Lahden seutu kartoin -kirjan esittelytilaisuus siirretty

Kustannusyhtiö AtlasArt julkaisi keväällä 2020 yhteistyössä Lahti-Seuran kanssa teoksen Lahden seutu kartoin 1960- ja 2010-luvuilla. Lahden ensimmäisen karttakirjan esittelytilaisuus järjestetään Lahden kaupunginkirjaston auditoriossa alkuvuodesta 2021.

Kustantaja Risto Pekkanen kertoo AtlasArt-kustantamosta ja Seutu kartoin -kirjasarjasta, jonka jälkeen Vesa Tähtistä ja Hannu Kivilää haastattelee Erpo Heinolainen. Yleisö voi esittää tilaisuudessa kysymyksiä kirjasta tai kartoista.

Kirjan voi ennakkomaksaa Lahti-Seuran tilille ja noutaa kirjaston tapahtumasta. Maksuohjeet seuran sivuilla. Suoraan kotiinsa kirjan voi tilata kustantajalta.

Tilaisuuden järjestävät Lahti-Seura ry ja Kustannusosakeyhtiö AtlasArt.

Kategoriat: Ajankohtaista | Jätä kommentti

Vuoden lahtelainen 2020: Pertti Hammar

Toimitusjohtaja Pertti Hammar on Vuoden lahtelainen  2020

Yrittäjä ja monessa mukana

Pertti Hammar on syntyperäinen lahtelainen ja eritysesti Kariniemenkatu oli hänen lapsuudessaan tuttu ja turvallinen ympäristö. Siellä syntyivät ensimmäiset sosiaaliset kontaktit eri toimintoihin, kuten Kisapuistossa urheilu, hiihto Salppurissa ja luistelu Pikku-Veskulla sekä kilpajuoksu satamaan katsomaan, mikä höyrylaiva vihelsi satamaan tullessaan. Siellä sai katsella, kun laivasta poistui hienosti pukeutuneita naisia, jotka tuoksuivat hienolle hajuvedelle.

Pertti Hammarin isä perusti Lahden ensimmäisen mainostoimiston Lahti-Mainoksen heti rintamalta tultuaan. Siellä Hammarilla oli ensimmäiset työkokemukset juoksupoikana. Polkupyörällä hän vei laskuja asiakkaille ja jakoi erilaisia mainoskylttejä ympäri Lahtea oleville yrityksille. Työtä Hammar oppi tekemään myös koulun kesälomilla ja työnteko on ollut aina kunniassa. Hän oli muun muassa Mallasjuomalla lastaamassa puisia kotikaljakoreja hevoskärryihin, rakennuksilla irrottamassa nauloja puretuista lankuista, Salpausselän kisoissa myymässä kisaohjelmia sekä kuumaa Kaakao-Milkkaa. Kesäisin oli myös torin laidalla kengänkiilloittajana tehtaan mainostuolissa. Myöhemmin hän tienasi taskurahaa, kun Lahdessa aloitettiin jakamaan taloihin ilmaisia mainoksia.

Elämän ammattiin tuli kipinä, kun hän oli koulun kesälomalla töissä Painolahti Oy:n kirjapainossa. Siellä Hammar sai opetella graafisen teollisuuden oppeja, kuinka kirjoja valmistetaan. Tässä kirjapainossa Hammar suoritti oppipojan koulutuksen ammattiin. Hammar työskenteli Painolahti Oy:ssä vuodesta 1965 lähtien vuoteen 1980. Tehtävät olivat nousujohteisia, työnjohtaja paino-osastolla, myyntipäällikkö ja yrityksen apulaisjohtaja.

Oman kirjapainon Pertti Hammar perusti 1980, Päijät-Paino Ky:n, jota hän johti 1997 saakka. Tämän jälkeen Pertti Hammar toimii edelleen yrittäjänä eri yrityksissä.

Lisäksi hän on toiminut aktiivisesti muissa lahtelaisissa yhteisöissä kuten pankinvalvojana Nordea Pankin ja edeltäjäpankkien valvojana 23 vuotta, yrittäjäjärjestöissä, eri paikallisyhdistysten hallituksissa ja niiden eri tehtävissä, Lions-Club Lahti-Mukkulassa 39 vuotta ja presidenttinä 1994-1995. Hammar on Suomen mestari, toimi lentopalloseura Lahden Kimmo ry:n hallituksessa mm. 1987 sekä perustamassa Lahteen Päijät-Äijät sikariporras lentopalloseuraa 1981. Lisäksi Hammarille on ollut läheistä maanpuolustukseen liittyvä toiminta, ja hän mm. toiminut kahden virolaisen sotaveteraanin ns. suomipoikien kummina.

Höyrylaivaperinteen vaalijana vuodesta 1970. Hammarilla oli 1975 Lahdessa ja Päijänteellä höyrylaiva s/s Ansio, rakennettu 1889. Nykyisin hän seilaa Saimaalla s/s Halla IX:llä, joka on rakennettu 1896. Pertti Hammar on valittu vuoden varustajaksi 2009.

Julkaisutoimintaa

Yrittäjänä ja yhdistysten kautta Hammar on oppinut tuntemaan paljon lahtelaisia ihmisiä ja heidän tarinoitaan, joten paikallishistoria on luonnollisesti kiinnostanut jo monta kymmentä vuotta. Viisikymmentä vuotta sitten Hammar kävi Helsingissä postimerkkihuutokaupassa, josta hän löysi kauniin vanhan Lahtea kuvaavan postikortin. Tästä syntyi idea, että hän voisi alkaa keräämään myös tällä tavalla Lahden historiaa. Tämä on osittain innostanut Hammaria julkaisemaan Lahtea käsitteleviä historiakirjoja:
– Lahden Kirjatyöntekijäin Yhdistys ry:n täyttäessä 100 vuotta (2006). Kirjoitti usean artikkelin kirjan historiikkiin.
– Höyrylaiva Halla (1979), kertoo Kymiyhtiön höyrylaivojen historian. Toimi kirjan toisena kirjoittajana.
– Allekirjoitusten viidakossa (1987), suomalaisten setelien historia. Toimi kirjan tutkijana ja yhtenä kirjoittajana.
– Suku Hammar, oman suvun historia 1600-luvulle saakka. Kirjan kirjoittaja.
– Niin oli ennen, entäs nyt (1996). Kotiseutuneuvos Unto Tupalan kanssa julkaisema kirja Lahden kaupungin täyttäessä 90-vuotta.
– Muistikuvia Lahdesta (2005). Kirjoitti kirjan juhlavuoden kunniaksi kaupungin täyttäessä 100 vuotta.
– Lahti kylästä kaupungiksi (2014). Laaja historiikki kaupungista.
– Kanava keskellä kylää (2019). Kirjoitti Vääksyn kanavasta ensimmäisen historiankirjan kanavan täyttäessä 150 vuotta.

Huomionosoituksia

Yhteiskunta on myös huomioinut eri huomionosoituksin seuraavasti:
– Yrittäjäristin timanttiristi 40-vuoden ansioista yrittäjänä 20.11.2014
– Maanpuolustuskiltojen hopeinen ansioristi 6.12.2012
– Sininen risti myönnetty 6.12.2014
– Ratsumieskillan ansiomitali nro 132, 6.12.2016

Kategoriat: Tunnustukset, Vuoden lahtelainen | Jätä kommentti

Seuran valokuvat nähtävillä Finnassa

Lahden kaupunginmuseon kuva-arkisto on läpikäynyt kaikki Lahti-Seuran kuvamateriaalin (albumit, vedokset, lasinegatiivit, negatiivit). Lähes kaikki kuvat on digitoitu, ne on luetteloitu ja siirretty Finnaan.

Lahti-Seuran kuvia on haettavissa Finna.fi-sivustolta hakusanalla Lahti-Seura ry. Sivuston kautta voi antaa myös palautetta.

Kategoriat: Ajankohtaista | Jätä kommentti

Älykäs Ylinen Viipurintie -tilaisuus ja retki 5.9.

Lahden keskustan Ylinen Viipurintie tutuksi

Osuuskunta Lahden Seudun Kulttuuri- ja elämysmatkailu (ELMA) järjestää yhteistyössä Lahti-Seuran, Lahden Videokuvaajien ja Lahti-oppaiden kanssa lauantaina 5.9. klo 10.00-15.30 Älykäs Ylinen Viipurintie -tapahtuman. Tapahtuma alkaa Kino iiriksessä klo 10.00 puolentoista tunnin tilaisuutena. Kaupungin tervehdyksen Kino Iiriksessä esittää Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Hannu Rahkonen. Tutkija Riitta Niskanen kertoo Lahden keskustan pääväylän Aleksanterinkadun synnystä 1870-luvulla Lahden palon jälkeen. Katu syntyi ikiaikaisen Lahden keskustan halkaisseen Ylisen Viipurintien reitille.

Lahden Videokuvaajat ovat keränneet koosteen Lahden keskustaa 1950- ja 60-luvuilla
valmistuneista filmeistä seuraavana kerrostumana Lahden ydinkeskustan historiassa.

Viime syksyn ja alkukevään aikana ELMAN ”Luonnosta ja kulttuurista elinvoimaa” hankkeessa koottiin päivitetty tarina Lahden keskustan reitistä torilta hiihtomäen juurelle. Hankkeen pohjalta on valmistunut suomeksi, englanniksi ja venäjäksi käytettävissä oleva reitin opastuspaketti, jota voivat hyödyntää sekä Lahden ydinkeskustaa esittelevät matkaoppaat että omatoimimatkailijat.

Reitin varrelle on asennettu QR-koodeja, joita avaamalla matkailijat ja oppaat saavat tarinta esille mobiililaitteisiinsa. Reitin pituus on 2,3 km. Klo 12 kokoonnumme Lahden torille, jossa opastettu reitti avataan virallisesti Lahti-Seuran puheenjohtaja Sauli Hirvosen avajaispuheella. Tilaisuudessa kuullaan musiikkia. Sen jälkeen n. klo 12.30 reittiin jo aiemmin tutustuneet oppaat lähtevät johdattelemaan tilaisuuden osanottajat
kävelyreiteille. Olemme varautuneet opastamaan kävelyretkelle lähteviä ryhmiä suomeksi,
englanniksi ja venäjäksi.

Ennakkoilmoittautuminen Kino Iiriksen tapahtumaan, toritapahtumaan ja kävelytapahtumaan koronan vuoksi tärkeää, että voimme huolehtia tapahtumaan osallistuvien turvallisuudesta ja järjestää tilaisuuksissa oppaiden johdolla riittävät turvavälit. Otamme ilmoittautumisia vastaan 31.8. saakka tapahtuman Elman kotisivulla olevan linkin kautta, puhelimitse numeroon +358 50 5213795
ja sähköpostilla: info@elamysmatkailu.fi. Tapahtumaan voi ilmoittautua myös pistäytymällä Elman toimistossa Loviisankatu 3. Toimisto on avoinna keskiviikkoisin klo 12.00–15.00.

Tapahtuma on yksi Ympäristöpääkaupunki Lahti 2021 kansalaistapahtumia.

Älykäs Ylinen Viipurintie -karnevaali- ja kulttuuriliikuntatapahtuma
Ympäristöpääkaupunki Lahti 2021 -hengessä
Lauantaina 5. syyskuuta 2020

Lisätietoja:
Antti Holopainen +358400417390
Sauli Hirvonen +358503085303

Lisätietoja ELMAn sivuilta.

Aiheesta muualla:
Älykäs Ylinen Viipurintie

Muistomerkki Yliselle Viipurintielle
Selvitys Ylisen Viipurintien linjauksista Päijät-Hämeessä

Kategoriat: Ajankohtaista | Jätä kommentti

Hollolan Lahti 2/2020


Julkaisu syyskuu 2020, sivumäärä 24.
Kannen kuva: Lahden rautatieasema (Lahden Kaupunginmuseon kuva-arkisto)

Lehden 2/2020 sisältö:

Puheenjohtajan palsta – Sauli Hirvonen
Lahden rautateistä – Sauli Hirvonen
Järvenpään kylässä – Sauli Hirvonen
Rautatiekulttuuria vaalimassa osa 2 – Sauli Hirvonen
Lahti heräsi kiskoliikenteelle – Sauli Hirvonen
Vesijärveä pitkin ja poikin kanootilla – Kai R. Lehtonen
Ystävyyskaupungeista – Sauli Hirvonen
Kirja-arvio: Lahden seutu kartoin – Matti Oijala
Kuvat kartalla

Puheenjohtajan palsta / päätoimittajalta – Sauli Hirvonen

Keväällä koronaviruksen takia sulkeutunut Suomi alkoi kesän kynnyksellä jälleen avautumaan. Syksyä kohden tilanne kuitenkin on monin paikoin huonontunut alkukesästä. Tapahtumien suhteen on varauduttava edelleenkin muutoksiin tai peruutuksiin. Kaikesta huolimatta syksyn tilaisuuksien suunnittelu on jo pitkällä.

Seuran kevätkokous saatiin lopulta pidettyä keskiviikkona 3.6.2020. Kokoukseen osallistui 8 henkeä. Hallitukselle myönnettiin vastuuvapaus vuoden 2019 tileistä. Alijäämäinen talous antoi keskusteltavaa siitä, onko jäsenmaksun nostolle tarvetta. Seuran henkilöjäsenmaksu on ollut vuosia 22 euroa, millä saa mm. jäsenlehden kolmesti vuodessa kotiin kannettuna. Hallitus tuleekin syyskokouksessa esittämään, että vuosittainen henkilöjäsenmaksu nousisi 22 eurosta 25 euroon sekä perhe- ja nuorisojäsenmaksut 10 eurosta 12 euroon.

Keväällä julkaistua Lahden seudun kartoin -kirjaa on mennyt ”maltillisesti”, kiitos kaikille sen hankkineille. On myönnettävä että odotukset kirjan menekin suhteen olivat korkeammalla. Karttakirja on kuitenkin ajaton tuote, joten sitä tullaan myymään tulevaisuudessakin. Kirjaa on saatavilla sekä tilattuna että Kino Iiriksen lipunmyynnissä. Takasivulla on tulevat myyntitapahtumat sekä nettisivuilla. Matti Oijalan arvostelu kirjasta on luettavissa sivuilla 20-21.

Vuoden tauon jälkeen seura järjestää Lahti-päivän. Tarkempi ohjelmisto varmistuu myöhemmin, ainakin tilaisuudessa jaetaan Vuoden lahtelainen -tunnustus. Päivä järjestetään lauantaina 31.10. klo 12-14. Ennen tilaisuutta pidetään seuran syyskokous.

Syyskuussa avautuu rautatieaiheinen näyttely pääkirjaston aulasta. Näyttelyssä esitellään Lahden rautateitä sekä rautatieharrastamista kuten pienoisrautateitä. Lahti-Seura on yksi näyttelyn järjestäjistä.

Seura on yhteistyökumppanina Osuuskunta Lahden seudun kulttuuri- ja elämysmatkailun Älykäs Ylinen Viipurintie -hankkeessa. Toukokuulta siirretty avajaistilaisuus ja retki järjestettiin lauantaina 5.9. elokuvateatteri Kino Iiriksessä sekä Lahden torilla. Lisätietoja tästä mielenkiintoisesta hankkeesta osoitteessa alykasylinenviipurintie.fi

Pietarin radan juhlavuosi

On tärkeää palauttaa aika ajoin mieleen se, ettei rautatie ja sen rakentaminen ollut itsestäänselvyys; Pietarin radan linjauksesta väännettiin eri vaihtoehtojen välillä. Kuten tiedämme, valittu linjaus koitui Lahden eduksi. Radan rakentaminen vaati kuitenkin suunnattomia ponnisteluja kurjuuden ja kuoleman keskellä.

Ajat ovat onneksi muuttuneet. Rautatieliikenteen kehittäminen ja uudet ratahankkeet ovat taajaan esillä. Nykyhankkeista Lahden kannalta kiinnostavin lienee Itärata, jonka yksi linjaus on suunniteltu kulkevaksi (Helsinki-Vantaa) lentoasema-Porvoo-Kouvola. Porvoon ja Kouvolan välisen ratalinjauksen vahvisti hiljattain Kymenlaakson maakuntavaltuusto.

136 vuotta Pietarin radan valmistumisen jälkeen vuonna 2006 avattiin uusi Kerava-Hakosilta-oikorata. Sen valmistuminen vankisti Lahdenkin asemaa Pietarin ja Helsingin välissä, ja liitti Lahden tiivimmin pääkaupunkiseutuun. Uudet itäratasuunnitelmat luovat myös Lahden seudulle painetta; toimivat yhteydet Helsinkiin ja Pietariin on turvattava tulevaisuudessakin. Lahden on tosissaan pystyttävä hyödyntää (mm. maankäytössä) kaupunkinsa neljää rautatieasemaa. Viime vuonna julkaistussa duoraitiotie-selvityksessä nykyisiä ratoja on tarkoitus hyödyntää myös raitiotieliikenteessä. Aiheesta enemmän sivulla 15.

Monet radanvarsipaikkakunnat kuten Hausjärvi järjestävät juhlavuoden kunniaksi monipuolista ohjelmaa. Lahdessa Radio- ja tv-museossa Mastolassa järjestetään Pietarin rataan liittyvä luentosarja joka toinen torstai alkaen 10.9. Lisätietoja museon nettisivuilta.

Aktiivisten harrastajien ja muiden kulttuuritahojen ansiosta rautatiet ovat esillä Lahdessakin eri tilaisuuksissa, joista enemmän sivulla 14.

Vaikka lehden teema on rautatiet, toki lehdessä on muitakin juttuja. Vakiokirjoittaja Kai R. Lehtonen rikastuttaa jälleen lehteämme, tällä kertaa 1950-luvun Vesijärvi-retkellään. Lisäksi sivulla 22 on kaksi Lehtosen ottamaan komeaa ilmavalokuvaa Lahden keskustasta.

Lapset ja nuoret

Hieno Lasten Lahti -hanke saatiin päätökseen keväällä. Tulevaisuuden Lahti -piirustukset oli alunperin tarkoitus koota osaksi Museokioskin näyttelyä. Poikkeustilanteesta johtuen kaikki näyttelyt peruttiin, joten osaa piirustuksista käytettiin Kasvun aika – lahtelaista kouluhistoriaa -nimisessä verkkonäyttelyssä.

Suomen Kotiseutuliiton Mestarit ja Kisälllit -hankkeen vastaava Maria Talvitie kävi Lahdessa keskustelemassa Ulla Liliuksen, Timo Peipon ja allekirjoittaneen kanssa lasten ja nuorten asioista ja siitä, miten Lahti-Seura voisi olla osana Mestari ja Kisällit -hanketta. Keskusteluissa tuli esille paljon hyviä ideoita, aika näyttää miten ne konkretisoituvat.

Lyhyesti kotiseutu-uutisia

Nastola-seuran puheenjohtajalle Liisa Helannolle myönnettiin Nastola-mitali. Onneksi olkoon!

Lahden kaupunginmuseon johtaja Timo Simanainen jäi eläkkeelle. Kiitos yhteistyöstä omasta ja seuran puolesta sekä antoisia eläkepäiviä. Uuden museonjohtajan haku päättyi elokuun lopulla, joten jäämme odottelemaan uuden johtajan valintaa.

Hämeen Heimoliiton säätiön apurahoja voi hakea hämäläiseen kotiseututyöhön 18.9. asti. Avustusta voi hakea kaikki oikeustoimikelpoiset yhteisöt. Ohjeet osoitteesta hhls.fi.

Hyvää syksyä!

 

Kategoriat: Hollolan Lahti, Julkaisut | Jätä kommentti