Uutisia & tulevia tapahtumia

(päivitetty 22.1.2025)

Jäsenmaksu ja -kirje lähetetään sähköpostitse ja kirjeenä lähiaikoina.

Sääntömääräinen kevätkokous järjestetään Tammisalissa keskiviikkona 19.3. klo 17.30. Ennen tilaisuutta klo 16.30 alkaen vierailee kaupunginjohtaja Niko Kyynäräinen. Kahvitarjoilu, tervetuloa!

Seuran järjestäytymiskokouksessa 14.1. valittiin varapuheenjohtajaksi Timo Peippo, sihteeriksi Anneli Seppälä ja taloudenhoitajaksi Juhani Kajala.

Hollolan Lahti 1/2025 julkaistaan huhtikuussa 2025.


Seuran syyskokous järjestettiin keskiviikkona 27.11.2024 Tammisalissa (Saimaankatu 12). Kokouksessa käsiteltiin sääntömääräiset asiat. Päätöksistä mainittakoon, että ensi vuoden seuran henkilöjäsenmaksu nostettiin 25 eurosta 30 euroon. Muut jäsenmaksuluokat pysyvät ennallaan.
Hallitus jatkaa samalla kokoonpanolla vuonna 2025.
Seuran sääntömuutokset hyväksyttiin toisessa yleiskokouksessa, joten ne lähetetään Patentti- ja rekisterihallitukselle tarkistettavaksi.

Kokouksen jälkeen oli kaikille avoin tilaisuus, jossa esittäytyi Lahden kaupunginteatterin uusi johtaja Lauri Maijala. Maijala kertoi ajatuksiaan teatterista, kulttuurista, Lahdesta ja lahtelaisuudesta. Syntyi myös ajatuksenvaihtoa yleisön kanssa. Kiitos Maijalalle ajasta ja kiinnostavista ajatuksista! Seura antoi vielä kotilukemiseksi Lahtelaisen lukukirjan.

Hannu Kivilän Lahtelaisen lukukirjaa (2. painos) ja muutamia kappaleita
Lahtelaisen sanakirjaa on saatavilla mm. elokuvateatteri Kino Iiriksen lipunmyynnistä, kaupunginmuseon museokaupasta, Suomalaisesta kirjakaupasta.


Tutustu myös Lahden seudun sukututkijat ry:n ja Päijät-Hämeen Tutkimusseura ry:n tapahtumatarjontaan.


Terveisin
Sauli Hirvonen, puheenjohtaja.
Hallitus.

Lisätietoja: puheenjohtaja[at]lahtiseura.fi.

Kategoriat: Ajankohtaista | Jätä kommentti

Hollolan Lahti 3/2024

Julkaisu joulukuu 2024, sivumäärä 20.
Kannen kuva: Talvinen maisema kenties jostain päin Lahtea. Tauno Lautamatti kuvasi paljon Lahtea myös talvisaikaan, mutta ko. kuvan sijanti ei ole tiedossa. Kuvausajankohta lienee 1960-luvulla. Jos jollakin on tietoa kuvan paikasta, ota yhteyttä.
Kuvaaja: Tauno Lautamatti

Lehden 3/2024 sisältö:

Puheenjohtajan palsta – Sauli Hirvonen
Kotiseututapahtumia – Sauli Hirvonen
Vuoden lahtelainen: Raimo Kaarna – Lahti-Seura
Rautatienomenapuun istutus – Markku Meriluoto
Tutkimusseuran vuosikirja 2024 – Riitta Niskanen
Lahti – Suomen valoisin kaupunki – Heikki Luostarinen
Hollolan Lahti vuosien takaa – Sauli Hirvonen (Toimitus)
Lahden seutua kuvin – Kalevi Oksanen & Sauli Hirvonen (Toimitus)

Puheenjohtajan palsta / päätoimittajalta – Sauli Hirvonen

Syksyllä tapahtui monenmoista, mm. Lahti-viikot tarjosivat monenlaista kotiseututilaisuutta. Lahden kaupunki täytti 119 vuotta, ja Lahti-Seuran puheenjohtajisto sai Lahden kumppanuuspöydältä kutsun julkistamaan Vuoden lahtelainen -tunnustuksen saajan. Valitettavasti paikalle eivät päässeet varapuheenjohtaja ja tunnustuksen saaja Raimo Kaarnakaan, joten kävin kuuluttamassa saajan terveiset juhlayleisölle.

Samassa tilaisuudessa kaupunki myönsi Lahti-mitalin Teresa Kemppi-Vasamalle. Hän toimii Kemppi Groupissa johtotehtävissä sekä on Lahden Teollisuusseuran puheenjohtaja. Lahti-Seura onnittelee! Vuoden lahtelaisesta enemmän sivuilla 6-7.

***

Yleinen kustannustason nousu vaikuttaa myös Lahti-Seuran toimintaan. Seuran jäsenmaksuja ei ole nostettu vuosiin, joten viime vuosina on ollut paineita nostoon. Viime lehdessä kerroin, että hallitus tulee esittämään henkilöjäsenmaksun nostoa. Kokous kannatti nostoa, joten jäsenmaksu on ensi vuonna 30 euroa / henkilö. Syyskokouksessa keskusteltiin myös muita tapoja säästää toiminnassa. Hallitus kuuntelee jäsenistöään. Jälleen kerran muistutan jäseniä, että JOS et ole saanut sähköpostia seuralta, ilmoitathan sähköpostiosoitteesi. Reilulta kuudeltakymmeneltä jäseneltä puuttuu sähköpostiosoite.

Viime lehdessä pohdin myös vuosikerran supistamista kolmesta lehdestä kahteen. Joka tapauksessa Hollolan Lahti julkaistaan ensi vuonna kolme kertaa, mutta vuodelle 2026 on mahdollisesti luvassa vain kaksi lehteä. Tämä on vasta suunnitelma, joka tarkentuu vuoden 2025 aikana.

Syyskokouksen jälkeen saimme vieraaksi kaupunginteatterin uuden johtajan Lauri Maijalan. Lahdessa syntynyt ja ensi vuotensa viettänyt Maijala ei siis ole uusi lahtelainen vaan paluumuuttuja. Tämä olikin oiva lähtökohta Maijalan puheenvuorolle, joka sisälsi näkemyksen teatterista, kulttuurista, Lahdesta ja sen mahdollisuuksista, sekä yleiskatsauksen lahtelaisuuteen. Puheenvuoro herätti myös keskustelua meidän yleisömme kanssa, ja vierailua voi kutsua ainakin seuralaisten kannalta oikein onnistuneeksi. ”Uutena” lahtelaisena Maijalalle annettiin kotiinviemiseksi Hannu Kivilän Lahtelaisen lukukirja.

Lahti-Seurahan allekirjoitti kaupunginteatterin suojeluesityksen (HL 2/2024) Päijät-Hämeen tutkimusseuran puolesta, ja hiljattain tuli tieto, että Hämeen elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksessa (ELY-keskus) on tullut vireille seuran tekemä esitys Lahden teatteritalon suojelemiseksi rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain nojalla. Ennen kuin asiassa tehdään päätös, ELY-keskus pyytää asiassa lausunnot ja varaa asianosaisille tilaisuuden tulla kuulluksi.

Seuran kevätkokous järjestetään keskiviikkona 19.3.2025 klo 17.30. Tilaisuus alkaa jo klo 16.30 kaupunginjohtajan Niko Kyynäräisen vierailulla.

***

Kansikuvan valitseminen voi olla haastavaa, pitäähän sen olla huomiota herättävä, tai visuaalisesti näyttävä, ja toki myös kuvan historialliset seikat ovat yksi peruste. Tässä tapauksessa kannen kuva on näyttävä talvinen valokuva. Yksi valintaperuste kuvan kohdalla on se, että itse en osannut sijoittaa mihinkään paikkaan. Kuvan on ottanut Tauno Lautamatti. Hän kuvasi Lahtea 1960-luvulla, joten oletan, että kuva on Lahdesta nimenomaan tuolta ajalta.

Usein kansikuva voi toimia ns. omana juttunaan, jolloin se ei liity lehden sisältöön vaan liittyy johonkin yleisessä keskustelussa olevaan aiheeseen, kuten tämän lehden takakannen kuva. Se on Lahden kaupunkiympäristön kuva vanhasta raviradasta, joka on ollut ollut viimeisen vuoden aikana kovasti esillä. Alueelle suunnitellaan monenlaista käyttöä, josta oli merkkejä jo viime kesänä kesäfestivaalin muodossa. Joka tapauksessa alueelle kaupunki on laatimassa asemakaavaa, joka mahdollistaisi siellä monenlaisen toiminnan.

Lehti on sisällöltään jälleen monipuolinen, kiitos kirjoittajille. Lahdella on ollu monenlaista kutsumanimeä kuten ”Suomen Chicago”, ”Business City” ja ”Green city”. Tiesitkö, että Lahti on ollut joskus Suomen valoisin kaupunki? Miksi näin, selviää Heikki Luostarisen tekstistä.

Päijät-Hämeen tutkimusseuran vuosikirja julkaistiin Lahden tiedepäivänä 12.11. Niemen Kampuksessa. Vuosikirjan toimituskuntaan kuulunut Riitta Niskanen raottaa kirjan solmukohtia. Kirjaa on saatavilla tutkimusseuralta.

Viime numerossakin mainitusta Uudenkylän rautatienomenapuun istutustapahtumasta raportoi paikan päältä Markku Meriluoto. Tapahtumaan liittyi mm. taidebussikierros idyllisessä ja kulttuurihistoriallisessa Nastolan kylämaisemassa, kohteenaan Toivonojan kesänäyttely.

Vanhojen Hollolan Lahti -lehtikatsaus jatkuu tutulla numerolla 3/1955. Tarkoitus on nostaa esille juttuja, joilla olisi jonkinlainen yhteys nykyhetkeen, tällä kertaa lehtori Pulkkila
pohtii Lahden museotilannetta. Vuoteen 2024 mennessä tilanne on oikein hyvä, ja tiloihin liittyvät kamppailut näyttävät olevan kaukainen muisto.

Vuosi 2025 kolkuttaa jo ovella ja samalla siitä tulee nykymuotoisen Hollolan Lahden 45. vuosikerta; lehteä alettiin julkaista uudelleen vuonna 1980.

Hyvää uutta vuotta, ja kohti uusia haasteita!

Kategoriat: Hollolan Lahti, Julkaisut | Jätä kommentti

Vuoden lahtelainen 2024: Raimo Kaarna

Lahti-Seura ry on valinnut vuoden 2024 lahtelaiseksi ilmoitustoimittaja ja kotiseutuharrastaja Raimo Kaarnan. Hän on syntynyt 1943 Lahdessa ja asunut kaupungissa jo 81 vuotta.

Perhe-elämää

Raimon vanhemmat ja isoveli tulivat evakkoina 1940 Lahteen Launeelle. 1950-luvulla he muuttivat Kariniemeen ja vuonna 1959 Kiveriöön, kun saivat oman omakotitalonsa valmiiksi. Rakentamiseen osallistui koko perhe – pojat Ahti 14 v, Raimo 16 v, Pertti 21 v ja molemmat vanhemmat. Myös lähitienoon osaajat osallistuivat rakentamiseen: tiilitalon muurasi naapuritaloissa asuva Vuoren Jussi kaverinsa kanssa, kallion räjäytystyöt teki naapurikadulla asuva Tuure Isotalo ja muuraustyöt teki Kiveriönkadulta muurari Järveläinen. Kaarnan isä ja äiti asuivat talossa loppuelämänsä (k. 1989 ja 2004). Isänsä kuoleman jälkeen Raimo Kaarna toimi äitinsä omaishoitajana virallisesti vuosina 1992-93, käytännössä koko tämän loppuelämän ajan. Perheen pojista kaksi muutti aikoinaan työn perässä Helsinkiin. Kaarna asuu yhä tänäänkin jo 65 vuotta sitten ”itse rakentamassaan” talossa, jossa on asunut viimeiset 30 vuotta.

Isä Tauno Kaarna oli 1940-50-luvuilla kuorma-autoilija ja Kuorma-autojen Tilaustoimiston (KTT) perustajajäseniä, äiti työskenteli 1950-luvulta alkaen kaupan alalla ja Keskon paitatehtaassa. KTT sijaitsi vuonna 1946 Loviisankadun ja Vesijärvenkadun risteyksessä olevalla tontilla. Tämä pieni rakennus korvattiin myöhemmin isommalla toimistorakennuksella, missä oli odotushuone kuljettajille ja heidän apumiehilleen, alla kuva vuodelta 1949.

Opiskelua ja töitä sekä Signal

Kaarna kävi Kivimaan kansakoulua vuosina 1950-54, kirjoitti ylioppilaaksi Lahden lyseosta 1964. Tosin hän piti välivuoden lyseosta vuosien 1960-61 välillä oltuaan muurari Järveläisen päätoimisena hanslankarina. Kaarna valmistui merkonomiksi Lahden kauppaopistosta vuonna 1965.

Armeijan jälkeen Kaarna aloitti vuonna 1966 Etelä-Suomen Sanomissa ilmoitustoimittajana. Työura kesti siellä aina vuoteen 1989 asti. Toimenkuvaan kuuluivat tekstien kirjoittaminen asiakkaille ja ilmoitusten ulkoasun suunnittelu eli hän leiskasi niitä. Esimerkiksi kaikki Kausi-asun etusivun ja sisäsivujen ilmoitukset olivat Raimon käsialaa neljännesvuosisadan ajan. Monet muutkin lahtelaisyritysten edustajat olivat vakituisia vierailijoita hänen työhuoneessaan, mm. Urheilu-Saarinen, Lahden Konekellari, Lahden Rengas ja Varaosa. Kaarna oli sivutoimisesti myös Esan Kirjapaino Oy:n sisäinen tiedotussihteeri ja henkilökuntalehti ESAn päätoimittaja, hän suunnitteli levikkiosastolle julisteita, markkinointimateriaalia, taittoi siviilipainon asiakkaille lehtiä jne.

Vuonna 1989 Kaarna ryhtyi päätoimiseksi yksityisyrittäjäksi. Yrityksen nimi oli Toiminimi Moniposti – lehtien julkaisutoimintaa ja postimyynti. Hän oli jo lyseolaisena vuonna 1960 perustanut oman SIGNAL-lehtensä filatelisteille ja kirjeenvaihdon ystäville. Signal oli 1980-luvulla värikäs ESS:n offsetrotaatiossa painettu englanninkielinen tabloid-lehti, 40 sivua, painos jopa 10 000 kappaletta. Kaikkiaan Kaarna painatti ja postitti yhteensä 380 000 paperi-Signalia yli sataan eri maahan, posti toi hänelle 180 000 kirjettä. Nykyään lehti ilmestyy vain internetissä.

Lahden asialla

Tietoa Lahdesta ja lahtelaisuudesta voi nykyään jakaa ympäri maailmaa helposti internetissä erityisesti sosiaalisen median kautta. Vuodesta 2002 alkaen Kaarna on julkaissut internetissä omaa lahtelaista.net webbisivustoaan. Se sisältää runsaasti valokuvia ja muisteluita lahtelaisesta elämänmenosta, mm. yli 1 000 hienoa kuvaa paikallisista rakennuksista, näkymistä, ilmakuvia eri kaupunginosista, ihmisistä työssään.

Kaarnalle lahtelaisuus merkitsee kotiseututiedon keräämistä, sata vuotta vanhoja postikortteja ja kirjekuoria, 1930-luvun lahtelaisia tulitikkuetikettejä, vanhoja Mallasjuoman esitteitä, etikettejä, kaljakoreja, pulloja, rakennusten vanhoja kuvia, kaikkea mahdollista lahtelaista tai Lahdessa valmistettua, kirjoja, lehtiä, valokuvia.

Kaarna teki muutama vuosi sitten todellisen löydön: pahvilaatikollinen Lahti-dioja. Dia-kokoelma sisältää useita satoja kuvia, ja ne sijoittuvat Lahteen ja ympäristöön pääasiassa 1970-80-luvuille. Kaarnalle diojen kännykällä uudelleen kuvaaminen ja digitointi veivät viikkotolkulla aikaa, mutta nyt ne ovat kaikkien lahtelaisten katseltavissa. Kaarna onkin ollut aktiivinen sosiaalisessa mediassa, jossa hän on ahkerasti jakanut digitoitujen diojen lisäksi muita kuvia Lahdesta.

Aktiivisena sosiaalisen median käyttäjänä Kaarna kannustaa jakamaan kuvia. Kaarna on mukana mm. Lahti ennen vanhaan -Facebook-ryhmässä, jossa hän jakaa säännöllisesti Lahteen liittyvää kuva-aineistoa em. etikettien, mainosten, esitteiden muodossa. Lisäksi ryhmän yli 10 000 jäsentä on päässyt nauttimaan Lahti-dioista.

– Jaettu ilo on tuplailo, ajatteli Raimo Lahti-dioja löytäessään. – Kaikesta kuvat ja tiedot talteen ja somen kautta yleiseen jakoon, oppia ikä kaikki! Yhdessä se onnistuu.

Lisätietoja: lahtelaista.net

Kategoriat: Tunnustukset, Vuoden lahtelainen | Jätä kommentti

Lahti-Seura mukana Lahti-viikossa

Lahti-viikko on herätelty henkiin ja tällä kertaa se järjestetään useamman tahon voimin,
mukana on myös Lahti-Seura.

Lahti-viikko käynnistyy Pikkuteatterissa Ant Fest -tapahtumassa perjantaina 25.10. klo 18.30 vanhoilla TV-mainoksilla. Sunnuntaina avautuu Kino Iiriksen aulassa mininäyttely Lahti seitkytluvun puolivälissä. Seuraavalla viikolla eli varsinaisella juhlaviikolla ohjelma painottuu elokuvateatteri Kino Iirikseen. Tiistaina (29.10.) esitetään klo 18.00 Kalevi Oksasen digitoitua kaitafilmimateriaalia, ja uusintanäytös seuraavana päivänä.

Seura julkistaa Vuoden lahtelainen -tunnustuksen perjantaina 1.11.

Lauantaina 2.11. Kino Iiriksessä esitetään klo 12.00 alkaen Keijo Skipparin dokumentit Rintamalotta ja Makean toiminnan joukot. Skippari alustaa dokumentit ja esittelee tulevan August Fellman -dokumentin.

Esitysten jälkeen Kino Iiriksen Tammisalissa jatketaan keskustelulla, jossa aiheena kotiseutu ja sen kirjallisuus.

Vielä 12.11. Päijät-Hämeen Tutkimusseura ry järjestää Lahden Tiedepäivässä
Solmukohtia – Keskusten ja kohtaamisten Päijät-Hämettä -nimisen luentosarjan, joka liittyy tuolloin julkaistavaan vuosikirjaan.

Ohjelmisto on nähtävillä osoitteessa lahenlehti.net.

Kategoriat: Ajankohtaista | Jätä kommentti

Hollolan Lahti 2/2024

Julkaisu syyskuu 2024, sivumäärä 20.
Kannen kuva: Vesitornista keskustaan vuonna 1964.
Kuvaaja: Teuvo Kanerva. Kuvalähde: Museovirasto / finna.fi

Lehden 2/2024 sisältö:

Puheenjohtajan palsta – Sauli Hirvonen
Tapahtumia ja tilaisuuksia – Sauli Hirvonen (koonnut)
Arkkitehti Unto Tupala – Sauli Hirvonen (toimitus)
Muistoa kunnioittaen – Lahti-Seura
LAhden kauhea ja loistava vuosi 1976 osa & jälkikirjoitus – Heikki Luostarinen
Kustaa Emil Levälahti ja Lahti – Kari Salmi
Kuvia Lahdesta – Kai R. Lehtonen

Puheenjohtajan palsta / päätoimittajalta – Sauli Hirvonen

Suomen talous puhuttaa myös yhdistys- ja järjestökenttää, niin myös Lahti-Seuraa. Yleisesti kustannustaso on noussut suhteessa enemmän kuin jäsenmaksutuotot, etenkin kun jäsenmäärä on pysynyt jotakuin samana vuosia.

Tässä yhteydessä otan esille Hollolan Lahden.Yhdistystenkin viestintä on siirtynyt nettiin, osa järjestö-/kotiseutulehtiä on lopettanut, osa on siirtynyt verkkolehdiksi. Hollolan Lahti -lehden kohdalla digivaihtoehto ei ole käynyt mielessä, eikä se olisi tarkoituksen mukaistakaan. Onkin heräteltävä keskustelua, mikä olisi sopiva määrä lehtiä vuodessa. Kun itse tulin aikoinaan mukaan lehdentekoon, julkaistiin tuolloin vielä neljä lehteä. Neljällä lehdellä yleishyödyllinen yhdistys saa arvonlisäveroedun. Nykyresursseilla ei joka tapauksessa neljään päästä, ja onkin pohdittava riittäisikö kaksi lehteä? Kahden lehden malli säästäisi yhden lehden postikulut sekä toimitus- ja taittokulut. Vuositasolla kokonaissivumäärän vähentyminen ei välttämättä olisi merkittävä.

Mediatutkija Katleena Kortesuo kirjoitti rapport.fi-sivustolla järjestölehdistä. Hän toteaa mm. seuraavaa: ”Lukijatutkimusten mukaan printtilehti luetaan kannesta kanteen ja säilytetään kirjahyllyssä.” Tässä kohtaa toki Kortesuo epäilee tutkimuksen – tai vastaajien – rehellisyyttä: 
luetaanko jäsenlehdet todellakin? Miten on tämän lehden kanssa?

Painettuja lehtiä halutaan, mutta onko kyseessä vain samasta asiasta, kuin siitä, että idyllinen pikkukahvila on lopettanut keskustassa, ja ohi kävellessämme toteamme: “Tuolla olisi ollut kiva käydä.” Lehti on valtava taloudellinen satsaus, kuten tämän artikkelin ensimmäisellä palstalla totesin. Kortesuo jatkaa: “Lehti on mukava jäsenetu ja tärkeä viestintäkanava, mutta se ei yleensä ole kenellekään tärkein syy olla yhdistyksessä.” Riippuu tietysti yhdistyksen/järjestön ydintehtävästä, joka on usein muutakin kuin tarjota kotiinkannettuna luettavaa. Lahti-Seuran kohdalla koen, että yhdistyksen tärkeimpiä tehtäviä on nimenomaan oman jäsenlehden julkaiseminen. Lehdellä onkin laajempi tarkoitustehtävä kuin toimia pelkkänä viestikanavana: Lehti tallentaa historiaa, kotiseututietoa ja -muistoja. Lisäksi lehden tarkoituksena on syventää lahtelaisten kotiseututuntemusta, voimistaa tai herätellä sitä.

Lehdellä ei ole varsinaista toimituskuntaa, ainoastaan päätoimittaja sekä vakituinen oikolukija,. Sisältö muodostuu jäsenistön sekä muiden ”vierailijoiden” teksteistä. Ensisijaisen tärkeää on, että sisältö pysyy monipuolisena ja rikkaana eri aihealueiden ollessa edustettuina. Onkin hienoa että lehdessä vuorottelevat ammattilaisten kirjoitukset (kotiseutu)harrastajien tekstit. Päätoimittajan tehtävänä on huolehtia, että tulevaisuudessakin lehti tarjoaa jäsenistölleen laadukasta lukemista. Hyvin tehty lehti on vetovoimatekijä: jokainen uusi seuran jäsen on lisäksi uusi Hollolan Lahti -lehden lukija.

***

Tänä vuonna tuli myös lahtelaisarkkitehdin Unto Tupalan syntymästä 100 vuotta, ja lehdessämme muistellaan muitakin edesmenneitä henkilöitä. Yhteistä heille oli heidän ammattitaitonsa, kiinnostuksensa kohteiden, omistautumisen tai yleisesti esimerkillisen toiminnan kautta heijastunut positiivinen vire koko kotiseudullemme.

Opettajana ja rehtorina uransa tehnyt Tauno Salo toimi Lahti-Seuran puheenjohtajana vuosina 1995-1998. Salo oli aktiivisesti monessa mukana ja luottamustoimissa kuin sivistyksellistenkin toimien parissa.

Seuran toiminnassa mukana olleen lääkäri Arno Forsiuksen kohdalla voidaan huoletta käyttää luonnehdintaa ”lääketieteen suurmies”.

Lahtea tallentanut Kai R. Lehtonen menehtyi kuluvan vuoden keväällä 93-vuotiaana. Hänen ottamiaan kuvia sekä tekstejä on julkaistu Hollolan Lahti -lehdessä.

Lahden Videokuvaajien jäsen Risto Ilola antoi Lahti-materiaalinsa esitettäväksi mm. Kino Iiriksen Lahti-dokumenttinäytöksiin sekä julkaistavaksi Lahtiwood-YouTube-kanavalla.

Omasta ja seuran puolesta lämmin osanotto omaisille.

***

Olen koonnut seuraavalla aukeamalla enemmän menneistä tapahtumista, joita seura on ollut järjestämässä, tai johon sen jäsenet ovat osallistuneet. Monenlaista on jälleen tapahtunut, ja monenlaista on myös luvassa. Lahden kaupungin perustamisesta tulee 1. marraskuuta 119 vuotta, Lahti-viikkoa toteutetaan eri tahojen yhteisenä tapahtumaviikkona (tai viikkoina). Varsinaista yhtä pääjärjestäjää ei ole, vaan ohjelmisto muodostuu eri tahojen yhteistyönä. Ohjelmiston runko nähtävillä takasivulla.

Lahti-Seurakin osallistuu omilla tapahtumillaan, joista yksi tärkeimmistä lienee perustamispäivänä julkistettava Vuoden lahtelainen -tunnustuksen saaja.

***

Seuran sääntömääräinen syyskokous pidetään keskiviikkona 27.11.2024. Kokouksessa tullaan käsittelemään sääntömuutokset, joiden hyväksymiseen tarvitaan kaksi yleiskokousta, kevätkokoushan hyväksyi muutokset.

Toinen tärkeä keskustelun aihe on tosiaan jäsenmaksujen korotuspaineet. Henkilöjäsenmaksu on ollut pitkään 25 euroa vuosi, mutta nyt hallitus tullee esittämään korotusta.

Jäsenet ovat tervetulleita keskustelemaan jäsenmaksuista ja toki muustakin toiminnasta. Varmasti ”näinä aikoina” toiminta kaipaa jonkinlaisia uusia avauksia. Samanlaisia ajatuksia on herännyt varmasti yleisemminkin järjestökentällä. Yhdistystoimintaan kuuluu perustoiminnot, jotka täytyy lain ja sääntöjenkin mukaan suorittaa. Aina ne eivät ole niitä kiinnostavimpia juttuja, mutta muuten yhdistys ja sen jäsenet voivat itse määritellä toiminnan painopisteet. Säilyttääkseensä identiteettinsä, on hyvä, että seura pystyy ja haluaa jatkaa ”vakiintunein toimintamuodoin”, mutta on silti avoin uusille avauksille. Tähän aiheeseen lienee syystä vielä palata vuoden viimeisessä lehdessä, kun syyskokous pidetty ja uusi vuosikin on edessä.

***

Hyvää alkavaa syksyä! Ei montakaan kuukautta kun päivä alkaa pidentymään. Neljän vuodenajan viehätys perustuu varmasti osittain siihen, että aina on jotain mitä odottaa.

Hyvää syksyä.

Kategoriat: Hollolan Lahti, Julkaisut | Jätä kommentti