Lahti-Seuran toimintaa viime vuosilta. Tekstiä päivitetään tarvittaessa.
Seuran varhaisemmasta toiminnasta voi lukea mm. 50-vuotias Lahti-Seura -historiikista.
Vuosijuhla ja Lahti-viikko/päivä
Lahti-Seuran tehtäviin on alusta alkaen kuulunut kaupungin perustamisen juhlistaminen. Seura järjesti Suuri Lahti-ilta -nimisen tilaisuuden jo ensimmäisenä toimintavuotenaan kaupungin syntymäpäivänä 1.11. Iltaman ohjelma oli ”korkeatasoisia ja monipuolisia”. Lahti-iltaa ei kuitenkaan enää vietetty vuosina 1960-61.
Lahti-Seura teki aloitteen vuonna 1963 Lahti-viikosta. Se järjestettäisiin sillä viikolla, mille kaupunginperustamispäivä osui, ja viikko toteutettiin jo kyseisenä vuonna. Kaupungin kulttuuritoimikunta kuitenkin halusi viikon järjestettäväkseen, joten vuonna 1967 Lahti-Seuran johtokunta päätti järjestää oman kotiseutujuhlan joka vuosi.
Seura sai 1.11.1983 valtuuston puheenjohtajalta kirjeen, jossa toivottiin, että seura ei järjestäisi juhlaa Lahti-viikolla, vaan järjestäisi oman vuosijuhlansa keväällä. Seuran johdossa arveltiin syyksi se, että seuran juhlat houkuttelivat enemmän yleisöä kuin kaupungin virallinen vuosipäiväjuhla.
Ensimmäinen vuosijuhla järjestettiin vuoden 1984 maaliskuussa. Myöhemmin vuosijuhla siirtyi omalle paikalleen marraskuun ensimmäiselle päivälle.
Juhlaa vietettiin usein Lahden historiallisessa museossa; 2000-luvulla haluttiin vaihtelua, ja tilaisuus järjestettiin mm. taidemuseossa ja Muotohuoltamossa, sekä kouluissa, kuten Lyseossa ja Kannaksessa.
Vuosijuhlaa järjestettin vuoteen 2018 asti, jolloin tilaisuuden luonne hieman muuttui, ja nimeksi otettiin jälleen Lahti-päivä. Ensimmäinen tällainen tilaisuus järjestettiin yhteistyössä Nastola-seuran kanssa. Vuonna 2019 tapahtumaa ei järjestetty, ja vuonna 2020 poikkeustilanteesta johtuen pienimuotoisempana. Ohjelmasisältö kuitenkin noudatteli vuoden 2018 rakennetta kuten vuonna 2021. Ohjelmaan kuuluu seminaariosuus, usein musiikkia, sekä jaetaan Vuoden lahtelainen -tunnustus. Viime vuosina juhla on järjestetty Kino Iiriksessä.
Muita tapahtumia ja seminaareja
Suomen Kotiseutuliitto ry:n Valtakunnalliset kotiseutupäivät on järjestetty Lahden seudulla kahdesti. Ensimmäisen kerran tapahtuma järjestettiin Päijät-Hämeessä 4.-6.8.1978 keskuspaikkanaan Lahti. Järjestäjinä olivat Kotiseutuliitto, Päijät-Hämeen kunnat ja maakuntaliitto, sekä Lahti-Seura. Tapahtuman tunnus oli Nuoriso – kotiseutu.
Toisen kerran Kotiseutupäivät järjestettiin Lahdessa 8.-12.6.2005 teemalla Itse tehden – yhdessä yrittäen. Kyseisenä vuonna Lahden kaupunki täytti 100 vuotta.
Lahti-Seuran kevät- ja syyskokousten yhteydessä on usein järjestetty jokin esitelmä, ja lisäksi seura on ollut järjestämässä monia keskustelu- ja muistelutilaisuuksia. Seuraavat poiminnat on esitetty teemoittain aikajärjestyksessä.
Toukokuussa 2010 seura yhdessä Lahden kaupunginmuseon, Kaupunkikulttuuriseuran ja Lahden konserttitalon kanssa järjestivät yleisölle avoimen tilaisuuden keskustelupaneleineen vuonna 1954 valmistuneen Lahden konserttitalon kohtalosta. Panelissa olivat mm. rehtori Eero Pulkkinen, kotiseutuneuvos Teuvo Kuparinen, ja puhetta johti päätoimittaja Heikki Hakala.
Lahen Ilta -tilaisuus järjestettiin marraskuussa 2011 pääkirjaston auditoriossa. Mukana olivat Eila Jokinen, Riitta Niskanen, Hannu Kivilä ja Rauli Nordberg. Tilaisuuden juonsi Marianne Valola. Tilaisuus tallensivat Lahden videokuvaajat.
Tämän tilaisuuden jälkeen kirjasto aloitti omat lähikirjastojen muistelutilaisuudet, joita järjestettiin mm. vuonna 2017 Nastolan, Launeen, Kärpäsen, Mukkulan, Liipolan lähikirjastoissa.
Onerva Vartiainen järjesti Lahti-Seuran kanssa muistelutilaisuudet vuonna 2012 Taidepanimossa ja Yhteiskoulussa 2014.
Vartiaisen muisteluillat on äänitetty.
Lahti-Seura oli mukana Sauli Hirvosen järjestämässä epävirallisessa Lahden kaupungin 110-vuotisjuhlassa nk. ”kansanjuhlassa” ravintola Tirrassa. Tilaisuudessa oli mm. elävää musiikkia, Lahen elävä musiikki ry:n Elmun gaala, sekä tarjoiltiin lihamukia. Lisäksi halutessaan kävijä sai valokuvauttaa itsensä vanhaan tyyliin Lahti-kankaan edessä.
Valokuviin liittyvä esitelmä- ja keskustelutilaisuus Lahti valokuvissa järjestettiin pääkirjaston auditoriossa joulukuussa 2015. Mukana olivat Albumit auki -hankkeen Keijo Skippari, Lahden kaupunginmuseon kuva-arkiston Sari Kainulainen ja Päijät-Häme-wikin vastuuvetäjä Merja Taavila.
70-vuotta täyttänyt Lahti-Seura osallistui keväällä 2016 Kinos-elokuvafestivaaliin Lahti-filmiesityksin sekä esittelemällä toimintaansa. Lahti-näytökset ovat olleet usein osana Kinoksen ohjelmistoa.
Toukokuussa 2016 Nastola-seura yhdessä Lahti-Seuran kanssa järjestivät Uuden Lahden visio -nimisen seminaarin. Mukana tilaisuudessa olivat kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta, kaupunginarkkitehti Anne Karvinen-Jussilainen, kaupunkikehitysjohtaja Olli Alho, sivistystoimenjohtaja Tiina Granqvist, aluejohtokunnan puheenjohtaja Rauno Grönroos ja nuorisovaltuuston puheenjohtaja Merike Mauring. Tilaisuuden juonsi päätoimittaja Heikki Hakala.
Samassa yhteydessä seurat julkaisivat Matti Oijalan laatiman Uuden Lahden vision.
Keväällä 2017 Hämeen Heimoliitto ry ja Lahti-Seura järjestivät yhdessä kotiseutuseminaarin, ja kesällä seura osallistui Lahden Runomaraton -tapahtuman järjestämiseen.
Kaikki neljä em. tilaisuutta järjestettiin Kino Iiriksessä.
Uusi Lahti -lehden aloitteesta seura oli mukana järjestämässä Kino Iiriksessä yleisötilaisuutta vuoden 1918 sisällissotaan liittyvästä saksalaisten Lahdessa kuvaamasta filmistä. Tilaisuudessa pitivät puheenvuoron päätoimittaja Tommi Berg, Lahden kaupunginmuseon tutkimuspäällikkö Hannu Takala ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistonjohtaja Outi Hupaniittu.
Näyttelyt
Viime vuosien seuran järjestämien näyttelyiden sisällöt ovat painottuneet valokuviin, ja paikoista erityisesti elokuvateatteri Kino Iiriksen aulaan. Vuodesta 2015 lähtien aulassa on järjestetty Albumit auki -hankkeen sekä Lahden kaupunkiympäristön arkiston, Lahden kaupunginmuseon, opiskelijoiden ja yksityishenkilöiden Lahti-valokuvista koostettuja näyttelyitä.
Lahden kaupunkiympäristön kartoista seura on järjestänyt näyttelyt Lahden pääkirjaston ja Kino Iiriksen aulassa.
Näyttelyitä on järjestetty yhteistyössä muiden tahojen kanssa.
Kai R. Lehtosen Lahdesta ottamista ilmavalokuvista koostettu näyttely järjestettiin vuonna 2014 c/oMalskin Kulmakadulla sijaitsevissa tiloissa Luovat ry:n kanssa.
Ehtaa Lahtea -näyttely järjestettiin Aatetila ry:n kanssa vuonna 2017 Lahden historiallisessa museossa. Näyttely koostui Lahti-aineistosta, ja se oli osana Hirvosen Kotiseututatuoinnit-valokuvanäyttelyä.
Ehtaa Lahtea -näyttelykonseptia käytettiin myöhemmin Kansantalon entisen kioskin ikkunan Lahti-näyttelyssä.
Rautateiden Lahti -näyttely järjestettiin syyskuussa 2020 kaupunginkirjaston aulassa. Mukana näyttelyssä olivat tulipyörä.fi, Lahden rautatieharrastajat Topparoikka ry ja Lahti-Seura ry.
75-vuotta täyttävää Lahti-Seuraa juhlittiin Lahtea-näyttelyllä lokakuussa 2021 kaupunginkirjaston aulassa. Näyttely koostui julisteista ja vitriinin Lahti-esineistöstä. Lisäksi auditoriossa oli Lahden seutu kartoin -kirjan esittelytilaisuus.
Retkiä ja vierailuja
Viime vuosina retkiä on järjestetty yhteistyössä muiden yhdistysten ja yhteisöjen kanssa. Aiempina vuosikymmeninä seuran retket olivat todella suosittuja, mutta kun retkeilijöiden määrät putosivat, on niitä toteutettu pääasiassa muiden tahojen kanssa hyvin tuloksin.
Retkillä on tutustuttu kohdepaikan historiaan, kansanperinteeseen, kulttuuri- ja rakennushistoriallisesti arvokkaisiin rakennuksiin yms., sekä paikkakunnilla toimiviin kotiseutuyhdistyksiin ja – seuroihin sekä niiden toimintaan.
Viime vuosina on toteutettu vierailuita sellaisiin kulttuurikohteisiin kuten Putulan kyläkirjastoon, Galleria Nouvoon, Aila Seppälän galleriaan, Orimattilan Kehräämöön ja Soile Yli-Mäyrän Taidelinnaan, Enonsaareen, ja moniin muihin lähialueen paikkoihin.
Seura on järjestänyt yritysvierailuita paikallisiin yrityksiin, kuten Hartwallin tehtaalle.
Viimeisin kulttuuriretki suuntautui maaliskuussa 2022 Heinolaan. Retkelle osallistuivat jäseniä useista yhdistyksistä, pääjärjestäjänä toimi Päijät-Hämeen tutkimusseura.
Lapset ja nuoret
Vuosina 2010-2019 seura jakoi Vuoden nuori lahtelainen -tunnustuksen Sauli Hirvosen aloitteesta. Tunnustus myönnettiin henkilölle tai ryhmälle, joka tuoreella, ennakkoluulottomalla ja yritteliäällä otteella oli esimerkkinä ja eduksi Lahdelle. Valinnan teki raati, joka koostui Lahti-Seuran hallituksen jäsenistä sekä yhteistyökumppaneiden edustajista.
Hallituksen jäsen Timo Peippo neuvotteli yhdistykselle kolme yhteistyökumppania, jotka olivat Päijät-Hämeen Osuuspankki ja Osuuskauppa Hämeenmaa, vuonna 2013 mukaan tullut Lahti-Energia Oy. Tunnustuksen saajalle annettiin yhteistyöyritysten myöntämä stipendi. Ensimmäinen tunnustus jaettiin Lahden stadionilla ennen FC Lahden ottelua kesäkuun 1. päivä 2010 lauluyhtye Enchantille.
Lasten Lahti -hanke toteutettiin vuosina 2019-20 yhteistyössä Möysän kolmosluokkien (bc) ja Myllypohjan kakkosluokkinen (a ja b) kanssa. Ulla Lilius ja Ulla Koskinen-Laine koordinoivat monipuolista ja laajaa hanketta, jossa tarkoituksena oli tutustuttaa lapset lähiympäristöönsä. Hanke toteutettiin monin tavoin; valokuvaamalla, videoimalla, kirjoittamalla ja piirtämällä. Möysän koulun oppilaat tekivät myös Lahti-pienoismallin.
Valokuvista koostettiin näyttely Lahden pääkirjaston lasten ja nuorten osastolla. Näyttelyssä oli esillä myös pienoismalli.
Valokuvia ja kirjoituksia käytettiin Lasten Lahti -lehdessä, joka oli täysvärinen erikoisnumero Hollolan Lahdesta. Kino Iiriksessä lehden julkaisutilaisuuteen osallistuivat lasten lisäksi kaupunginjohtaja Pekka Timonen ja työryhmäläiset.
Myöhemmin pienoismalli oli esillä myös Triossa Lahden palvelutorilla, jossa oli myös jaossa Lasten Lahti -lehteä.
Lasten Tulevaisuuden Lahti -piirustuksista oli tarkoitus järjestää näyttely kaupunginmuseon Museokioskissa, mutta koronatilanteen takia näyttely peruttiin. Piirustukset olivat lopulta osana museon järjestämää virtuaalinäyttelyä.
Hankkeelle saatiin avustus Lahden kaupungilta. Työryhmässä olivat Liliuksen ja Koskinen-Laineen lisäksi myös Riia Celen ja Sauli Hirvonen.
Vuonna 2021 Hirvonen ja Peippo jatkoivat lasten hankkeen parissa yhteistyössä Lahden kaupunginkirjaston kanssa. Projektille haetaan Suomen Kotiseutuliiton Mestarit ja Kisällit -statusta.
Aineiston tallentaminen ja esittäminen
Hollolan Lahti -lehti lienee seuran tärkein julkaisu kotiseututiedon ja -muistojen tallentajana ja tiedon jakajana.
Lahti-Seuran Sirkka Lepistön vuonna 1947 tekemät haastattelut ovat olleet tärkeitä lähteitä 1800-luvun elämään Lahden kylässä sekä rautatien rakentamiseen että kylän paloon liittyen.
Seuran oma valokuva- ja asiakirja-arkisto luovutettiin vuonna 1974 tehdyn sopimuksen mukaan talletuksena Lahden historialliseen museoon. Kokoelman omistusoikeus säilyi seuralla. Sopimus vahvistettiin kirjallisesti vuonna 2011.
Valokuvat on digitoitu Lahden kaupunginmuseon kuva-arkiston toimesta ja kuvat ovat nykyisin nähtävillä Museoviraston ylläpitämässä finna.fi-palvelussa.
Lahti-Seuran aloitteesta Kino Iiriksessä käynnistyivät vuonna 2012 ns. Lahti-filminäytökset, jotka jatkuvat nykyäänkin. Näytöksissä esitetään Lahti-aiheisia dokumentteja, lyhytdokumentteja, esittelyjä, mainosvideoita, lyhyitä tietoiskuja. Osa materiaalista on digitoituja filmeiltä ja nauhoilta. Näytökset järjestetään elokuvateatteri Kino Iiriksessä, mutta satunnaisia näytöksiä on järjestetty muuallakin kuten Taidepanimossa (nyk. Malski) ja Lahti Block Party -tapahtumassa Oskarin Pihassa.
Lahti-näytösten yhteydessä seura käynnisti Päijät-Hämeen elokuvakeskuksen ja Lahden videokuvaajien kanssa filmien ja muiden analogisten tallenteiden keräys- ja digitointihankkeen.
Vuonna 2014 elokuvakeskukselle myönnettiin Suomen Kulttuurirahaston Päijät-Hämeen rahaston apuraha 20 000 euroa. Samana vuonna Suomen Kotiseutuliitto valitsi Lahti-Seuran Lahti filmit talteen ja esille -hankkeen vuoden 2014 kotiseututeoksi. Puheenjohtaja ja hankkeen käynnistäjä Sauli Hirvonen kävi vastaanottamassa tunnustuksen Hämeenlinnan Kotiseutupäivillä.
Lahti-Seura oli mukana myös suunnittelemassa ja markkinoimassa Lahden kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston Päijät-Häme-wiki-verkkotietopankkia yhdessä kirjaston wiki-vastaavan Merja Taavilan kanssa.
Vuonna 2015 valtakunnallinen Albumit auki -hanke laajeni Lahteen. Hankkeessa kerätään yksityishenkilöiltä ja yhteisöiltä paperivalokuvia digitoitaviksi ja vietäviksi verkkotietokantaan. Digitointitilaisuuksia on järjestetty Lahden kaupunginkirjastossa sekä Tammisalissa.
Hankkeen ottivat hoitaakseen Keijo Skippari ja Sauli Hirvonen.
Seura sai vuonna 2017 käyttöönsä Lahden kaupungin Kaupunkiympäristön (entinen Tekninen ja Ympäristötoimiala) valokuva- ja karttakokoelman.
Kuvista ja kartoista on järjestetty näyttelyitä, ja niitä on käytetty Hollolan Lahti -lehden kuvituksessa sekä Lahden seutu kartoin -kirjassa. Kuvat on julkaistu myös Albumit auki -sivustolla ja sitä kautta ovat löydettävissä myös finna.fi-palvelussa.
Vuonna 2018 Juuso Lehtinen ja Lahden kaupunginteatteri toteuttivat yhteistyössä Lahti-Seuran kanssa karttasivulle lahtikartalla.fi vuoden 1918 tapahtumiin liittyvät näytellyt kuunnelmat. Kuunnelmat olivat osana näytelmää, joita esitettiin kaupunginteatterissa vuonna 2018.
Seura ylläpitää sivustoa.
Kirjallisuutta
Seura on julkaissut tasokasta kotiseutukirjallisuutta, joista mainittakoon valokuvakirja vuodelta 1949 sekä vuonna 2020 julkaistu ensimmäinen karttakirja Lahdesta.
Julkaistuja teoksia: Lahti (1949); Tallinpassi (Arvo Laajarinne 1984, Lahden museolautakunta); Elämää Lahden torilla (1996); 50-vuotias Lahti-Seura (1996); Lahtelaisen lukukirja (Hannu Kivilä 2007, Lahden kaupunginmuseo); Lahtelaisen sanakirja (Hannu Kivilä 2015, Lahden kaupunginmuseo); Lahden seutu kartoin (Vesa Tähtinen & Hannu Kivilä 2020, Kustannusyhtiö AtlasArt yhteistyössä Lahti-Seura).
Seurasta on kirjoitettu myös historiikki Lahti-Seura 1946-1978 (Ari Sihvola, Lahden museo- ja taidelautakunta Tutkimuksia X)
Seura on ollut avustamassa paikallis-teosten teossa kuten hienoissa Anttilanmäki elää – eläköön Anttilanmäki -kirjassa (toim. Merja Åkerlind, 2018) ja Lyseon 100-vuotiskirjassa Poikakoulusta ponnistaen (toim. Tero Matkaniemi, Heikki Kolunen ja Reijo Nikkinen 2021).
Jäsenlehti ja tiedottaminen
Lahti-Seuran Hollolan Lahti -jäsenlehden näytenumero ilmestyi vuonna 1954 ja seuraavana vuonna se alkoi ilmestymään säännöllisesti. Lehti perustettiin tiedotuskanavaksi jäsenille. Lisäksi lehden ydintehtävänä on käsitellä aiheita, jotka vahvistavat kotiseutuidentiteettiä. Lehti lakkautettiin 1960-luvulla, mutta vuonna 1979 seuran silloisen puheenjohtajan (ja lehden tuleva päätoimittaja) Unto Tupalan toimesta lehti herätettiin uudelleen henkiin, ja vuodesta 1980 seura alkoi julkaisemaan lehteä säännöllisesti.
Vuonna 2005 Sauli Hirvonen tuli lehden taittajaksi, jolloin päätoimittajana toimi Esa Hassinen. Vuonna 2006 Hassisen väistyttyä toiminnasta, Hirvosesta tuli myös lehden päätoimittaja. Lehden vuosikerta sisältää nykyisin kolme numeroa.
Lehden lisäksi tärkein tiedotuskanava ovat nettisivut. Lahti-Seura sai omat nettisivunsa vuoden 2004 alussa, ja vuonna 2011 seura teetätti uudet sivut. Sivuston ulkoasu on Jaakko Teittisen käsialaa, ja sisällöstä vastasi Hirvonen, jonka vastuulla ovat sivujen sisältö ja päivitykset, sekä seuran Facebook-sivun ja Instagram-tilien hallinta ja tiedottaminen jäsenille sekä medioille.
Seuran perinteinen jäsenkirje postitetaan jäsenille tammi-maaliskuussa.
Vaikuttaminen
Alkuvuosikymmeninään seura oli hyvin aktiivinen aloitteiden tekijänä.
Lahti-Seuran esityksestä vuonna 1964 oli kaupunki lyöttänyt erityisen Lahti-mitalin ja aloittanut sen myöntämisen eräänä Lahti-viikon tapahtumana kaupungin 60-vuotisjuhlassa vuonna 1965.
Lahti-Seura ehdotti vuonna 1964, että Lahden kylästä tehtäisiin pienoismalli, joka asetettaisiin yleisön nähtäville. Toimikunta valitsi mallin tekijäksi lahtelaisen Lasse Anderssonin, joka sai työnsä valmiiksi ja luovutti työnsä Lahden kaupunginmuseolle vuonna 1969. Malli on nähtävillä Lahden historiallisessa mu-seossa kahden muun mallin lisäksi.
Seura on historiansa aikana antanut lukuisia lausuntoja, jotka ovat liittyneet yleisesti kaupungin kehitykseen, rakentamiseen ja luonnonsuojeluun.
Seura laati vuonna 2010 Uusikunta-lausunnon, joka koski seudun kuntaliitosneuvotteluita ja vuonna 2016 Nastola-seuran kanssa yhteistyössä kuntaliitokseen liittyvän kannanoton.
Lahden kaupungille on annettu kaavalausuntoja, poimintoja viime vuosilta: Aseman seudun kaavaluonnos (2015), Keski-Lahden asemakaavamuutos (2015), Oskarin Pihan suunnittelu (2014), Matkakeskuksen rakentaminen (2012), Teivaan hotelli -lausunto (2011).
Kaikki em. lausunnot löytyvät seuran verkkosivuilta.
Seura kommentoi muutama vuosi sitten Lahden pääkirjastojen uudistuksia ja oli mukana järjestämässä aiheesta keskustelutilaisuutta pääkirjaston auditoriossa.
Vuonna 2020 laadittiin lausunto kaupunginvaltuuston suunnittelemista lisäleikkauksista, joilla olisi ollut vaikutuksia myös kaupunginmuseon sekä kotiseutuyhdistysten toimintaan. Aloite tuli Lahden kartanon ystävät ry:ltä ja Lahden taidemuseoyhdistys ry:ltä. Leikkauksia ei lopulta toteutettu.
Seuran puheenjohtaja on osallistunut moniin Lahden kaupungin järjestämiin yhdistystapaamisiin sekä kaava- ja keskustelutilaisuuksiin.
Lahden kaupungin kumppanuuspöydät -hankkeen keskusta-alueen pöydässä seuraa edustaa Erpo Heinolainen.
Lahti-leivos. Lahti-Seuran hallituksen jäsenen ja kaupunginvaltuutetun Onerva Vartiaisen ehdotuksesta 110 vuotta täyttävä Lahden kaupunki sai nimikkoleivoksen Salpauksen leipuriopiskelijoiden kilpailussa. 10 ehdokkaasta valittiin Edurne Heikkisen tekemä leivos. Leivosta valmistaa edelleen Pulla-Pojat Oy.
Valinnan teki raati, johon kuuluivat mm. silloinen kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta, valtuuston puheenjohtaja Mika Kari ja päätoimittaja Heikki Hakala sekä Lahti-Seurasta Onerva Vartiainen ja seuran puheenjohtaja.
Vuonna 2014 Lahti-Seuran puheenjohtajan aloitteesta Päijät-Hämeen museot (Lahden kaupunginmuseo) laati selvityksen Ylisen Viipurintien linjauksista Lahden seudulla. Selvityksessä suositeltiin vanhan maantien säilyneiden osien matkailullista hyödyntämistä. Selvitys on luettavissa seuran nettisivuilla.
Selvityksen julkistamisen jälkeen Osuuskunta Osuuskunta Kulttuuri- ja Elämysmatkailu (ELMA) otti reitin kohteekseen ja vuonna 2020 ELMA julkisti Älykäs Ylinen Viipurintie -hankkeen, jossa seura oli yksi yhteistyökumppaneista. Avajaiset järjestettiin elokuvateatteri Kino Iiriksessä ja reitin avaustilaisuus Lahden torilla. Maastoon merkitty reitti kulki torilta urheilukeskukseen.
Pienoislippu ja rintamerkki
Lahti-Seuran johtokunta oli 1950-luvun alkuvuosina alkanut puuhata Lahti-viiriä eli pienoislippua. Vuonna 1956 seura maksoi Urho Lehdolle viirin luonnoksesta, ja Hollolan Lahti -lehdessä 4/1957 oli maininta: “Lahti-Seuran toimesta on valmistettu Lahden kaupungin vaakunalla ja kilvellä varustettuja pienoislippuja. Lippu on valmistettu valkeasta silkistä ja on reunustettu Hämeen värein punaisella.”
Vuonna 1985 johtokunta päätti hankkia seuralle oman pöytäviirin 40-vuotisjuhliin mennessä. Mainosgraafikko Antti Miikkulainen laati luonnoksen, jossa olivat kaupungin vaakunan tulipyörä, ja sen ympärillä toisistaan kiinnipitävien ympyröiden kehä, joka kuvasi seuran jäseniä.
Ensimmäiset viirit luovutettiin 40-vuotisjuhlassa entisille puheenjohtajille Ensio Partaselle ja Mauno Uusitalolle sekä myöhemmin seuran kahdelle elossa olevalle perustajajäsenelle Ossian Lehtovuorelle ja Antti Huviselle.
Vuonna 1992 seura sai myyntiinsä 50 kpl E. A. Rasin valmistamia rintamerkkejä. Merkki perustui seuran logoon.
Varainhankintaa
Varainhankinnassa tärkeimpiä tulonlähteitä ovat olleet kirjat, kuten jo loppuunmyyty Lahtelaisen sanakirja ja Lahden seutu kartoin -kirja. Vuonna 2014 Sauli Hirvonen suunnitteli varainhankintatuotteiksi Lahti-aiheisen postikortin (koko A6) ja t-paidan. Lisäksi seura on myynyt Marianne Valolan Lahti-heijastimia sekä Lahti-värityskirjaa.
Tuotteita myydään elokuvateatteri Kino Iiriksen lipunmyynnissä, Lahden museokaupoissa ja Pro Puu -gallerian myymälässä.
Vuoden lahtelainen
Vuoden lahtelainen -huomionosoitus on jaettu vuodesta 1981 alkaen. Tarkoituksena on huomioida lahtelaisia, jotka näkyvällä ja pitkäaikaisella toiminnallaan ovat kunniaksi kotikaupungilleen. Valintaa tehtäessä pyritään tuomaan esiin eri elämänalueilla kunnostautuneita henkilöitä.
Ensimmäinen Vuoden lahtelainen julkistettiin Lahti-Seuran 35-vuotisjuhlissa 10.9.1981. Hän oli Aimo Känkänen, diplomiurkuri.
Tunnustuksen saaneet henkilöt on mainittu seuran nettisivuilla. ||
