaisuus, monet ajanvietteet ja muu elämän riento ovat omiansa vieroittamaan siitä, minkä tulisi isänmaan ohella olla kullekin oman kodoin rinnalla sydäntä lähinnä. Se on oman kotikaupunki. Tämän vuoksi kaupunkipaikoissa, jos missä, tarvitaan sellaista yhteenliittymää, jossa eri yhteiskuntaluokista olevat eri harrastusaloja omaavat, eri ikäkaudet sekä muuten keskenään ehkä hyvinkin vieraat henkilöt saattavat löytää toinen toisensa saman suuren perheen jäsenenä.

Nyt ensimmäiselle kymmenvuotispaalulle saapuva Lahti-Seura on lyhyenä toiminta-aikanaan koettanut olla lahtelaisille sellainen yhdysside, jossa monet kaupunkilaiset ovat saaneet tunnun saman lahtelaisperheen jäsenyydestä. Se on koettanut parhaansa mukaan toimia kaupunkinsa menneisyyden tunnetuksi tekijänä ja tutkijana. Se on tehnyt aloitteita nyky-Lahden siistimiseksi ja kaunistamiseksi ja se on myöskin koettanut tehdä kaupunkiaan ulospäin tunnetuksi. Harrastelijavoimin ja riittävien rahavarojen puuttuessa on työ seuran johdon mielestä ehkä joskus ollut puutteellista, mutta joka tapauksessa tämä työ ansaitsee kaikkien lahtelaisten tuen ja tunnustuksen.

Toivotamme seuralle hyvää menestystä ja seuran jäsenille työn iloa alkavalle kymmenvuotistaipaleelle.

40 vuotta
Hollolan Lahti 1/1986
Kirjoittaja oli Lahti-Seuran pitkäaikainen puheenjohtaja sekä Hollolan Lahti -lehden päätoimittaja Kotiseutuneuvos Unto Tupala

Kun Lahti-Seura 12.3.1946 perustettiin, ei toimenpide ollut valtakunnallisesti mitenkään erikoinen, – tuskin ylitti sanomalehtien uutiskynnystä Lahden ulkopuolella. Tämä johtui osittain siitä, että näinä viime sotiemme jälkeisinä vuosina kiinnostus kotiseututyöhön laajeni ja vahvistui ennennäkemättömän voimakkaasti ja tieto uuden kotiseutuyhdistyksen perustamisesta ei ollut mikään uutinen. Syynä tähän lienee ainakin omalta osaltaan ollut sotien synnyttämä koko kansan kokema voimakas yhteen kuuluvuuden tunne ja sen aiheuttama pyrkimys suomalaisten erityispiirteiden korostamiseen ja sen pohjaksi tarvittavan tiedon hankkimiseen.

Kun kansalaisia lähinnä olevan alueen, kotiseudun, historian, elämäntapojen ja -olosuhteiden tutkimukseen tunnettiin suurta kiinnostusta ja samalla todettiin että sellaisen alulle saaminen saattoi parhaiten tapahtua yhteistyönä, perustettiin kotiseutuyhdistyksiä. On sanottu, että tuo aika oli kotiseututunteen aikaa. Mihin tuo kotiseututunne perustuu? Missä tahansa joudummekin elämään, on meillä aina ympäristö, joka muodostaa toimikenttämme. Se on tärkeä työllemme, mutta sen ei tarvitse olla sama kuin kotiseutu. Ihmiselle on kotiseutu vain siellä, missä hän on sisäisesti juurtunut ympäristönsä maaperään ja luontoon ja myös sen henkiseen kulttuuriin, joka on lähtöisin tuosta ympäristössä. Kotiseutuun kuuluvat myös kotipaikkakuntamme tutut asukkaat, jotka tunnemme omakohtaisen kokemustemme perusteella omaavamme tällaisen kotiseudun, ymmärrämme myös, mitä on kotiseututunne.

Tällaisen tunteen elähdyttäminä olivat varmaan ne 35 lahtelaista, jotka perustivat Lahti-Seuran ja myös ne sadat, jotka ovat näiden vuosien aikana kuuluneet jäsenistöömme. Seurallamme on neljän vuosikymmenen aikana ollut nousu- ja laskukausia sekä toiminnassaan että jäsenmäärällä mitattavassa kannatuksessaan. Siitä voimme kuitenkin olla varmoja, että seuran johto on aina pyrkinyt parhaansa mukaan toteuttamaan säännöissämme mainittuja tavoitteita. Seuran toimintaan ovat vaikuttaneet vuosikymmenen kuluessa tapahtuneet muutokset kansalaisten elintavoissa, tavoitteissa ja suhtautumisessa seuramme pyrkimyksenä oleviin elämänarvoihin ja yleensä kotiseutuharrastukseen ja -työhön.

Tällä hetkellä kansalaismielipide arvostaa kotiseutuyhdistyksiä ja niiden työtä, mutta aktiivinen osallistuminen siihen ei varsinkaan suurilla paikkakunnilla ole mainittavasti lisääntynyt. Syynä siihen saattaa olla työikäisten kiireellisyys ja joillakin kenties arkuus ‘tuppautua’ toimintaan mukaan. Vaikka viimemainittu vaivaa myös lahtelaista kotiseutuharrastusta, uskon että Lahti-Seuran toiminnassa viime vuosien nousu jatkuu vielä seuraavalla vuosikymmenellä.

75 vuotta
Hollolan Lahti 1/2021
Kirjoittaja Sauli Hirvonen on Lahti-Seuran nykyinen puheenjohtaja.

Ennen Lahti-Seuran perustamista paikkakunnalla tehtiin kotiseututyötä monissa yhdistyksissä. Sotien jälkeen kotiseutuyhdistysten perustamisaalto pyyhkäisi läpi Suomen. Lahden seudulla perustettiin vuonna 1945 Hollolan kotiseutuyhdistys ry, ja seuraavana vuonna Lahti-Seuran lisäksi aloitti myös Orimattila-Seura.

Lahti-Seuran toiminta oli jo perustamisesta lähtien aktiivista, siitä piti huolen asialleen omistautuva ja monenkirjava lahtelaisjoukko, joka halusi nostattaa kaupungin henkeä ja yhteenkuuluvuutta. Perustamisvaiheessa Lahti-Seuran säännöissä määritellyt tavoitteet kirjattiin kattamaan kotiseutukentän laaja kirjo. Toiminnan ydin oli ja on edelleen ”syventää asukkaiden kotiseututuntemusta ja paikallishenkeä sekä pyrkiä kaikin tavoin lisäämään heidän kiintymystään kotiseutuunsa”.

Lahti-Seuran tavoitteet ja toiminta ovat liittäneet vuosikymmenten aikana yhteen erilaisia ihmisiä toimimaan yhteisen kotiseudun puolesta. Kotiseutuyhteisöjen voimavara on erilaisten elämänkokemusten, mielipiteiden ja näkemysten kirjo, joiden yhteinen nimittäjä on tavoite parantaa oman kotiseudun olosuhteita. Juuristaan kiinnostuneet toimijat muodostavat seuran toiminnan rungon. Jäsenistön on seurattava aikaansa, sillä myös ajan virtaukset ohjaavat toimintaa vaikka kotiseutuyhdistyksen tavoitteita voi pitää ajattomina.

Toivon, että Lahti-Seuralla on hyvä maine, mutta luulen, että kotiseutuyhdistyksillä voi olla haasteena selkeä profiloituminen. Usein kysytäänkin mitä Lahti-Seura tekee. Konkreettisia esimerkkejä on helppo antaa, mutta kotiseututyökäsitteen pureskelu vaatii aikaa, ja vastaus ei välttämättä ole kovin yksioikoinen. Lahden seudulla toimii monia aktiivisia yhdistyksiä, jotka toiminnan luonteen vuoksi voidaan luokitella myös kotiseutuyhdistyksiksi, aivan kuten tehtiin ennen ensimmäisiä varsinaisia kotiseutuyhdistyksiä. Seuran perustamisen jälkeen monet seuran toiminnanmuodot kuten rakennus- ja luonnonsuojelu, matkailu sekä yleisesti elinkeinoelämän asiat ovat siirtyneet pääasiassa muille ko. asiaan vihkiytyneille yhdistyksille.

Kaikkea ei tarvitse tehdä yksin, vaan ajoittain on hyvä tunnustella yhteistyömahdollisuuksia. Lahti-Seurakin pyrkii tähän, ja vaikka suunniteltu yhteistyöhanke ei toteutuisikaan, käyty vuoropuhelu voi auttaa ymmärtämään muiden tahojen toimintaperiaatteita tai muita seikkoja, joita seura voi hyödyntää omassa toiminnassaan; esimerkiksi uusien tapojen oppiminen. Ja tietysti seura voi olla mallina myös muille. Riippumatta hankkeesta usein yhteistyöprosessi itsessään on kotiseututyötä parhaimmillaan, ja hankkeen, toivon mukaan positiiviset tulokset, vahvistavat kotiseutuhenkeä ja yleisesti parantavat kaupungin ilmapiiriä.

Kotiseutuaatteelle ja sen eri muodoille on kysyntää. Nastola-seura herätettiin henkiin kuntaliitoksen korvilla, mikä ei liene yllätys, sillä näin on tapahtunut muuallakin kuntaliitosten yhteydessä. Lahden seudun sukututkimusseura on noussut Suomen suurimmaksi paikallisyhdistykseksi. Tämä kertoo hyvin tehdystä työstä, mutta myös siitä, että ihmiset ovat kiinnostuneita siitä historiasta, johon he kokevat samaistuvansa.

Lahti-Seura on historiansa aikana kokenut nousuja ja laskuja. Vuodesta 1954 alkaen seuran julkaisemasta Hollolan Lahti -lehdestä tuli 1960-luvulla Suur-Hollolan-kotiseutuliiton lehti, jolloin Lahden rooli lehdessä pieneni. Seuran jäsenet eivät ehkä samaistuneet ylikunnallisen yhteisön tuottamaan julkaisuun vaan kaipasivat julkaisuja itselleen tutuista asioista. Lopulta Hollolan Lahti lakkasi ilmestymästä. Osittain tästä syystä vuonna 1976 jäseniä oli vain 55. Seuran puheenjohtaja Unto Tupala nosti oman lehden tärkeyden esille 1970-luvun lopulla. Määrätietoisesti edennyt hanke johti siihen, että ensimmäinen nykymuotoinen lehti julkaistiin vuonna 1980. Hollolan Lahti -lehti on edelleen yhdistyksen tärkeimpiä ja näkyvämpiä kanavia kertoa yhdistyksen toiminnasta, historiasta ja tulevaisuudesta.

Ihminen haluaa kuulua johonkin. Kotiseutuaate ja -työ tarjoavat historiasta(an) kiinnostuneille loputtoman kulttuurisen tutkimuskentän, joka suuntautuu niin itseensä kuin muihinkin. Samalla tulee asettaneeksi itsensä osaksi kulttuuriperinnön muodostamaa virtaa, jossa kotiseutuidentiteetin luominen alkaa historian arvostamisesta ja ymmärtämisestä. Jatkuvuus vaatii uusien ajatusten ja toimintamallien ja -tapojen omaksumista, tulevaisuuteen katsomista. Ja jotta toiminnasta nauttisi, on oltava utelias ja koettava tekemisen iloa.

Tavoitteena on tarjota lahtelaisille parempaa Lahtea. Se lienee ollut seuran perustamisesta alkaen ja on tulevaisuudessakin tärkein asia. Sen tavoitteen saavuttamiseksi jokainen meistä voi osallistua kehittämällä, välittämällä ja vaalimalla omaa ympäristöään ja kotiseutuaan omaksi ja koko yhteisön hyväksi.

Kategoriat: Artikkelit, Julkaisut | Jätä kommentti

Hollolan Lahti 1/2021


Julkaisu toukokuu 2021, sivumäärä 20.
Lahti-Seuran 75-vuotisjuhlanumero
Kannen kuva: Lahti-valokuvakirjan kansi vuodelta 1949. Kirja oli nuoren yhdistyksen voimainponnistus. (Kuva: Lahden kaupunginmuseon kuva-arkisto)

Lehden 1/2021 sisältö:
Puheenjohtajan palsta – Sauli Hirvonen
Jäsenasioita – Lahti-Seura
Lahti-Seura 75 vuotta 1/3 – Lahti-Seura & Sauli Hirvonen
Tiirismaan 110-vuotisjuhlapuhe – Irma Willman
Lahden pääteiden rakentaminen – Sauli Hirvonen
Mielipide: Ulko- ja sisäkehätiet – Sauli Hirvonen
Heimoliiton säätiö kotiseututyön asialla – Janne Ridanpää
Pelastiko lahtelainen raha Päivälehden? – Janne Ridanpää
Luontoretki – Nykytaiteen suurkatselmus – Kirsti Tonttila / Nastola-seura ry
Kuvat – Lahden kaupunkiympäristö

Puheenjohtajan palsta / päätoimittajalta – Sauli Hirvonen

Lahti-Seura täyttää 75 vuotta. 12.3.1946 pidetyssä perustamiskokouksessa 35 lahtelaista liittyi uuteen kotiseutuyhdistykseen. Perustamisko-kousta valmisteleva kokous oli pidetty 24.2., jolloin Etelä-Suomen Sanomat uutisoi: ”Lahti-Seura päätetty perustaa.” Samana vuonna perustettiin myös Orimattila-Seura, vuotta aiemmin oli käynnistynyt Hollolan Kotiseutuyhdistyksen toiminta; sodan jälkeen kotiseutuyhdistyksiä perustettiin tiuhaan.

Kuluvan juhlavuoden Hollola Lahti -lehdissä kerrotaan Lahti-Seuran toiminnasta ja julkaisisimme mielellämme myös lukijoiden muistoja.

Oli hienoa huomata, että paikallismediat Etelä-Suomen Sanomat ja Yle Lahden Radio kiinnostuivat juhlavuottaan viettävästä seurasta ja sen toiminnasta. Lämmin kiitos myös kaikille niille, jotka onnittelivat seuraa vuosipäivänään; Suomen Kotiseutuliitto muisti yhdistystä onnitteluadressilla.

Seuran (juhla)näyttely järjestetään pääkirjaston aulassa lokakuussa ja teema näkynee myös Lahti-päivän ohjelmistossa.

***

Poikkeustilanteen jatkuessa seuran toiminta on pyritty pitämään mahdollisimman ”normaalina”, esimerkiksi kokoukset on pidetty sovitusti rajoitusten puitteissa. Alkuvuodesta otimme etäkokoustamisen mahdollisuudet esille, ja myönnettäköön että asia ei ollut aiemmin kovinkaan voimakkaasti esillä. Seuran on tarjottava myös muita vaihtoehtoja sopeutuakseen tilanteeseen ja tarjottava jäsenistölleen muita osallistumistapoja. Vastaavasti tulevia tapahtumia, esimerkiksi tulevan Lahti-päivän ohjelmistoa, voisi lähettää verkkoon ”striimattuna” eli suoratoistona.

On ilahduttavaa, että juhlavuoden ensimmäinen Hollolan Lahti -lehti sisältää monipuolisesti kotiseutuaiheisia juttuja useilta kirjoittajilta.

Liikenneteema jatkuu tässä numerossa, painotus on nyt tieliikenteessä ja teissä.

Mainostettakoon vielä, että muusikko ja tietokirjailija Hannu Kivilän nettisivut aukesivat hiljattain. Sivuilta löytyy musiikkiin, liikenteeseen ja Lahteen liittyviä artikkeleita. Kivilä on tuttu mm. teoksistaan Lahtelaisen lukukirja ja Lahtelaisen sanakirja. Verkko-osoite on hkivila.wordpress.com.

Vaikuttamista

Kuntavaalit siirtyivät huhtikuulta kesäkuulle, joten äänestäjät saivat lisäaikaa miettiä sopivia ehdokkaita, jos sellaisia ei ollut vielä tiedossa. Etelä-Suomen Sanomien vaalikonekyselyn mukaan ainakin Päijät-Hämeen ehdokkaat ovat kotiseuturakasta väkeä. Kyselyn yli 800 ehdokkaasta suurin osa (lähes 90 %) oli sitä mieltä että kotikunta oli merkittävä osa identiteettiä. Äkkiseltään voisi ajatella että asia olisi nimenomaan näin, onhan kyse kuntavaaleista. Jutun lopuksi toimittaja toteaa, että parasta kotiseututyötä on lähteä kuntavaaliehdokkaaksi.

Me, jotka emme ole ehdokkaaksi lähtemässä, joudumme (tai saamme) miettiä muita tapoja huomioida tulevat vaalit. Monissa kotiseutuyhdistyksissä varmasti pohditaan miten kotiseututyöhön ja -identiteettiin kohdistuvat tarpeet tulevat huomioiduiksi ehdokkaiden puheissa ja etenkin teoissa. Tässä kohtaa tulee avuksi Suomen Kotiseutuliitto, joka on julkaissut jäsenyhdistyksilleen ohjeistuksen siitä, mitä jokainen yhdistys voi tehdä: vaalipaneelien järjestäminen, kuntavaaliteemojen nostot somessa, kampanjatekstien julkaiseminen omassa lehdessä jne. Kotiseutuliitto toteaakin: ”Kestävä kotiseutusuhde takaa kestävän yhteisön. Kotiseututoimijoilla on hallussaan kotiseudun ja oman kotikunnan kulttuuriperinnön, paikallisuuden ja identiteetin paras asiantuntemus. Se on joka kunnan oma voimavara.” Lahden seudulla on monia asiantuntevia yhdistyksiä, joilla on tietoa, osaamista ja kykyä toimia asiantuntijana ns. omalla sektorillaan, yhtä lailla kuin jokaisella asukkaalla. Toivottavaa onkin että mahdollisimman moni täysi-ikäinen käyttäisi äänioikeuttaan kesäkuun 13. päivänä.

Kansalaisvaikuttamisessa, vuorovaikutuksessa ja avoimuudessa Lahdessa on menty eteenpäin. Hiljattain käynnistyi ns. kumppanuuspöytähaku. Sen tarkoituksena on koota ihmisiä yhteen edistämään asukkaiden ja yhteisöjen vaikuttamismahdollisuuksia. Tavoitteena on lisätä viihtyisyyttä, yhteisöllisyyttä ja elinvoimaisuutta. Seuran edustaja lähetti oman hakemuksensa, ja tähän palataan myöhemmin.

***

Tätä kirjoitettaessa kevätaurinko oli ehtinyt jo lämmittää mukavasti vaikka kylmyys jatkuikin lämpimän jakson jälkeen. Mennyt talvi tuntuikin erityisen pitkältä. Nyt kun seuran juhlavuotta vietetään poikkeustilanteessa, voisi todeta, että normaali arki olisi parasta juhlaa. Mutta ennen kuin ”normaali” arki koittaa, on tärkeää huomata, että aivan nenän edessämme voi olla jotakin, johon voimme keskittyä odottamisen sijaan. Eräänä kauniina sunnuntaipäivänä kävelin ensimmäistä kertaa keskustan kiertävän Lehmusreitin kokonaan läpi. Reitti todisti syntyperäiselle lahtelaiselle, että aina on jotain uutta ja mielenkiintoista tutulta tuntuvan nurkan takana. Lahti on hieno kaupunki.

Toivotaan että tuleva kesä lämmittää niin fyysisesti kuin mieltäkin.

 

Kategoriat: Hollolan Lahti, Julkaisut | Jätä kommentti