Hollolan Lahti 2/2023


Julkaisu syyskuu 2023, sivumäärä 16.
Kannen kuva: Kuvaaja Teuvo Kanerva 1985-86,
Museovirasto, Historian kuvakokoelma
Takanannen kuvat: Lahden kaupunginteatterin arkisto

Lehden 2/2023 sisältö:
Puheenjohtajan palsta – Sauli Hirvonen
Sarja kuvia Lahdesta -yhteenveto – Sauli Hirvonen
Lahden kauhea ja loistava vuosi 1976 osa 3 – Heikki Luostarinen
Ankkuri auki – Onerva Vartiainen
Lahtea korkealta osa 1 – Sauli Hirvonen

Puheenjohtajan palsta / päätoimittajalta – Sauli Hirvonen
tulossa

Kategoriat: Hollolan Lahti, Julkaisut | Jätä kommentti

Sarja kuvia Lahdesta: Näyttely ja lehti

Sarja kuvia Lahdesta -hankkeen tuloksena julkaistaan syyskuussa sarjakuvalehti sekä järjestetään näyttely elokuvateatteri Kino Iiriksen aulatiloissa.

Hanke on Lahti-Seuran käynnistämä ja Lahden sarjakuvaseuran kanssa toteuttama lasten sarjakuvahanke, johon kuului Steinerkoulussa järjestetty paja syksyllä 2022 4. luokan oppilaille. Pajan ohjaajina toimivat saurakuvaseuran edustajat. Pajan sisältö oli jaettu kolmeen osaan, ja valmista materiaalia syntyikin lasten innokkaissa käsissä runsaasti. Piirustukset skannattiin ja ne työstettiin painokelpoisiksi lehteä ja näyttelyä varten. Pajoista saatiin niin paljon julkaistavaa aineistoa, että se jaettiin kahteen osaan: Lehdessä julkaistaan sarjakuvat ja näyttelyn sisällön muodostavat Lahti-valokuvat ja ”Tulevaisuuden minä”.

Hankkeen taustaa täällä.

Sarja kuvia Lahdesta -hanketta tukee Suomen Kotiseutuliiton Mestarit & Kisällit, joka kartoittaa ylisukupolvista kulttuuriperintötyötä. Tukea antoi myös Osuuskauppa Hämeenmaa.

Näyttely 4.-24.9.2023

Näyttely koostuu seitsemästä julisteesta ja se on jaettu kahteen osaan: Lahti-valokuviin ja ”Tulevaisuuden minään”. Näyttely on nähtävillä elokuvateatteri Kino Iiriksen aulassa syyskuun aikana. Näyttelyyn on vapaa pääsy ja se on nähtävillä teatterin aukioloaikoina.

Oppilaat saivat tehtäväkseen kuvittaa uudelleen Lahti-valokuvia, jotka ajoittuvat 1970- ja 80-luvuille; lasten kannalta näkökulmasta kaukaiseen menneisyyteen. Vanhoihin kuviin syntyi hauskoja, jopa hurjiakin tapahtumia. Lahti-Seura oli aikoinaan saanut käyttöönsä Lahden Kaupunkiympäristön valokuvia.

Tulevaisuuden minä -tehtävä oli pajan kolmas tehtävä oli kuvitella ja kuvittaa oma tulevaisuus. Aihe kirvoitti loppujen lopuksi monia ahertamaan ja moni kuvitteli tulevaisuuteensa, joten saa nähdä, kuinka hyvin kunkin arvailut ja ehkä toiveetkin toteutuvat?

Näyttelymateriaali julkaistaan myöhemmin pdf-muodossa.

Sarjakuvalehti

Lasten työpajassa tekemät sarjakuvat koostettiin sarjakuvalehdeksi. Hankkeen nimeä kantaneesta lehdestä muodostui 32-sivuinen värikäs lehti. Lehteä on jaossa mm. Kino Iiriksessä sekä se on myös ladattavissa pdf-muodossa.

Lehti on painettu lahtelaisessa Markprint Oy:ssa, jossa painetaan myös seuran jäsenlehti Hollolan Lahti.

Kategoriat: Ajankohtaista | Jätä kommentti

Hollolan Lahti 1/2023


Julkaisu huhtikuu 2023, sivumäärä 20.
Kannen kuva: Lahden kaupunkiympäristön palvelualue

Lehden 1/2023 sisältö:
Puheenjohtajan palsta – Sauli Hirvonen
Paikallista kulttuuria – Sauli Hirvonen & Anneli Seppälä
Suomalaiset Historiapäivät – Kari Salmi
Lahden kauhea ja loistava vuosi 1976 osa 2 – Heikki Luostarinen
Lahden Unkari-suhteiden historiaa – Ilkka Haapola
Kuvia Mukkulanradalta – Jarno Piltti & Sauli Hirvonen

Puheenjohtajan palsta / päätoimittajalta – Sauli Hirvonen

Lahti-Seuran hallitus myönsi kunniajäsenyyden seuran jäsenelle Onerva Vartiaiselle. Jäsenyys on kiitollisuuden osoitus pitkäaikaisesta ja ansiokkaasta työstä Lahti-Seuran hyväksi ja tunnetuksi tekemisestä. Vartiainen kukitettiin kevätkokouksessa. Vuonna 2015 Lahti-Seura valitsi Vartiaisen Vuoden lahtelaiseksi. Lahti-Seuralla on viisi kunniajäsentä.

Vuoden ensimmäiseen lehteen on ilahduttavasti vierailevia kirjoittajia, kuten Ilkka Haapola, joka avaa Lahden Suomi-Unkari-Seuran historiaa ja taustoja; Kari Salmi kertoo Suomalaisten Historiapäivien vaiheista sekä pohtii tapahtuman tulevaisuutta.

Syyskuussa ja joulukuussa ilmestyvän Hollolan Lahti -lehden lisäksi vuoden aikana julkaistaan erikoisnumero Sarja kuvia Lahdesta.

***

Kuten viime pääkirjoituksessa kirjoitin, Lahden sataman viimeisiä teollisuusajan merkkejä ovat punatiilinen puusepäntehdas sekä lasitehtaan vanha piippu, joka on rakennettu vuonna 1954. Kaikki muu Ankkurinkadun/Satamakadun ja järven väliltä on purettu, asemarakennusta ja makasiinia lukuunottamatta. Lasitehtaan piipun kunto vaatii sen purkamista tai korjaamista. Rakennusvalvonta ei antanut omistajalle aiemmin lupaa piipun purkamiseen. Ankkurin piippu on tärkeä symboliarvo koko Lahdelle: Onhan koko savupiipputeollisuudella ollut suuri merkitys Lahden kehitykselle, ja sitä kautta se on myös lahtelaisen identiteetin peruspalikoita. Savupiiput olivat myös Werner von Hausenin kaupungin vaakunaehdotuksen aiheena vuonna 1910.

Kaupunki järjesti keskustelutilaisuuden maaliskuun 28. päivä. Kaupungin sivuilla todetaan seuraavaa: ”Kuntoa, mahdollisten korjausten kustannusvaikutuksia ja rakennushistoriallista perintöä tarkastellaan osana asemakaavaprosessia. Asemakaavan valmistelu etenee tämän vuoden aikana.”

Toinen Lahden teollisuushistoriaan liittyvä, vähemmälle huomiolle jäänyt, on kaupungin pohjoisia osia halkova teollisuusrautatie – Mukkulan rata. Rata rakennettiin 1950-luvulla teollisuuskäyttöön ja vuosikymmeniä radan kautta kulki monenlaista tavaraa kuten puuta ja metallia eri muodoissa, autonrenkaita, ohramallasta, hiiltä ym. teollisuustuotteita. Tämän vuoden alussa rata suljettiin. Radan viimeisiä vuosia on tallentanut Jarno Piltti, jonka kuvia on viimeisellä aukeamalla. Lahden rautatieharrastajat Topparoikka ry ja Lahti-Seura ry järjestävät Lahden kaupunginkirjaston aulassa Mukkulan rautatie -näyttelyn joulukuussa 2023. Radasta enemmän lehdessä 3/2023.

***

Lahden kaupunki julkisti tammikuun lopulla uuden graafisen ilmeensä. Pääosin positiivista palautetta saanut uudistus miellyttää omaakin silmääni. Logo on mielestäni tasapainoinen, ja värimaailma on seesteinen: kaikenlainen lahtelainen rosoisuus loistaa poissaolollaan. Toki sloganissa ”Lahes täydellinen” on jopa pientä hassuttelun makua. Uudistuksen yhteydessä historiantutkija Janne Ridanpää esitti (Etelä-Suomen Sanomat 31.1.2023) aiheellisen huolensa Lahden vaakunan käytön vähäisyydestä. Samaa kehitystä on seurassakin vuosien saatossa seurattu. Yeisesti vaakuna onkin jäänyt enemmän paikallisten yhteisöjen käyttöön, mutta on tietysti hieno asia, että on tahoja, jotka arvostavat voimaa puhkuvaa vaakunaamme. Lahti-Seurahan on kantanut kortensa vaakunakekoon vuosikymmeniä logonsa kautta.

***

Eduskuntavaaleista. Etelä-Suomen Sanomat kirjoitti 3.4.2023: ”Äänivuoto Kanta-Hämeeseen paisui neljän vuoden takaisesta.” Edustajat menivät 6-8 Päijät-Hämeen tappioksi, ja äänivuoto kasvoi 9500 ääneen, kun se edellisissä eduskuntavaaleissa oli 8500 ääntä. Politiikan teko lienee kompromissejä ja yhteistyötä, mutta reaalipolitiikka voi olla joskus raadollista. Terve itsetuntemus, johon kuuluu omien juurien arvostaminen sekä terve, välittävä suhde kotiseutuun lisää toivottavasti ymmärrystä siitä, että seudun edut varmistetaan valtakunnan tasolla. Itä-Uudenmaan ja Kymenlaakson ”itärataseikkailu” viestii, että Päijät-Hämeessäkin tarvitaan vahvaa aluepolitiikkaa turvaamaan etuja.

Aasinsilta tai ei, todettakoon että jääkiekkoseura Pelicans perui Liigan pirkanmaalaisten seurojen (Tampereen Ilveksen ja Tapparan) ennakoidun/toivotun ”unelmafinaalin” voittamalla Ilveksen välierissä. Ratkaisevan voiton jälkeen Helsingin Sanomien urheilutoimittaja – ei siis taloustoimittaja – totesi, että ”Ilveksen tappio oli takaisku myös muulle Liigalle”, sillä pienemmällä hallilla Pelicans ei tuo Liigalle niin paljon tuloa kuin isompi Tampere (Lahti 4403 vs. Tampere 12 700 katsojaa). Kirjoittaja on tietysti oikeassa, mutta ilman turkoosin värisiä laseja voinen todeta, että Pelicans oli parasta mitä tällä kaudella Liigalle on tapahtunut. Urheilu voitti (riippumatta siitä miten finaalisarjassa käy, joka oli tätä kirjoitettaessa käynnissä).

Lahden jäähalli täytti muuten alkuvuodesta 50 vuotta. Viime aikoina on jälleen virinnyt keskustelua uuden (monitoimi)hallin tarpeellisuudesta ja sen sijainnista.

Jäisistä tunnelmista huolimatta, oikein hyvää kevättä ja kesää!

Kategoriat: Hollolan Lahti, Julkaisut | Jätä kommentti

Vierailu Suomalaisen Kirjallisuuden Seuraan

Retki Suomalaisen Kirjallisuuden Seuraan to 11.5.2023 klo 12 – 14.

Reissuun on ennakkoilmoittautuminen. Lähetä ilmoittautuminen osoitteeseen lahti.seura@gmail.com 28.4. mennessä.

Kierrokselle ilmainen sisäänpääsy, mutta jokainen hoitaa matkan paikalle omatoimisesti.

Tarkemmat ohjeet alempana.


Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ry (lyh. SKS) on vuonna 1831 perustettu tieteellinen seura. SKS on kansallinen muistiorganisaatio, kansainvälinen tutkimuslaitos ja valtakunnallinen kulttuurijärjestö. Elias Lönnrot keksi sanan kirjallisuus seuran nimeä varten.

SKS:n keskeistoiminnot liittyvät kansanperinteen, kielen ja kirjallisuuden tutkimukseen ja tunnetuksi tekemiseen. SKS:ssa on suomalaisen perinteentutkimuksen ja kirjallisen kulttuurin arkisto, tieteellinen kirjasto ja tutkimusosasto. SKS:ssa toimii myös FILI – Kirjallisuuden tiedotuskeskus. SKS on tieto- ja tieteellisen kirjallisuuden kustantaja, sekä julkaisee myös Suomen kansallisbiografiaa.

Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kokoelmiin on kerätty sukupolvien saatossa ainutlaatuinen suullisen ja kirjallisen kulttuuriperinnön kokoelma, joka karttuu edelleen. Vuonna 2022 SKS toteutti pitkäaikaisen haaveensa, kun päärakennuksen yhteyteen Helsingin Kruununhakaan valmistui maanalainen arkisto- ja kirjastomakasiini. Aiemmin useassa eri osoitteessa sijainneet kokoelmat on nyt tuotu yhteen, ja seura palvelee asiakkaitaan Helsingissä saman katon alla, osoitteessa Hallituskatu 1. SKS:n kirjasto ja arkisto ovat kaikille avoimia palveluita.

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura kerää meiltä, ”ihan tavallisilta suomalaisilta” muistitietoa, johon voi lähettää omia muistelmiaan halutessaan kuka tahansa henkilö. Seuran kotisivuilla julkaistaan ohjeita tallentamiseen, mutta ihan henkilökohtaisesti ohjeita meille annetaan vierailun yhteydessä. Kotisivut: finlit.fi

Kun lähetämme Seuralle omia, henkilökohtaisia kokemuksiamme muisteluiden muodossa, myös tulevat sukupolvet saavat tietoa nykyään elävien ihmisten kokemuksista. Olen ollut mukana Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran muistitietokeruussa jo parikymmentä vuotta, sillä vaikkei ehkä ketään kiinnosta elämäni henkilökohtaisesti, kirjoituksistani joku saattaa löytää ajankuvaa. Minulle muistitietokeruu tuli tutuksi äitini kautta, joka 1980-luvulla lähetti Seuralle omia muistitietojaan.

Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran asiantuntijoiden keralla seuran omassa toimipisteessä on mielenkiintoista nähdä ja kuulla Seuran monipuolisesta ja monipolvisesta taipaleesta vuodesta 1831 lähtien tähän päivään saakka. Ellei tällaista muistitietokeruuta Suomessa olisi, mistä saisimme lukea jo menneitten sukupolvien, mutta myös nykyisen sukupolven tapahtumista, tilanteista ja elämästä yleensä?

Helsingin reissuun on ennakkoilmoittautuminen

Lähetä ilmoittautuminen osoitteeseen lahti.seura@gmail.com.
Ilmoittautumiseksi riittää nimesi ja mahdollisten muiden mukanasi osallistuvien nimet. Lisäksi voit mainita mitä seuraa/yhdistystä edustat.

Viimeinen ilmoittautumispäivä on 28.4.2023, jonka jälkeen ilmoitamme Suomalaiselle Kirjallisuuden Seuralle tarkan osallistujamäärän. Jokainen osallistuja hoitaa itse matkansa Helsinkiin tapaamispaikkaamme Suomen Kirjallisuuden Seura, Hallituskatu 1, 00170 Helsinki.

Tavataan pääsisäänkäynnin edustalla klo 11.50, ja mennään yhdessä sisälle taloon.

Tervetuloa jännittävälle aikamatkalle Suomalaisen Kirjallisuuden Seuraan yhdessä Lahti-Seuran kanssa!

Anneli Seppälä
yhd. sihteeri

Kategoriat: Ajankohtaista | Jätä kommentti

Salpausselkä Kino Iiriksessä

Tänä vuonna Salpausselän kisat täyttää 100 vuotta ja sen kunniaksi Kino Iiriksessä esitetään arkistodokumentteja vuosilta 1954-1963.
Esityspäivät ovat kisaviikolla maaliskuussa perjantaina 24. ja lauantaina 25. päivä alkaen klo 12.
Näytöksen kokonaiskesto 60 min. Vapaa pääsy.

Kuvakaappaus Kalevi Oksasen kaitafilmiaineistosta.

Esitettävät lyhytdokumentit:

Salpausselän kisat (7 min, 1957)
Kisatunnelmia vuodelta 1957. Mustavalkoinen. Selostus. Tuotanto Allotria Filmi.

Salpausselkä I 1959 (7 min, 1959)
Kisatunnelmia vuodelta 1959. Mustavalkoinen. Selostus. Tuotanto Suomi-Filmi Oy.

Kalevi Oksasen tunnelmapaloja (30 min, 1954-1963)
Lahtelaisen kaitafilmikuvaajan Kalevi Oksasen värikaitafilmille kuvaamaa kisatunnelmaa niin kaupungiltakin kuin mäkimontustakin.
Materiaali on aiemmin esittämätöntä. Ei alkuperäistä ääntä.

Lahti talviurheilukaupunki -dokumentti (13 min, 1963)
Lahden kaupungin olympiatoimikunnan tuottama ”Lahti talviurheilukaupunki” -dokumentti vuodelta 1963. Mustavalkoinen. Selostus. Tuotanto Veikko Laihanen Oy.
Dokumentti sai pronssia urheiluaiheisten elokuvien 21. kansainvälisessä kilpailussa Cortina d’Ampezzossa Italiassa 1965.
Digitoitu esityskopio on saatu KAVI:lta (Kansallinen audiovisuaalinen instituutti).

Järjestäjät: Päijät-Hämeen elokuvakeskus ry, Lahti-Seura ry ja Lahden videokuvaajat ry


Esitelmä Salpausselän kisoista

Keskiviikkona 22.3. klo 19 alkaen Kino Iiriksen Tammisalissa Timo Taulo pitää esitelmän aiheena: ”Salpausselän Hiihtojen ensimmäiset vuosikymmenet”

Järjestäjä: Lahti-Seura ry


Kalevi Oksasen 1950-60-luvulla Lahdessa kuvaaman värikaitafilmimateriaalin on luovuttanut Päijät-Hämeen elokuvakeskukselle Päivi Myllymäki. Alkuperäisen kaitafilmimateriaalin on digitoinut Aatos Suomilammi ja näytöksiin editoinut Sauli Hirvonen. Oksasen materiaali on aiemmin esittämätöntä ja sitä tullaan esittämään tulevissa Lahti-näytöksissä.

Seuraavat Lahti-dokumenttinäytökset ovat huhti- ja toukokuussa.


Lisätietoja: sauli.hirvonen@kinoiiris.com

Elokuvateatteri Kino Iiris
Saimaankatu 12 Lahti

Kategoriat: Ajankohtaista | Jätä kommentti