Julkaisu syyskuu 2024, sivumäärä 20.
Kannen kuva: Vesitornista keskustaan vuonna 1964.
Kuvaaja: Teuvo Kanerva. Kuvalähde: Museovirasto / finna.fi
Lehden 2/2024 sisältö:
Puheenjohtajan palsta – Sauli Hirvonen
Tapahtumia ja tilaisuuksia – Sauli Hirvonen (koonnut)
Arkkitehti Unto Tupala – Sauli Hirvonen (toimitus)
Muistoa kunnioittaen – Lahti-Seura
LAhden kauhea ja loistava vuosi 1976 osa & jälkikirjoitus – Heikki Luostarinen
Kustaa Emil Levälahti ja Lahti – Kari Salmi
Kuvia Lahdesta – Kai R. Lehtonen
Puheenjohtajan palsta / päätoimittajalta – Sauli Hirvonen
Suomen talous puhuttaa myös yhdistys- ja järjestökenttää, niin myös Lahti-Seuraa. Yleisesti kustannustaso on noussut suhteessa enemmän kuin jäsenmaksutuotot, etenkin kun jäsenmäärä on pysynyt jotakuin samana vuosia.
Tässä yhteydessä otan esille Hollolan Lahden.Yhdistystenkin viestintä on siirtynyt nettiin, osa järjestö-/kotiseutulehtiä on lopettanut, osa on siirtynyt verkkolehdiksi. Hollolan Lahti -lehden kohdalla digivaihtoehto ei ole käynyt mielessä, eikä se olisi tarkoituksen mukaistakaan. Onkin heräteltävä keskustelua, mikä olisi sopiva määrä lehtiä vuodessa. Kun itse tulin aikoinaan mukaan lehdentekoon, julkaistiin tuolloin vielä neljä lehteä. Neljällä lehdellä yleishyödyllinen yhdistys saa arvonlisäveroedun. Nykyresursseilla ei joka tapauksessa neljään päästä, ja onkin pohdittava riittäisikö kaksi lehteä? Kahden lehden malli säästäisi yhden lehden postikulut sekä toimitus- ja taittokulut. Vuositasolla kokonaissivumäärän vähentyminen ei välttämättä olisi merkittävä.
Mediatutkija Katleena Kortesuo kirjoitti rapport.fi-sivustolla järjestölehdistä. Hän toteaa mm. seuraavaa: ”Lukijatutkimusten mukaan printtilehti luetaan kannesta kanteen ja säilytetään kirjahyllyssä.” Tässä kohtaa toki Kortesuo epäilee tutkimuksen – tai vastaajien – rehellisyyttä: luetaanko jäsenlehdet todellakin? Miten on tämän lehden kanssa?
Painettuja lehtiä halutaan, mutta onko kyseessä vain samasta asiasta, kuin siitä, että idyllinen pikkukahvila on lopettanut keskustassa, ja ohi kävellessämme toteamme: “Tuolla olisi ollut kiva käydä.” Lehti on valtava taloudellinen satsaus, kuten tämän artikkelin ensimmäisellä palstalla totesin. Kortesuo jatkaa: “Lehti on mukava jäsenetu ja tärkeä viestintäkanava, mutta se ei yleensä ole kenellekään tärkein syy olla yhdistyksessä.” Riippuu tietysti yhdistyksen/järjestön ydintehtävästä, joka on usein muutakin kuin tarjota kotiinkannettuna luettavaa. Lahti-Seuran kohdalla koen, että yhdistyksen tärkeimpiä tehtäviä on nimenomaan oman jäsenlehden julkaiseminen. Lehdellä onkin laajempi tarkoitustehtävä kuin toimia pelkkänä viestikanavana: Lehti tallentaa historiaa, kotiseututietoa ja -muistoja. Lisäksi lehden tarkoituksena on syventää lahtelaisten kotiseututuntemusta, voimistaa tai herätellä sitä.
Lehdellä ei ole varsinaista toimituskuntaa, ainoastaan päätoimittaja sekä vakituinen oikolukija,. Sisältö muodostuu jäsenistön sekä muiden ”vierailijoiden” teksteistä. Ensisijaisen tärkeää on, että sisältö pysyy monipuolisena ja rikkaana eri aihealueiden ollessa edustettuina. Onkin hienoa että lehdessä vuorottelevat ammattilaisten kirjoitukset (kotiseutu)harrastajien tekstit. Päätoimittajan tehtävänä on huolehtia, että tulevaisuudessakin lehti tarjoaa jäsenistölleen laadukasta lukemista. Hyvin tehty lehti on vetovoimatekijä: jokainen uusi seuran jäsen on lisäksi uusi Hollolan Lahti -lehden lukija.
***
Tänä vuonna tuli myös lahtelaisarkkitehdin Unto Tupalan syntymästä 100 vuotta, ja lehdessämme muistellaan muitakin edesmenneitä henkilöitä. Yhteistä heille oli heidän ammattitaitonsa, kiinnostuksensa kohteiden, omistautumisen tai yleisesti esimerkillisen toiminnan kautta heijastunut positiivinen vire koko kotiseudullemme.
Opettajana ja rehtorina uransa tehnyt Tauno Salo toimi Lahti-Seuran puheenjohtajana vuosina 1995-1998. Salo oli aktiivisesti monessa mukana ja luottamustoimissa kuin sivistyksellistenkin toimien parissa.
Seuran toiminnassa mukana olleen lääkäri Arno Forsiuksen kohdalla voidaan huoletta käyttää luonnehdintaa ”lääketieteen suurmies”.
Lahtea tallentanut Kai R. Lehtonen menehtyi kuluvan vuoden keväällä 93-vuotiaana. Hänen ottamiaan kuvia sekä tekstejä on julkaistu Hollolan Lahti -lehdessä.
Lahden Videokuvaajien jäsen Risto Ilola antoi Lahti-materiaalinsa esitettäväksi mm. Kino Iiriksen Lahti-dokumenttinäytöksiin sekä julkaistavaksi Lahtiwood-YouTube-kanavalla.
Omasta ja seuran puolesta lämmin osanotto omaisille.
***
Olen koonnut seuraavalla aukeamalla enemmän menneistä tapahtumista, joita seura on ollut järjestämässä, tai johon sen jäsenet ovat osallistuneet. Monenlaista on jälleen tapahtunut, ja monenlaista on myös luvassa. Lahden kaupungin perustamisesta tulee 1. marraskuuta 119 vuotta, Lahti-viikkoa toteutetaan eri tahojen yhteisenä tapahtumaviikkona (tai viikkoina). Varsinaista yhtä pääjärjestäjää ei ole, vaan ohjelmisto muodostuu eri tahojen yhteistyönä. Ohjelmiston runko nähtävillä takasivulla.
Lahti-Seurakin osallistuu omilla tapahtumillaan, joista yksi tärkeimmistä lienee perustamispäivänä julkistettava Vuoden lahtelainen -tunnustuksen saaja.
***
Seuran sääntömääräinen syyskokous pidetään keskiviikkona 27.11.2024. Kokouksessa tullaan käsittelemään sääntömuutokset, joiden hyväksymiseen tarvitaan kaksi yleiskokousta, kevätkokoushan hyväksyi muutokset.
Toinen tärkeä keskustelun aihe on tosiaan jäsenmaksujen korotuspaineet. Henkilöjäsenmaksu on ollut pitkään 25 euroa vuosi, mutta nyt hallitus tullee esittämään korotusta.
Jäsenet ovat tervetulleita keskustelemaan jäsenmaksuista ja toki muustakin toiminnasta. Varmasti ”näinä aikoina” toiminta kaipaa jonkinlaisia uusia avauksia. Samanlaisia ajatuksia on herännyt varmasti yleisemminkin järjestökentällä. Yhdistystoimintaan kuuluu perustoiminnot, jotka täytyy lain ja sääntöjenkin mukaan suorittaa. Aina ne eivät ole niitä kiinnostavimpia juttuja, mutta muuten yhdistys ja sen jäsenet voivat itse määritellä toiminnan painopisteet. Säilyttääkseensä identiteettinsä, on hyvä, että seura pystyy ja haluaa jatkaa ”vakiintunein toimintamuodoin”, mutta on silti avoin uusille avauksille. Tähän aiheeseen lienee syystä vielä palata vuoden viimeisessä lehdessä, kun syyskokous pidetty ja uusi vuosikin on edessä.
***
Hyvää alkavaa syksyä! Ei montakaan kuukautta kun päivä alkaa pidentymään. Neljän vuodenajan viehätys perustuu varmasti osittain siihen, että aina on jotain mitä odottaa.
Hyvää syksyä.
