Hollolan Lahti 2/2024

Julkaisu syyskuu 2024, sivumäärä 20.
Kannen kuva: Vesitornista keskustaan vuonna 1964.
Kuvaaja: Teuvo Kanerva. Kuvalähde: Museovirasto / finna.fi

Lehden 2/2024 sisältö:

Puheenjohtajan palsta – Sauli Hirvonen
Tapahtumia ja tilaisuuksia – Sauli Hirvonen (koonnut)
Arkkitehti Unto Tupala – Sauli Hirvonen (toimitus)
Muistoa kunnioittaen – Lahti-Seura
LAhden kauhea ja loistava vuosi 1976 osa & jälkikirjoitus – Heikki Luostarinen
Kustaa Emil Levälahti ja Lahti – Kari Salmi
Kuvia Lahdesta – Kai R. Lehtonen

Puheenjohtajan palsta / päätoimittajalta – Sauli Hirvonen

Suomen talous puhuttaa myös yhdistys- ja järjestökenttää, niin myös Lahti-Seuraa. Yleisesti kustannustaso on noussut suhteessa enemmän kuin jäsenmaksutuotot, etenkin kun jäsenmäärä on pysynyt jotakuin samana vuosia.

Tässä yhteydessä otan esille Hollolan Lahden.Yhdistystenkin viestintä on siirtynyt nettiin, osa järjestö-/kotiseutulehtiä on lopettanut, osa on siirtynyt verkkolehdiksi. Hollolan Lahti -lehden kohdalla digivaihtoehto ei ole käynyt mielessä, eikä se olisi tarkoituksen mukaistakaan. Onkin heräteltävä keskustelua, mikä olisi sopiva määrä lehtiä vuodessa. Kun itse tulin aikoinaan mukaan lehdentekoon, julkaistiin tuolloin vielä neljä lehteä. Neljällä lehdellä yleishyödyllinen yhdistys saa arvonlisäveroedun. Nykyresursseilla ei joka tapauksessa neljään päästä, ja onkin pohdittava riittäisikö kaksi lehteä? Kahden lehden malli säästäisi yhden lehden postikulut sekä toimitus- ja taittokulut. Vuositasolla kokonaissivumäärän vähentyminen ei välttämättä olisi merkittävä.

Mediatutkija Katleena Kortesuo kirjoitti rapport.fi-sivustolla järjestölehdistä. Hän toteaa mm. seuraavaa: ”Lukijatutkimusten mukaan printtilehti luetaan kannesta kanteen ja säilytetään kirjahyllyssä.” Tässä kohtaa toki Kortesuo epäilee tutkimuksen – tai vastaajien – rehellisyyttä: 
luetaanko jäsenlehdet todellakin? Miten on tämän lehden kanssa?

Painettuja lehtiä halutaan, mutta onko kyseessä vain samasta asiasta, kuin siitä, että idyllinen pikkukahvila on lopettanut keskustassa, ja ohi kävellessämme toteamme: “Tuolla olisi ollut kiva käydä.” Lehti on valtava taloudellinen satsaus, kuten tämän artikkelin ensimmäisellä palstalla totesin. Kortesuo jatkaa: “Lehti on mukava jäsenetu ja tärkeä viestintäkanava, mutta se ei yleensä ole kenellekään tärkein syy olla yhdistyksessä.” Riippuu tietysti yhdistyksen/järjestön ydintehtävästä, joka on usein muutakin kuin tarjota kotiinkannettuna luettavaa. Lahti-Seuran kohdalla koen, että yhdistyksen tärkeimpiä tehtäviä on nimenomaan oman jäsenlehden julkaiseminen. Lehdellä onkin laajempi tarkoitustehtävä kuin toimia pelkkänä viestikanavana: Lehti tallentaa historiaa, kotiseututietoa ja -muistoja. Lisäksi lehden tarkoituksena on syventää lahtelaisten kotiseututuntemusta, voimistaa tai herätellä sitä.

Lehdellä ei ole varsinaista toimituskuntaa, ainoastaan päätoimittaja sekä vakituinen oikolukija,. Sisältö muodostuu jäsenistön sekä muiden ”vierailijoiden” teksteistä. Ensisijaisen tärkeää on, että sisältö pysyy monipuolisena ja rikkaana eri aihealueiden ollessa edustettuina. Onkin hienoa että lehdessä vuorottelevat ammattilaisten kirjoitukset (kotiseutu)harrastajien tekstit. Päätoimittajan tehtävänä on huolehtia, että tulevaisuudessakin lehti tarjoaa jäsenistölleen laadukasta lukemista. Hyvin tehty lehti on vetovoimatekijä: jokainen uusi seuran jäsen on lisäksi uusi Hollolan Lahti -lehden lukija.

***

Tänä vuonna tuli myös lahtelaisarkkitehdin Unto Tupalan syntymästä 100 vuotta, ja lehdessämme muistellaan muitakin edesmenneitä henkilöitä. Yhteistä heille oli heidän ammattitaitonsa, kiinnostuksensa kohteiden, omistautumisen tai yleisesti esimerkillisen toiminnan kautta heijastunut positiivinen vire koko kotiseudullemme.

Opettajana ja rehtorina uransa tehnyt Tauno Salo toimi Lahti-Seuran puheenjohtajana vuosina 1995-1998. Salo oli aktiivisesti monessa mukana ja luottamustoimissa kuin sivistyksellistenkin toimien parissa.

Seuran toiminnassa mukana olleen lääkäri Arno Forsiuksen kohdalla voidaan huoletta käyttää luonnehdintaa ”lääketieteen suurmies”.

Lahtea tallentanut Kai R. Lehtonen menehtyi kuluvan vuoden keväällä 93-vuotiaana. Hänen ottamiaan kuvia sekä tekstejä on julkaistu Hollolan Lahti -lehdessä.

Lahden Videokuvaajien jäsen Risto Ilola antoi Lahti-materiaalinsa esitettäväksi mm. Kino Iiriksen Lahti-dokumenttinäytöksiin sekä julkaistavaksi Lahtiwood-YouTube-kanavalla.

Omasta ja seuran puolesta lämmin osanotto omaisille.

***

Olen koonnut seuraavalla aukeamalla enemmän menneistä tapahtumista, joita seura on ollut järjestämässä, tai johon sen jäsenet ovat osallistuneet. Monenlaista on jälleen tapahtunut, ja monenlaista on myös luvassa. Lahden kaupungin perustamisesta tulee 1. marraskuuta 119 vuotta, Lahti-viikkoa toteutetaan eri tahojen yhteisenä tapahtumaviikkona (tai viikkoina). Varsinaista yhtä pääjärjestäjää ei ole, vaan ohjelmisto muodostuu eri tahojen yhteistyönä. Ohjelmiston runko nähtävillä takasivulla.

Lahti-Seurakin osallistuu omilla tapahtumillaan, joista yksi tärkeimmistä lienee perustamispäivänä julkistettava Vuoden lahtelainen -tunnustuksen saaja.

***

Seuran sääntömääräinen syyskokous pidetään keskiviikkona 27.11.2024. Kokouksessa tullaan käsittelemään sääntömuutokset, joiden hyväksymiseen tarvitaan kaksi yleiskokousta, kevätkokoushan hyväksyi muutokset.

Toinen tärkeä keskustelun aihe on tosiaan jäsenmaksujen korotuspaineet. Henkilöjäsenmaksu on ollut pitkään 25 euroa vuosi, mutta nyt hallitus tullee esittämään korotusta.

Jäsenet ovat tervetulleita keskustelemaan jäsenmaksuista ja toki muustakin toiminnasta. Varmasti ”näinä aikoina” toiminta kaipaa jonkinlaisia uusia avauksia. Samanlaisia ajatuksia on herännyt varmasti yleisemminkin järjestökentällä. Yhdistystoimintaan kuuluu perustoiminnot, jotka täytyy lain ja sääntöjenkin mukaan suorittaa. Aina ne eivät ole niitä kiinnostavimpia juttuja, mutta muuten yhdistys ja sen jäsenet voivat itse määritellä toiminnan painopisteet. Säilyttääkseensä identiteettinsä, on hyvä, että seura pystyy ja haluaa jatkaa ”vakiintunein toimintamuodoin”, mutta on silti avoin uusille avauksille. Tähän aiheeseen lienee syystä vielä palata vuoden viimeisessä lehdessä, kun syyskokous pidetty ja uusi vuosikin on edessä.

***

Hyvää alkavaa syksyä! Ei montakaan kuukautta kun päivä alkaa pidentymään. Neljän vuodenajan viehätys perustuu varmasti osittain siihen, että aina on jotain mitä odottaa.

Hyvää syksyä.

Kategoriat: Hollolan Lahti, Julkaisut | Jätä kommentti

Hollolan Lahti 1/2024


Julkaisu maaliskuu 2024, sivumäärä 16.
Kannen kuva: Kivistönmäki / Hannu Kivilän maalaus

Lehden 1/2024 sisältö:
Puheenjohtajan palsta – Sauli Hirvonen
Jäsenasioita – Lahti-Seura & Sauli Hirvonen
Hollolan Lahtea vuosien takaa – Sauli Hirvonen (Toimitus)
Paikalliskirjallisuutta – Eri kirjoittajat
Lahden kauhea ja loistava vuosi 1976 osa 5 – Heikki Luostarinen
Matka Lahteen 150 vuoden takaa – Janne Ridanpää (Käännös)
Lahden seutua kuvin – Eri kuvaajat

Puheenjohtajan palsta / päätoimittajalta – Sauli Hirvonen
tulossa

Kategoriat: Hollolan Lahti, Julkaisut | Jätä kommentti

Lahtelaisen lukukirjasta toinen painos

Kirjaa myydään mm. elokuvateatteri Kino Iiriksen lipunmyynnissä. Lukukirjan hinta on 30 euroa. Kirjaa tullaan myymään mm. Lahden museokaupoissa.

Vuosia sitten loppuun myydyn Hannu Kivilän Lahtelaisen lukukirja toinen painos julkaistaan tammikuussa 2024. Kirja julkaistiin alunperin vuonna 2007, ja sen kustantajina ovat uusimmassakin painoksessa Lahden kaupunginmuseo ja Lahti-Seura. Uusinta painosta on edelliseen verrattuna täydennetty maltillisesti. Tärkeimpiä tapahtumia on lisätty, sekä muutama asiavirhe korjattu. Lisätyn tiedon tärkeimpinä tietolähteinä ovat olleet internet ja paikalliset sanomalehdet.

Lahtelaisen lukukirja sisältää aiemmin monessa eri yhteydessä julki tuotua faktaa tiivisteltynä ja ryhmiteltynä kätevään muotoon. Kivilä on kahlannut läpi melkoisen määrän Lahdesta vuosikymmenien mittaan kirjoitettua, ja yhdistänyt olennaisimmat palat tiiviiksi kokonaisuuksiksi. Näitä kokonaisuuksia on kansien välissä toista sataa, ryhmiteltyinä mm. katuihin, kaupunginosiin, rakennuksiin sekä teollisuus- ja liikelaitoksiin.

Tekstiä on elävöitetty valokuvien sijasta Kivilän piirroksilla sekä vanhoilla ilmoituksilla ja mainoksilla. Kirjan eräänä innoittajana on ollut 1960-luvulla ilmestynyt Olli Järvisen Lahti ennen meitä sekä lukuisat kävelyretket, jotka ovat herättäneet tekijän kiinnostuksen milloin mihinkin Lahti-aiheiseen asiaan.

Kokoelma on toteutettu mahdollisimman monipuolisesti kaikkia menneitä vuosikymmeniä tasapuolisesti kunnioittaen. Jos jokin aihepiiri on lukijan mielestä jäänyt liian vähälle huomiolle, on se puhtaasti tekijän valinta. Kirja ei halua ottaa kantaa, eikä se arvostele menneitten sukupolvien tekemisiä – siitä huolimatta kirjoittaja ja kustantajat toivottavat antoisia lukuhetkiä.

Vuonna 2015 Kivilä julkaisi Lahtelaisen sanakirjan, ja suositusta kirjasta on otettu jo kolme painosta. Kirjaa on edelleen saatavilla mm. Kino Iiriksen lipunmyynnistä.

  • Elokuvateatteri Kino Iiriksen lipunmyynti, Saimaankatu 12, Lahti (aukioloaikoina, korttimaksu/käteinen)
  • Kirjamyyntiä myös lyhytelokuvafestivaalin aikana Kino Iiriksessä 6.4.2024 (käteinen)Kirjaa myydään em. paikoissa hintaan 30 euroa (hinta voi vaihdella myyntipaikan mukaan).

Lisätietoja lahti.seura@gmail.com.

Kategoriat: Ajankohtaista | Jätä kommentti

Hollolan Lahti 3/2023

Julkaisu joulukuu 2023, sivumäärä 20.
Kannen kuva: Polttimon tuotantolaitokset Niemessä / Polttimo-yhtiöt
Takakannen kuva: Kaupungintalo arviolta 1960-luvulla / Tauno Lautamatti

Lehden 3/2023 sisältö:
Puheenjohtajan palsta – Sauli Hirvonen
Vuoden lahtelainen: Pär-Gustaf Relander – Lahti-Seura
Kotiseutuneuvos: Pertti Hammar – Lahti-Seura
Suunnitelma Tampereen – Lahden rautatiestä – Kari Salmi
Mukkulan rautatie – Sauli Hirvonen
Lahden kauhea ja loistava vuosi 1976 osa 4 – Heikki Luostarinen
Varhaisaamun raportti – Anneli Seppälä
Lahtea korkealta osa 2 – Sauli Hirvonen

Puheenjohtajan palsta / päätoimittajalta – Sauli Hirvonen
tulossa

Kategoriat: Hollolan Lahti, Julkaisut | Jätä kommentti

Vuoden lahtelainen 2023: Pär-Gustaf Relander

Lahti-Seuran hallitus on valinnut Polttimo-ryhmän hallituksen puheenjohtajan Pär-Gustaf Relanderin vuoden 2023 Vuoden lahtelaiseksi.

Relander on ollut 10 vuotta hallituksen puheenjohtajana kehittämässä Lahden vanhimman yrityksen toimintaa. Pär-Gustaf on viides sukupolvi yrityksen johdossa. Lahden seudulla perheyritysten osuus kaikista yrityksistä on selvästi maan keskiarvon yläpuolella, noin 80 prosenttia on perheyrityksiä ja noin 70 prosenttia alueen työläisistä työskentelee perheyrityksissä.

Tänä vuonna 140 vuotta täyttävälle Polttimolle valmistui lähes 100 miljoonan €:n uusi tuotantolaitos Pippo-Kujalan alueelle. Lahden ratkaisi uuden tuotantolaitoksen paikaksi logistinen toimivuus ja sekä raaka-aineen että osaavan henkilökunnan saatavuus.

Suomen lisäksi tuotantoa on Ruotsissa, Tanskassa, Liettuassa ja Puolassa. Konsernin liikevaihto on yli 300 miljoonaa € ja henkilöstömäärä yli 300.

Pär-Gustaf Relander on Suomen elintarviketeollisuusliiton ja LAB-ammattikorkeakoulun hallitusten jäsen. Hän on myös Ruotsin kunniakonsuli Lahdessa.

Kuten edeltä on käynyt selville, on Pär-Gustaf Relander jatkanut johdonmukaisesti sukunsa yrityksen lahtelaisuutta. Yritys vie tuotteitaan liki 70 maahan ja on alansa suurin Pohjoismaissa sekä suurimpia niin Euroopassa kuin maailmanlaajuisestikin.s

Tunnustus jaettiin Lahden kaupungin syntymäpäivätapahtumassa Lahden torilla 1.11.2023

Relanderin haastattelu:
Etelä-Suomen Sanomat 1.11.2023
Talouselämä 1.11.2023 (tilaajille)

Aiheesta enemmän Hollolan Lahti -lehdessä 3/2023

Kategoriat: Tunnustukset, Vuoden lahtelainen | Jätä kommentti