Uutisia & tulevia tapahtumia

(päivitetty 7.6.2021)

Lahti-Seura täytti 75 vuotta 12.3.2021 lisätietoja
Jos entisillä tai nykyisillä jäsenillä on valokuvia, muistoja tai muuta aineistoa Lahti-Seurasta, otamme sellaista mielellään vastaan julkaistavaksi ja/tai säilytettäväksi.

Näyttely 1.-15.10.
Pääkirjaston aula

Lahden seutu kartoin -kirjan esittelytilaisuus 5.10.
Lahden pääkirjaston auditorio

Syyskokous 30.10. klo 11
Elokuvateatteri Kino Iiris (Saimaankatu 12)

Lahti-päivä 30.10. klo 12-
Elokuvateatteri Kino Iiris

Lahden kaupunki täyttää 1. päivä marraskuuta 116 vuotta.

Poikkeusolojen väistyttyä seura järjestää esittelytilaisuuden Lahden seutu kartoin -kirjasta sekä jälleen Lahti-dokumenttinäytöksiä elokuvateatteri Kino Iiriksessä.

Hollolan Lahti -lehti ilmestyy huhtikuussa, syyskuussa ja joulukuussa.


Yhdistyksen järjestäytymiskokous pidettiin 12.1.2021. Kokouksessa valittiin seuralle varapuheenjohtajaksi Timo Peippo. Sihteeri-taloudenhoitajana jatkaa Jaana Palokytö-Landen. Uusina hallituksen jäseninä aloittivat Leena Vilponen ja Erpo Heinolainen.

Seuran jäsenmaksu ja -tiedote lähetettiin osalle jäsenille sähköpostilla ja lopuille se postitettiin helmikuussa. Jäseneksi voi liittyä täällä.

Kevätkokous 17.3.
Kevätkokouksessa hallituksen ja muille tilivelvollisille myönnettiin tili- ja vastuuvapaus.
Kokousmateriaalin (tase, tuloslaskema, toimintakertomus sekä toiminnantarkastajien kertomus) saa pyydettäessä: puheenjohtaja@lahtiseura.fi.
Kokoukseen osallistui paikan päällä lopulta 4 henkeä ja yksi etänä.


Terveisin
Sauli Hirvonen, puheenjohtaja.
Hallitus.

Lisätietoja: puheenjohtaja[at]lahtiseura.fi.

Kategoriat: Ajankohtaista | Jätä kommentti

Hollolan Lahti 1/2021


Julkaisu toukokuu 2021, sivumäärä 20.
Lahti-Seuran 75-vuotisjuhlanumero
Kannen kuva: Lahti-valokuvakirjan kansi vuodelta 1949. Kirja oli nuoren yhdistyksen voimainponnistus. (Kuva: Lahden kaupunginmuseon kuva-arkisto)

Lehden 1/2021 sisältö:
Puheenjohtajan palsta – Sauli Hirvonen
Jäsenasioita – Lahti-Seura
Lahti-Seura 75 vuotta – Lahti-Seura & Sauli Hirvonen
Tiirismaan 110-vuotisjuhlapuhe – Irma Willman
Lahden pääteiden rakentaminen – Sauli Hirvonen
Mielipide: Ulko- ja sisäkehätiet – Sauli Hirvonen
Heimoliiton säätiö kotiseututyön asialla – Janne Ridanpää
Pelastiko lahtelainen raha Päivälehden? – Janne Ridanpää
Luontoretki – Nykytaiteen suurkatselmus – Kirsti Tonttila / Nastola-seura ry
Kuvat – Lahden kaupunkiympäristö

Puheenjohtajan palsta / päätoimittajalta – Sauli Hirvonen

Lahti-Seura täyttää 75 vuotta. 12.3.1946 pidetyssä perustamiskokouksessa 35 lahtelaista liittyi uuteen kotiseutuyhdistykseen. Perustamisko-kousta valmisteleva kokous oli pidetty 24.2., jolloin Etelä-Suomen Sanomat uutisoi: ”Lahti-Seura päätetty perustaa.” Samana vuonna perustettiin myös Orimattila-Seura, vuotta aiemmin oli käynnistynyt Hollolan Kotiseutuyhdistyksen toiminta; sodan jälkeen kotiseutuyhdistyksiä perustettiin tiuhaan.

Kuluvan juhlavuoden Hollola Lahti -lehdissä kerrotaan Lahti-Seuran toiminnasta ja julkaisisimme mielellämme myös lukijoiden muistoja.

Oli hienoa huomata, että paikallismediat Etelä-Suomen Sanomat ja Yle Lahden Radio kiinnostuivat juhlavuottaan viettävästä seurasta ja sen toiminnasta. Lämmin kiitos myös kaikille niille, jotka onnittelivat seuraa vuosipäivänään; Suomen Kotiseutuliitto muisti yhdistystä onnitteluadressilla.

Seuran (juhla)näyttely järjestetään pääkirjaston aulassa lokakuussa ja teema näkynee myös Lahti-päivän ohjelmistossa.

***

Poikkeustilanteen jatkuessa seuran toiminta on pyritty pitämään mahdollisimman ”normaalina”, esimerkiksi kokoukset on pidetty sovitusti rajoitusten puitteissa. Alkuvuodesta otimme etäkokoustamisen mahdollisuudet esille, ja myönnettäköön että asia ei ollut aiemmin kovinkaan voimakkaasti esillä. Seuran on tarjottava myös muita vaihtoehtoja sopeutuakseen tilanteeseen ja tarjottava jäsenistölleen muita osallistumistapoja. Vastaavasti tulevia tapahtumia, esimerkiksi tulevan Lahti-päivän ohjelmistoa, voisi lähettää verkkoon ”striimattuna” eli suoratoistona.

On ilahduttavaa, että juhlavuoden ensimmäinen Hollolan Lahti -lehti sisältää monipuolisesti kotiseutuaiheisia juttuja useilta kirjoittajilta.

Liikenneteema jatkuu tässä numerossa, painotus on nyt tieliikenteessä ja teissä.

Mainostettakoon vielä, että muusikko ja tietokirjailija Hannu Kivilän nettisivut aukesivat hiljattain. Sivuilta löytyy musiikkiin, liikenteeseen ja Lahteen liittyviä artikkeleita. Kivilä on tuttu mm. teoksistaan Lahtelaisen lukukirja ja Lahtelaisen sanakirja. Verkko-osoite on hkivila.wordpress.com.

Vaikuttamista

Kuntavaalit siirtyivät huhtikuulta kesäkuulle, joten äänestäjät saivat lisäaikaa miettiä sopivia ehdokkaita, jos sellaisia ei ollut vielä tiedossa. Etelä-Suomen Sanomien vaalikonekyselyn mukaan ainakin Päijät-Hämeen ehdokkaat ovat kotiseuturakasta väkeä. Kyselyn yli 800 ehdokkaasta suurin osa (lähes 90 %) oli sitä mieltä että kotikunta oli merkittävä osa identiteettiä. Äkkiseltään voisi ajatella että asia olisi nimenomaan näin, onhan kyse kuntavaaleista. Jutun lopuksi toimittaja toteaa, että parasta kotiseututyötä on lähteä kuntavaaliehdokkaaksi.

Me, jotka emme ole ehdokkaaksi lähtemässä, joudumme (tai saamme) miettiä muita tapoja huomioida tulevat vaalit. Monissa kotiseutuyhdistyksissä varmasti pohditaan miten kotiseututyöhön ja -identiteettiin kohdistuvat tarpeet tulevat huomioiduiksi ehdokkaiden puheissa ja etenkin teoissa. Tässä kohtaa tulee avuksi Suomen Kotiseutuliitto, joka on julkaissut jäsenyhdistyksilleen ohjeistuksen siitä, mitä jokainen yhdistys voi tehdä: vaalipaneelien järjestäminen, kuntavaaliteemojen nostot somessa, kampanjatekstien julkaiseminen omassa lehdessä jne. Kotiseutuliitto toteaakin: ”Kestävä kotiseutusuhde takaa kestävän yhteisön. Kotiseututoimijoilla on hallussaan kotiseudun ja oman kotikunnan kulttuuriperinnön, paikallisuuden ja identiteetin paras asiantuntemus. Se on joka kunnan oma voimavara.” Lahden seudulla on monia asiantuntevia yhdistyksiä, joilla on tietoa, osaamista ja kykyä toimia asiantuntijana ns. omalla sektorillaan, yhtä lailla kuin jokaisella asukkaalla. Toivottavaa onkin että mahdollisimman moni täysi-ikäinen käyttäisi äänioikeuttaan kesäkuun 13. päivänä.

Kansalaisvaikuttamisessa, vuorovaikutuksessa ja avoimuudessa Lahdessa on menty eteenpäin. Hiljattain käynnistyi ns. kumppanuuspöytähaku. Sen tarkoituksena on koota ihmisiä yhteen edistämään asukkaiden ja yhteisöjen vaikuttamismahdollisuuksia. Tavoitteena on lisätä viihtyisyyttä, yhteisöllisyyttä ja elinvoimaisuutta. Seuran edustaja lähetti oman hakemuksensa, ja tähän palataan myöhemmin.

***

Tätä kirjoitettaessa kevätaurinko oli ehtinyt jo lämmittää mukavasti vaikka kylmyys jatkuikin lämpimän jakson jälkeen. Mennyt talvi tuntuikin erityisen pitkältä. Nyt kun seuran juhlavuotta vietetään poikkeustilanteessa, voisi todeta, että normaali arki olisi parasta juhlaa. Mutta ennen kuin ”normaali” arki koittaa, on tärkeää huomata, että aivan nenän edessämme voi olla jotakin, johon voimme keskittyä odottamisen sijaan. Eräänä kauniina sunnuntaipäivänä kävelin ensimmäistä kertaa keskustan kiertävän Lehmusreitin kokonaan läpi. Reitti todisti syntyperäiselle lahtelaiselle, että aina on jotain uutta ja mielenkiintoista tutulta tuntuvan nurkan takana. Lahti on hieno kaupunki.

Toivotaan että tuleva kesä lämmittää niin fyysisesti kuin mieltäkin.

 

Kategoriat: Hollolan Lahti, Julkaisut | Jätä kommentti

Lahti-Seura 75 vuotta

Lahti-Seura r.y. täyttää 75 vuotta.
Kotiseutuyhdistyksen perustamiskokous pidettiin 12.3.1946.

Sivusto päivittyy juhlavuoteen liittyvistä tapahtumista.
1.-15.10. Näyttely Lahden pääkirjaston aulassa
30.10. Lahti-päivä

Alla poimintoja seurasta ja sen toiminnasta.

 

 

 

 

 

 

 

Kotiseutuyhdistys Lahti-Seuran perustamiskokous pidettiin 12.3.1946. Perustamiskirjan allekirjoitti 35 lahtelaista, joista suurin osa kuului kaupungin sivistyneistöön: johtajia, tuomareita, opettajia, poliiseja ja toimittajia.

Säännöissä määriteltiin seuralle laajat tavoitteet. Seuran tarkoituksena on mm. toimia lahtelaisten yhteenliittymänä ja työskennellä toimialueensa sivistyksellisten, sosiaalisten ja taloudellisten olojen kehittämiseksi sekä viihtyisyyden lisäämiseksi alueellisen omaleimaisuuden ja paikallisten erityispiirteiden pohjalta lähtien, olla toimialueensa asukkaiden ja eri yhteisöjen yhdyssiteenä, syventää asukkaiden kotiseututuntemusta ja paikallishenkeä sekä pyrkiä kaikin tavoin lisäämään heidän kiintymystään kotiseutuunsa sekä pyrkiä kaupungin ulkonäön kohentamiseen ja kaupungin tunnetuksi tekemiseen.

Toiminnan painopisteet ovat vaihdelleet ajan saatossa, mutta ydinajatus on pysynyt: lahtelaisuuden vaaliminen. Perustamisen jälkeen seura aktivoitui nopeasti toimimaan, jo alkuvaiheessa järjestettiin piirustus-, valokuva- ja kirjoituskilpailuja eri aiheista eri-ikäisille. Seura on kommentoinut kaupungin kehitystä, tehnyt aloitteita ja antanut lausuntoja mm. asemakaavoihin, kaupunkirakentamiseen, rakennussuojeluun ja kaupunkikuvaan liittyvissä asioissa.

Seura järjesti “Suuri Lahti-ilta” -nimisen tilaisuuden jo ensimmäisenä toimintavuotenaan kaupungin perustamispäivänä. Juhlallisuuksia on järjestetty säännöllisesti eri nimellä, Lahti-päivänä ja Vuosijuhlana sekä osana Lahti-viikon tapahtumia.

Seuran aloitteesta kaupunki alkoi jakamaan Lahti-mitalia vuonna 1965 ja vuodesta 1981 seura on jakanut Vuoden lahtelainen -tunnustuksen.

Seura on ollut järjestämässä kaksi kertaa Valtakunnalliset Kotiseutupäivät -suurtapahtumaa; vuonna 1978 ja vuonna 2005, kaupungin täyttäessä 100 vuotta.

Seuran lehti Hollolan Lahti julkaistiin ensimmäisen kerran 1954, ja nykymuotoista lehteä seura alkoi julkaista Unto Tupalan aloitteesta vuonna 1980.

Seura on julkaissut myös kirjallisuutta, ensimmäisen valokuvakirjan Lahti jo vuonna 1949. Vuonna 2020 julkaistiin Lahden seutu kartoin, joka on ensimmäinen karttakirja Lahdesta. Kirjan kustantajana toimi Kustannusosakeyhtiö AtlasArt, ja Lahti-Seura toimi yhteistyökumppanina.

Seura oli aloitteentekijänä Lahti-filminäytösten käynnistämisessä elokuvateatteri Kino Iiriksessä sekä on ollut mukana aktiivisesti Albumit auki -valokuvakeräyshankkeessa. Toimintaan kuuluu filmien ja valokuvien tallentaminen ja julkaiseminen. Vuonna 1947 Sirkka Lepistö (myöh. Porri) teki aikalaishaastatteluja Pietarin radan rakentamisesta sekä Lahden kylän palosta.

Lapset ja nuoret on myös huomioitu. Vuoden nuori lahtelainen -tunnustus jaettiin vuosina 2010-2018 sekä laaja ja monipuolinen Lasten Lahti -hanke toteutettiin vuosina 2019-20.

Lisäksi seuran toimintaan kuuluu keskustelu- ja yleisötapahtumien, valokuvanäyttelyiden, elokuvanäytösten, retkien ja yritysvierailujen järjestäminen sekä tunnustusten jakaminen.

Seuran kotiseutukirjasto ja kokoustilat sijaitsevat Päijät-Hämeen elokuvakeskuksen tiloissa elokuvateatteri Kino Iiriksessä (Saimaankatu 12). Samoissa tiloissa toimii myös Lahden Videokuvaajat ry. Kolme yhdistystä tekevät tiivistä yhteistyötä ja elokuvakeskuksen ympärille on muodostunut valtakunnallisestikin ainutlaatuinen kulttuuriyhteisö, joka tuottaa vapaaehtoistyöllä tärkeää paikallista kulttuuria.

Lahti-Seura kiittää kaikkia jäseniään, lahtelaisia ja Lahti-henkisiä sekä lukuisia yhteistyökumppaneitaan.

> Historia
> Toimintamuodot

Jäseneksi & tiedottaminen:
Lahti-Seuraan voi liittyä jäseneksi maksamalla 25 euron vuosittaisen jäsenmaksun, johon kuuluu Hollolan Lahti -lehden vuosikerta (3 numeroa). Liittyä voi seuran nettisivuilla.
Henkilöjäsenmaksu 25,00 €
Perheenjäseneltä 12,00 €
Nuorijäsen (alle 25-v.) 12,00 €
Yhteisöjäsenmaksu 100,00 €
Ainaisjäsenmaksu 250,00 €

Seura tiedottaa toiminnastaan omilla nettisivuillaan, Hollolan Lahti -lehdessä, sanomalehti-ilmoituksilla sekä jäsenkirjeellä. Jäsentiedotteet lähetetään halukkaille myös sähköpostitse.

Lahti-Seura toivottaa kaikki Lahdesta ja lahtelaisuudesta kiinnostuneet tervetulleeksi mukaan seuran toimintaan!

Hallitus 2021:
Sauli Hirvonen, puheenjohtaja
Erpo Heinolainen (uusi)
Ari-Veli Isonikkilä
Jaana Palokytö-Landen, sihteeri-taloudenhoitaja
Timo Peippo, varapuheenjohtaja
Tiitu Saastamoinen
Anneli Seppälä
Eva Sireni
Leena Vilponen (uusi)

Kategoriat: Ajankohtaista | Jätä kommentti

Vetoomus kaupunginvaltuutetuille

Vetoomus

Aihe: Kaupunginmuseolle asetettujen säästötavoitteiden kohtuullistaminen

Arvoisat valtuutetut

Tietoomme on tullut, että Lahden kaupunginmuseon vuosibudjettia 2021 oltaisiin leikkaamassa peräti 5 -10 %:lla. Ymmärrämme, että Lahden taloustilanne vuoden 2021 talousarviossa näyttää tällä hetkellä reilua alijäämää. Siis säästöpaineita on. Mutta suuri yllätys on, että aiemman leikkauksen lisäksi on tulossa vielä lisäleikkaus. Jos ostopalveluita ei enää ole mahdollisuus käyttää, museot ja muut kulttuurilaitokset ovat mahdottoman tilanteen edessä. Vetoammekin että lisäleikkausta ei toteuteta. Leikkausten aiheuttamien sivistyksellisten menetysten lisäksi leikkaukset heikentävät Lahden mainetta kulttuuriystävällisenä kaupunkina.

Esitettyjen lisäleikkausten seurauksena monet museon vuoden 2021 suunnitelmat vaarantuvat: Näyttelyitä on pakko karsia. Esitelmät, seminaarit ja luentosarjat jäävät pitämättä. Mastolan ja Hiihtomuseon vuoden 2021 av-toteutukset vaarantuvat.
Miten käy Historiallisen museon korjauksen ja pitkään työn alla olleen perusnäyttelyn kunnianhimoisen suunnittelun. Alueemme historian kattavaa perusnäyttelyä odottavat innolla niin lahtelaiset kuin matkailijatkin.

Uusi LAD avataan vuonna 2022. LADin näkyvyyttä pitää ensi vuonna lisätä ja tulevan museon odotusarvo käyttää hyväksi. LAD:n kokoelmiin pitää juuri avaamisen kynnyksellä pystyä hankkimaan uutta kuvataidetta?

Museo ei nykypäivänä ole pelkästään teoksia seinällä, esineitä tai vitriinejä. Niiden lisäksi se on elävä, uutta teknologiaa hyödyntävä monitoimitaho. Moderni museo tarjoavaa virtuaalitoteutuksia ja se ovat kävijän kanssa vuorovaikutuksessa. Museo on monenlaisten kulttuuritapahtumien näyttämö ja inspiroija. Museon tehtävä on myös vaalia alueen kulttuuria, kartuttaa kokoelmia, tehdä tutkimustyötä sekä nyt, statuksen saatuaan, toimia Päijät-Hämeen alueellisena vastuumuseona.

Museoiden kävijämäärät vaikuttavat suoraan tuloihin. Mitä maksaa, kun alas ajettuja toimintoja leikkausten jälkeen aletaan uudelleen puhaltaa henkiin?
Myös teatterin ja orkesterin supistukset ovat kohtalokkaita. Lahtelaiset kulttuurilaitokset lisäävät kiinnostusta omaa ympäristöä kohtaan, vahvistavat ihmisten identiteettiä, avartavat näkemystä ja auttavat ymmärtämään omaa asemaa osana eurooppalaista kulttuuriperintöä. Tämän ymmärtäminen helpottaa kiinnittymistä omaan paikkaan ja kasvattaa Lahden vetovoimaa.

Esitämme, että suunniteltuja kulttuurin lisäsupistuksia ei toteuteta, vaan tarvittava rahoitus hankitaan muulla tavalla.

Lahdessa 19.11.2020

Lahden kartanon ystävät ry
Eva Sireni
puheenjohtaja

P-H Taidemuseoyhdistys ry
Kirsti Nenye
puheenjohtaja

Lahti-Seura r.y.
Sauli Hirvonen
puheenjohtaja

Kategoriat: Lausunnot ja pöytäkirjat | Jätä kommentti

Hollolan Lahti 3/2020


Julkaisu joulukuu 2020, sivumäärä 16.
Kannen kuva: Presidentti Juho Kusti Paasikiven patsas Tauno Lautamatin kuvaamana. Veikko Leppäsen suunnittelema patsas pystytettiin vuonna 1961. Vuonna 2020 Lahdessa aktiivisesti vaikuttaneen Paasikiven syntymästä tuli 150 vuotta. (Tauno Lautamatti)

Lehden 3/2020 sisältö:

Puheenjohtajan palsta – Sauli Hirvonen
Seuran tapahtumia – Sauli Hirvonen
Vuoden lahtelainen: Pertti Hammar
Muistoja Lahden vierailuilta – Irma Willman
Kirja-arvio: Tunnelmia Lahdesta – Hannu Kivilä
Mielipide: Turku-Pietari-valtaväylä Lahden kasvun ja kehityksen dynamoksi – Antti Holopainen
Mielipide: Rautatiehankkeet – Sauli Hirvonen
Kuvat kartalla – Lahden kaupunkiympäristö

Puheenjohtajan palsta / päätoimittajalta – Sauli Hirvonen

Lahti-Seuran syyskokous pidettiin 31.10.2020 elokuvateatteri Kino Iiriksen elokuvasalissa, johon oli saapunut kokoustamaan 9 henkeä. Hallitus sai kaksi uutta jäsentä. Tervetuloa mukaan toimintaan Leena Vilponen ja Erpo Heinolainen! Kiitos omasta ja hallituksen puolesta väistyville hallituslaisille Ulla Liliukselle ja Janne Ridanpäälle ajastaan ja panoksestaan Lahti-Seuran hyväksi. Kiitos myös kokousväelle luottamuksesta; jatkan ensi vuonna seuran puheenjohtajana.

Hallituksen esittämät jäsenmaksujen korotukset hyväksyttiin, joten vuonna 2021 henkilöjäsenmaksu on 25 euroa sekä perhe- ja nuorisojäsenmaksut ovat 12 euroa.

Kokous sujui hyvin ja jälleen käytiin tervehenkistä keskustelua seuran tulevasta toiminnasta sekä haasteista, joita ovat mm. jäsenmäärän kasvattaminen.

Kokouksen jälkeen pidetty Lahti-päivä tarjosi Lahden kaupungin perustamisen kunniaksi – koronan kurittamana – pienimuotoisesti ohjelmaa; joukkoliikenneteema jäi yhteen esitelmään, mutta oli aihe oli sitäkin kiinnostavampi. Ohjelmaan kuului tuttuun tapaan Vuoden lahtelainen -tunnustuksen julkistaminen.

Syyskokouksesta, Lahti-päivästä sekä seuran menneistä ja tulevista tapahtumista lisää seuraavalla aukeamalla. Joulukuulle suunniteltu Lahden seutu kartoin -karttakirjan esittelytilaisuus siirrettiin vuoden 2021 alkuun.

Maininta vielä valokuvista. Lahden kaupunginmuseon kuva-arkisto on läpikäynyt kaikki Lahti-Seuran kuvamateriaalin (albumit, vedokset, lasinegatiivit, negatiivit). Lähes kaikki kuvat on digitoitu, ne on luetteloitu ja siirretty Finnaan. Seuran kuvia on haettavissa Finna.fi-sivustolta hakusanalla Lahti-Seura ry.

Katsaus kaupunkiin

Kaupungissa syksyn puheenaiheet ovat painottuneet koronaan ja sitä kautta myös mm. kaupungin talouteen. Marraskuussa keskustelua herättivät kaupungin sivistystoimialaan kohdistuvat lisäleikkaukset. Lahden Kartanon ystävät ry, Lahti-Seura ja Päijät-Hämeen Taidemuseoyhdistys ry laativat kaupunginvaltuuteille kannanoton, jossa em. tahot esittivät huolensa lisäleikkausten vaikutuksista mm. Lahden museoiden toimintaan. Allekirjoittaneiden mielestä leikkauksilla olisi ollut pitkäaikaisia ja laajoja vaikutuksia mm. museoiden perustoimintaan. Todennäköisesti vaikutukset olisivat heijastuneet myös museon yhteistyökumppaneihin kuten kotiseutu- ja kannatusyhdistyksiin. Lisäleikkauksia ei tällä kertaa toteuteta: Valtuusto hylkäsi esityksen yhden äänen enemmistöllä.

Joka tapauksessa kaupungin taloustilanne on huolena. Lahden talousarvio sisältää kylmiä lukuja, mutta toki myös vahvuuksia ja optimismia.Houkuttelevuus on yksi avaintekijöistä, se miten alueelle saadaan kannattavaa yritystoimintaa, töitä ja sitä kautta veroeuroja.

Teollisuus on muokannut Lahden kaupunkia ja kaupunkikuvaa. Muutos on jatkuvaa. Vanhat valokuvat sivuilla 14-15 kertovat lahtelaisesta teollisuudesta, ja on valikoitunut julkaistavaksi ajankohtaisuuden vuoksi.

Kun kaupunki kasvaa ja keskustakin muuttuu. Syksyllä esiteltiin jälleen uusia kaavoituskohteita. Viime vuosina mm. Paavolan alue on ollut vahvasti esillä tornitalosuunnitelmien vuoksi. Viimeisin kaavamuutos koskee ns. Iskun korttelia, johon suunnitellaan kokonaan uutta kerrostalokorttelia. Kun vanhat punatiilirakennukset puretaan, keskustasta valitettavasti häviää jälleen iso pala teollisuushistoriaa.

Merkittävä rakennushanke saatiin päätökseen etuajassa, kun eteläinen kehätie otettiin käyttöön 8.12.2020. Kehätien valmistuttua keskustassa Mannerheiminkadusta tulee osa suunniteltua keskustan kehää, joka esiteltiin liikennesuunnitelmassa jo vuonna 2012 (Hollolan Lahti 1/2013). Hiljattain valtuusto hyväksyi liikennesuunnitelman pääperiaatteet, joten Liisua viedään nyt eteenpäin. Tieasioista enemmän lehdessä 1/2021.

Ympäristöpääkaupunki vuonna 2021

Lahdessa on tehty jo pitkään työtä ympäristön hyväksi ja monella saralla – kuten jätehuoltojärjestelmän kehittämisellä ja kivihiilen käytön lopettamisella. Euroopan komissio nimitti Lahden vuoden 2021 Euroopan ympäristöpääkaupungiksi (European Green Capital Award, EGCA) – Lahti on Suomen johtava ympäristökaupunki. Teemavuoden avajaisviikkoa vietetään 15.1.-24.1.2021. Aiheesta enemmän tulevissa lehdissä.

LAD ja Malski

Lahden Taidemuseo täytti 10. joulukuuta 70 vuotta, Lahti-Seura onnittelee! Varsinaiset juhlallisuudet siirtyvät ensi vuoteen, mutta hyvä uutinen on se, että taidemuseo pääsee vihdoin asianmukaisiin tiloihin. Lahden Taide-, juliste- ja muotoilumuseo eli tuttavallisesti LAD avautuu keväällä 2022. Museon virallinen nimi julkistetaan myöhemmin.

Malskin ovia on tosin availtu pitkin vuotta, melkeimpä sitä mukaan kuin tiloja on valmistunut. Tiloissa toimii mm. kahvila sekä kaupunginmuseon museokioski. Panimotoiminta palasi Mallasjuoman entiseen tehtaaseen, kun paikallinen 
Ant Brew aloitti toimintansa kuluvana vuonna.

Malski tullee keräämäänkin yhteen luovien alojen tekijöitä sekä tarjoamaan lahtelaisille ja vierailijoille paljon mielenkiintoisia kokemuksia.

Vuosi 2021

Lahti-Seura täyttää 75 vuotta. Jäsenkirje ja -maksu kolahtaa viimeistään helmikuussa jäsenille, sisältäen asiaa toiminnasta sekä kevätkokouskutsun.

Tämänkertaisessa lehdessä on mm. Irma Willmanin lapsuusmuistelu ajoittuu 1940-luvulle. Tällaiset omakohtaiset kertomukset avaavat mainiosti tuon ajan arkea.

Vuoden lahtelainen Pertti Hammar kertoo Lahti-kokemuksistaan omin sanoin ja lisäksi lehdessä on myös kaksi mielipidekirjoitusta, jotka ottavat kantaa ajankohtaisiin aiheisiin.

Juttuja Hollolan Lahteen saa jatkossakin tarjota.

Hyvää talvea ja toivotaan parempia aikoja!

Kategoriat: Hollolan Lahti, Julkaisut | Jätä kommentti