Kaupunginteatterin ”Lahti 1918” kuunneltavissa

Kaupunkilaisten kirjoittama kuunnelma ”Lahti 1918” julkistetaan maaliskuussa 2018. Kaupunginteatterilla järjestetyn kirjoituskurssin aikana kurssilaiset tutkivat sisällissodan tapahtumia Lahdessa keväällä 1918. Jokainen valitsi itseään kiinnostavan kohteen, josta kirjoitti paikkaan sijoittuvan kohtauksen yhteiseen ääniteokseen. Kirjoittajina olivat Helena Arhola, Katja Hilska-Keinänen, Sipriina Kauranen, Sane Keskiaho, Johanna Kontio, Nina Kuisma, Juhani Kuntonen ja Tuula Manelius. Kohtaukset ovat fragmentteja kirjoittajien pidemmistä kokonaisuuksista, joista dramatisoitu kokonaisuus on työstetty.

Kuunnelmissa kuullaan väläyksen omaisia hetkiä eri paikkoihin sijoittuvista tapahtumista. Kuunnelmat tulevat kaikkien kaupunkilaisten kuunneltaviksi Lahden kaupunginteatterin kotisivuille sekä osoitteeseen http://lahtikartalla.fi/#/1918. Se on sivusto, joka perustuu vanhoihin karttoihin, joiden yhteyteen on lisätty mm. kuvia ja tekstiä. Muu aineisto lisätään sivulle huhti-toukokuun aikana.
Sisällön on suunnitellut Sauli Hirvonen ja sivustoa ylläpitää Lahti-Seura ry. Teknisestä toteutuksesta vastaa Juuso Lehtinen.

Yhteydet tositapahtumiin vaihtelevat mutta kuunnelmien henkilöhahmot ovat osin oikeasti eläneitä henkilöitä: kuunnelmissa esiintyy mm. Lauri ”Tahko” Pihkala, myöhemmin kansanedustajaksi noussut Hjalmar Viljanen, punaisen naiskaartin päällikkö Johanna Kivistö, punakaartissa mukana ollut Edvard Kuntonen, virolaislähtöinen valkokaartin päällikkö Hans Kalm sekä julmuudestaan tunnettu Piru-Rantanen, toinen Hennalan vankileirin pahamaineisista vartijoista.

Kaupunginteatterin kuunnelmassa näyttelevät talon omat näyttelijät, Saana Hyvärinen, Mikko Jurkka, Paavo Kääriäinen, Liisa Loponen, Teemu Palosaari, Aki Raiskio, Jari-Pekka Rautiainen, Ritva Sorvali sekä avustaja Kalle Hellman.

Kuunnelman äänisuunnittelu on äänisuunnittelija Tatu Virtamon käsialaa, tuotannosta ovat vastanneet Taija Helminen ja Reetta Kaapro.

Kuunnelman yhteistyökumppaneina ovat Lahden kaupunginmuseo / Hannu Takala, KarttaLehtinen / Juuso Lehtinen sekä Lahti-Seura ry.

Kategoriat: Ajankohtaista | Jätä kommentti

Selvitys Ylisen Viipurintien linjauksista Päijät-Hämeessä

Lahden kaupuginmuseon raportti Ylisen Viipurintien linjauksista Päijät-Hämeessä valmistui vuoden 2017 aikana ja se julkaistiin vuoden 2018 alussa.
53-sivuinen selvitys on ladattavissa alla olevasta linkistä.

Selvitys Ylisen Viipurintien linjauksista Päijät-Hämeessä 2017 (pdf /16,6 Mt)

Taustaa 

Ylinen Viipurintien linjauksista on saatu Lahden kaupunginmuseon toimesta valmiiksi kattava selvitys. 53-sivuisen raportin on laatinut Sinikka Kärkkäinen. Raportin tekoon osallistuivat myös Lahden kaupunginmuseon arkeologit Piritta Häkälä ja Eetu Sorvali, jotka ottivat osaa myös maastotöihin.

Tiestä ei aiemmin ole juurikaan tehty tutkimuksia, ehkä merkittävin Kirsi Salosen tutkimus vuodelta 1998, julkaisijana Hämeen liitto.

Kaupunginmuseon selvityksessä on käytetty hyväksi maastoselvityksen lisäksi vinovarjostevalokuvausta, jonka avulla vanha tienpohja on saatu esiin. Vanha tielinja on moninpaikoin havaittavissa myös maastossa paljaalla silmällä. Tie on pääosin hävinnyt rakentamisen vuoksi.

Selvityksen myötä haluttiin selvittää Päijät-Hämeen alueella vielä jäljellä olevat, mutta pois käytöstä jääneet Ylisen Viipurintien tieosuudet. Raportin mukaan nämä tulisi suojella kiinteinä muinaisjäännöksinä.

Hollolan Lahti -lehdessä on tiestä julkaistu kaksiosainen (2/2015 ja 3/2017) eri lähteistä koostettu yhteenveto. Artikkelien yhteydessä Lahti-Seuran puheenjohtaja Sauli Hirvonen on ehdottanut tielle muistomerkin pystyttämistä, ja tuo ehdotus toimi tämän selvityksen alullepanevana voimana.

Selvitys lähti liikkeelle Lahti-seuran kaupungille tekemästä aloitteesta, jossa Lahden torille ehdotettiin pystytettävän Ylisen Viipurintien muistomerkki. Ehdotus toimitettiin myös Lahden kaupunginmuseolle, joka kävi neuvotteluja asiasta Lahti-seuran kanssa. Lopulta päädyttiin siihen, että Ylisen Viipurintien linjaukselle voisi ennemminkin kehittää historiareitti, joka merkittäisiin maaston ja jonka varrelle pystytettäisiin kylttejä sopiviin paikkoihin. Tässä vaiheessa neuvotteluihin tuli mukaan myös Nastola-seura. Lopulta sovittiin, että Lahden kaupunginmuseo kartoittaa Ylisen Viipurintien kulun Hollolasta Nastolaan.

Ylisen Viipurintien reitti kannattaa merkitä kunnan karttoihin. Reitin varrella on useita merkittäviä nähtävyyksiä. Vanhaa tielinjaa voitaisiinkin hyödyntää laajemminkin matkailutienä.

Kaupunginmuseon tutkijat ovat tehneet erinomaista työtä. Julkaistu raportti toimii tärkeänä välineenä ja tarjoaa valmiit toimenpide-ehdotukset. Ehdotusten pohjalta tehdyt toimenpiteet edesauttavat tien tunnetuksitekemiseen.

Raportti suosittelee merkitsemään tietyt osuudet matkailureitteinä ja kiinteinä muinaisjäännöksinä. Lisäksi tie olisi hyvä merkitä seudun karttoihin, esimerkiksi Lahden kaupungin nettisivujen karttapalveluun. Nämä  voitaisiin esimerkiksi toteuttaa kuntien yhteishankkeena.

Kursivoitu osuus raportista

Lisätietoja

Hannu Takala
Tutkimuspäällikkö
Lahden kaupunginmuseo
050 559 4158
hannu.takala@lahti.fi

Sauli Hirvonen
Puheenjohtaja
Lahti-Seura ry
050 308 5303
puheenjohtaja@lahtiseura.fi

 

 

Kategoriat: Artikkelit, Julkaisut | Jätä kommentti

Karttanäyttely käynnissä ja karttasivusto tekeillä

Lahti kartalla -näyttely

Lahden teknisen ja ympäristötoimialan arkistojen kartoista koostettu näyttely, joka sisältää Lahden karttoja eri vuosikymmeniltä yhteensä 14 kpl. Kartoista ilmenee Lahden kehitys pienestä kylästä maakunnan keskukseksi.

Kartoista järjestetään kaksi näyttelyä. Ensimmäinen on Lahden kaupunginkirjaston aulassa 2.-31.1.2018 ja toinen järjestetään elokuvateatteri Kino Iiriksen aulassa 5.-28.2. (huom. alkamisaika muuttunut)

Näyttely toteutetaan yhteistyössä Lahti-Seuran ja Lahden teknisen ja ympäristötoimialan. Kirjaston näyttely tehdään yhdessä Lahden kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto kanssa ja Kino Iiriksen näyttely Päijät-Hämeen elokuvakeskuksen kanssa.

Lahtikartalla.fi-sivusto

Parhaillaan on tekeillä Lahtikartalla.fi-niminen sivusto, joka perustuu karttoihin eri vuosikymmeniltä Lahdesta. Karttoihin merkitään kuva-, video- tai tekstisisältöä sekä linkkejä, jotka kohdistetaan tiettyihin paikkoihin ja joiden sisällöt vaihtuvat eri vuosikymmenten mukaan. Sivusto aukeaa kesällä 2018, ja sen toteuttaa yhteistyössä Lahti-Seura ry ja Juuso Lehtinen. Sisältöä on tuottamassa myös muut yhteistyökumppanit.

Lisätietoja Lahtikartalla.fi-sivustolla sekä puheenjohtaja[at]lahtiseura.fi.

Kategoriat: Ajankohtaista | Jätä kommentti

Lahti-filmiviikot helmi-maaliskuussa

Perinteiset Lahti-filmi-iltamat jatkuvat kevättalvella Kino Iiriksessä. Filmiviikkojen näytöksissä esitetään Lahti-aiheisia lyhytelokuvia ja -dokumentteja, ja näytöksiin on vapaa pääsy. Esityspäivät ovat:

Ma 26.2. Klo 12 | Ke 28.2. Klo 17.30 | La 3.3. Klo 12
Ma 5.3. Klo 12 | Ke 7.3. Klo 17.30 | La 10.3. Klo 12

Jokaisen näytöksen ohjelmisto on sama.

Marolan Aino Rosa Reuna, 2017, kesto 18 min*
Kuvia 1960-80-lukujen Lahdesta osa 1 Kuvat: Lahden Tekninen ja ympäristötoimiala, 2018
Rintamalotta Keijo Skippari, 2016, kesto 24 min*
Kuvia 1960-80-lukujen Lahdesta osa 2 Kuvat: Lahden Tekninen ja ympäristötoimiala, 2018
Afrikan tähdet – Lahden Reipas Afrikassa Kari Vähävuori, 2018, kesto 30 min

Lisätietoja

Kategoriat: Ajankohtaista | Jätä kommentti

Hollolan Lahti 3/2017

HL_3_2017_kansi
Julkaistu joulukuussa 2017, sivumäärä 24.
Kannen kuva: Kaupungintalolta kirkolle (värikansi, alkuper. Tekninen ja ympäristötoimiala)

Lehden 3/2017 sisältö:
Vuosijuhla ja syysseminaari – Sauli Hirvonen
Radiomastot 90 vuotta – Lahti-Seura
Vuosijuhlan juhlapuhe – Timo Taulo
Ylinen Viipurintie 2/2 – Sauli Hirvonen
Vuoden lahtelainen 2017: Timo Sandberg – Lahti-Seura
Lahti kuvissa – Tekninen ja ympäristötoimiala

Puheenjohtajan palsta / päätoimittajalta – Sauli Hirvonen

Juhlavuoden juhlat

Satavuotiaan Suomen juhlavuosi tarjosi monia erilaisia hienoja tilaisuuksia ja tapahtumia. Osa oli viihteellisiä, osa on antanut pohtimisen aihetta itsenäisen kansakuntamme suunnasta ja kehitysnäkymistä osana globaalia maailmaa. Ja kaikkea siltä väliltä. Erityistä yhteenkuuluvuuden tunnetta koettiin itsenäisyyspäivänä; oli hienoa huomata suomalaisten osallistuvan yksituumaisesti juhlimaan itsenäistä Suomea. Lahden kaupungin perinteinen itsenäisyyspäivänvastaanotto järjestettiin tänä vuonna Sibeliustalossa, johon osallistui Lahti-Seuran edustajana.

Suomen juhlavuosi oli läsnä seuran järjestämässä kaupungin vuosijuhlassa. Tänä vuonna juhlapaikkana toimi historiallinen museo ja ajankohta oli lokakuun viimeinen lauantai.

Toimintaa

Syyskokous järjestettiin tänä vuonna omana tilaisuutena joulukuussa, kun se on aiemmin järjestetty vuosijuhlan yhteydessä. Luultavasti tämä järjestely rokotti osallistujamäärää. Silti tai ehkä sen takia, kokouksessa syntyi keskustelua seuran toiminnasta ja tavoitteista. Tähän palaan tuonnempana.

Uutena jäsenenä hallitukseen valittiin seuraavaksi kahdeksi vuodeksi monitoiminainen Tiitu Saastamoinen. Hänestä on esittely seuraavassa lehdessä. Kiitos Markku Koskelle hallitusvuosista ja onnea uusiin koitoksiin!

Jatkan puheenjohtajana ensi vuonnakin, kiitos luottamuksesta!

Kokouksen jälkeen kuulimme Anne Karvinen-Jussilaisen kiinnostavan esitelmän kaupungin karttapalvelusta ja asemakaavakartoista. Mukavasti tästäkin aiheesta saimme keskustelua aikaiseksi. Tilaisuus oli jälleen kerran kaikin puolin onnistunut.

Mihin menet Lahti-Seura?

Syyskokouksen esityslistan toimintasuunnitelma-kohdassa heräsi jäsenistön keskuudessa kysymyksiä. Mitkä ovat seuran tavoitteet ja miten niihin päästään eli mihin suuntaan seura on menossa? Miten toimintaan saadaan mukaan nuoria? Mitä ylipäänsä voidaan tehdä ja millä resursseilla?

Hyviä, oleellisia kysymyksiä. Vastauksia voidaan etsiä seuran jäsenistä ja heidän aktiivisuudestaan. Seuralla on vuosittainen toimintasuunnitelma sekä säännöt, joiden puitteissa toimia. Pidemmän aikavälin strategiaa seuralla ei ole, toiminta onkin jaksottunut selkeästi aina tilikauden mittaiseksi. Seuran jäsenmäärä on ollut vakiintuneella tasolla jo useita vuosia, ja ilahduttavaa on se, että tänäkin vuonna olemme saaneet mukavasti uusia jäseniä. Hienoa!

Seura on sen jäsentensä summa, tekijöidensä näköinen. Erityisen ratkaisevaa on se, mitä jäsenet tekevät. Tavoitteena on, että erilaisten ihmisten innokkuus ja ideat jalostuisivat käytännön toiminnaksi, joka kattaisi laajan skaalan lahtelaisen kotiseututyön eri sektoreita. Haasteina on välttää toiminnan yksipuolistuminen tai näivettyminen. Jatkuvuuden kannalta on tärkeää näkyä ulospäin.

Oleellista on kuitenkin sen, miten jäsenet kokevat yhdistyksen. Se voi olla toimintatapa, tunneside, tiedonjano tai mikä tahansa seikka, mikä sitoo jäsenen yhdistykseen. Koen, että puheenjohtajana on tärkeää olla “läsnä” jäsenille. Käytännön tasolla itseltäni valitettavasti jää joskus jokunen lehti postittamatta uudelle jäsenelle, jäsenrekisterin  osoite vaihtamatta tai että vastaan sähköpostiin auttamattomasti myöhässä. Näitä sattuu. Toivonkin että näistä saan palautetta. Samalla toivon esityksiä jäsenistöltä, miten toimintaa voisi kehittää. Tietenkin niin, että ehdotuksen tehnyt tarttuu toimeen esimerkkinä vaikkapa jonkin projektin tiimoilta.

Seuran puheenjohtajana olen kiitollinen kaikille niile, jotka osallistuvat Lahti-Seuran tekemään kotiseututyöhön, jäsenmaksujen maksajina, kirjoittajina, osallistuvat tapahtumiin tai vaikkapa yhteistyöverkostojen ylläpitäjinä, joista haluan mainita erityisesti Timo Peipon. Hänen ansiostaan Vuoden nuoren lahtelaisen ei tarvitse ottaa tunnustustaan vastaan tyhjin käsin.

Vuonna 2018 seuralla on edessään vanhat ja uudet haasteet, joten vuosi tullee olemaan jälleen työntäyteinen.  Meneillään olevia ja tuleviakin tapahtumia on taas luvassa mukavasti. Erityisesti elokuvateatteri Kino Iiriksen tilat ovat jälleen monessa mukana.

Kulttuuria ja tapahtumia

Marraskuussa Hämeen Heimoliitto ja Lahti-Seura järjestivät Kino Iiriksessä syysseminaarin, josta enemmän seuraavalla aukeamalla. Valitettavasti tästä jäi tieto jostain syystä lehdessä julkaisematta, mutta tiedottamista tehostettiin internetissä.

Ehkä vuoden tärkein kotiseututeko nähtiin ja koettiin joulukuussa, kun elokuvateatteri Kino Iiriksessä sai ensi-iltansa Keijo Skipparin ja Tertta Saarikon dramatisoitu Lemmenlatu-dokumenttielokuva. Kaksituntinen Lemmenlatu on ensimmäinen historiallinen dokumentti Lahdesta. Se on myös valtakunnallisestikin merkittävä teos kaupunkidokumenttien sarjassa.

Elokuvanteossa kertyi valtavasti materiaalia mm. haastatteluja, jotka eivät päätynyt lopulliseen elokuvaan. Tämä aineisto on tulevaisuudessa todellinen audiovisuaalinen aarreaitta lahtelaisille.

Helmi-maaliskuussa on jälleen Lahti-filmi-iltamien aika. Esityspäivät ovat nähtävillä takasivulla. Lemmenlatu-elokuvan yhteydessä teatterin aulassa avattiin entistäkin kattavampi Lahti-valokuvanäyttely. Lisäksi Lahti-Seura on alkuvuodesta järjestämässä karttanäyttelyn yhteistyössä Lahden kaupungin Teknisen ja ympäristötoimialan kanssa. Näyttely on tulossa kirjastoon tammikuuksi ja helmikuussa kartat nähdään Kino Iiriksen aulassa.

Muun muassa näillä eväin uuteen vuoteen. Hyvää vuotta 2018!

Kategoriat: Hollolan Lahti, Julkaisut | Jätä kommentti