Lahdesta tuli itsenäinen kaupunki vuonna 1905, kaupunginoikeudet vahvisti keisari Nikolai II 1. marraskuuta. Jo vuotta aiemmin yliarkkitehti Jac. Ahrenberg oli laatinut merenneito-aiheisen vaakunaluonnoksen ehdotukseksi Lahden vaakunaksi. Hän lähetti luonnoksen kauppalanvaltuuston käsiteltäväksi, johon ei kuitenkaan oltu tyytyväisiä.
Vuonna 1908 vaakunakysymys annettiin erityisen toimikunnan hoidettavaksi, jolloin julistettiin yleinen vaakunapiirustuskilpailu. Vilkkaasti osanotosta huolimatta tulos osoittautui epätyydyttäväksi, yhtään luonnosta ei hyväksytty. Vihdoin Werner von Hausen piirsi erään ehdotuksen pohjalla vaakunan jossa oli mustanharmaassa yläosassa siivekäs kultapyörä rautatien vertauskuvana ja punaisessa alaosassa kolme kullanväristä tehtaanpiippua, kultainen, veronanvihreällä kedolla oleva mehiläispesä ja järvenlahti hopeisine aaltoineen. Mehiläisten ja mehiläispesän tuli kuvata ”ankaraa yhteiskunnallista järjestystä, ahkeruutta ja velvollisuuden täyttämistä”. Vaakuna oli työn, uutteruuden, liikenteen ja teollisuuden vaakuna.
Muinaistieteellinen toimikunta ei puoltanut heraldisesti virheellistä, joten siviiliasiain toimituskunta kehoitti yliarkkitehti Jac. Ahrenbergia laatimaan uuden. Ahrenbergin v. 1912 valmistunut romanttinen ehdotus oli täysin eri tyyppinen. Siinä oli sinihopeisessa vaakunakilvessä merenneito, joka oli löytänyt merestä kultakruunun ja riemuiten kohottanut sen oikealla kädellään ylös. Lahtelaiset eivät nytkään olleet tyytyväisiä, sillä ehdotus, jossa ei ollut mitään olennaista lahtelaista symbolia, oli ”liian keskiaikainen symbolisoimaan Suomen nuorinta kaupunkia”.
Merenneitoaiheinen ehdotus ei miellyttänyt Werner von Hauseniakaan, kun hänen mielipidettään siitä kysyttiin.
Kaupunginvaltuusto antoi von Hausenille tehtäväksi laatia uusi ehdotus. Sitä hän kuvasi muun muassa seuraavasti: ”Leimuava Pyörä – valon, lämmön ja liikkeen vertauskuvana.” Uusi luonnos miellytti kaupunginvaltuustoa, myös Muinaistieteellinen toimikunta antoi luonnoksesta myönteisen lausunnon. Senaatti esitteli asian keisarille heinäkuussa 1912. Esittelyn mukaan vaakunassa on ”kruunulla varustettu hopeakilpi, jossa musta seitsenpyöräinen pyörä; pyörän vanteesta lähtee joka puolaparin kohdalta punainen liekki kultaisella keskuksella ja navasta lähtee joka puolaparin välitse hieno punainen säde. Vaakuna kuvaa Lahden kaupungin syntymistä rautatieliikkeen paikkakunnalle tuottaman kehityksen tuloksena”.
Keisari vahvisti vaakunan käyttöön 7.10.1912.
Vaakuna uudistetaan
Lahdessa itsenäisyyden ajan alussa oli havaittavissa jonkin verran tyytymättömyyttä ”persoonattomaan” vaakunaan. Uutta vaakuna suunniteltiin myöhemminkin. Vaakunaa ajanmukaistettiin ensimmäistä kertaa vuonna 1955. 1953 kaupungin 50-vuotisjuhlatoimikunta otti esille vaakunan uusimisen. Niinpä järjestettiin vaakunakilpailu, jonka parhaat ehdotukset asetettiin keväällä 1954 näytteille, ja yleisö sai äänestää parhaasta ehdotuksesta. Eri vaiheiden jälkeen valtuusto päätti Knut J. Vuorimiehen esityksestä muuttaa vaakunaa poistamalla siitä kapeat säteet ja liekeistä kultaiset sydämet. Vaakunaselityksen mukaan vaakunan hopeakentässä on musta pyörä, jonka kustakin puolapuusta lähtee punainen liekki. Vahvistus tuli 21.10.1955.
1960-luvulla kuntien saadessa omia vaakunoita luotiinkin heraldisissa piireissä arvostettu selkeä puhdas tyylisuunta. Samalla lähes kaikkien jo olemassa olleiden kaupungin- ja kunnanvaakunoiden asu uudistettiin heraldiikan sääntöjen mukaiseksi, myös Lahdessa. 1965 kaupungin 60-vuotsijuhlatoimikunta esitti valtuustolle vaakunakilpailun julistamisesta. Kaupunginvaltuusto hylkäsi esityksen ja hyväksyi ponnen ehdotuksen tekemisestä vaakunaselityksen tarkistamiseksi ja tyyppiesikuvan valistamisesta. Tarkistuksen teki Ahto Numminen. Nykyisen vaakunan vaakunaselitys: ”Hopeakentässä musta, seitsenpuolainen rautatievaunun pyörä; pyörän kehältä nousee jokaisen puolapuun kohdalta punainen liekki.” Uuden vaakunan suunnitteli Ahto Numminen ja sisäasiainministeriö vahvisti Lahden nykyisen kaupunginvaakunan vaakunaselityksen 14. toukokuuta 1968. Nykyinen kaupungin vaakuna on järjestyksessään kolmas versio.
Tulipyörä
Vakuuna on saanut kutsumanimen Tulipyörä, vaikka virallista asemaa nimellä ei liene.
Tulipyörä-nimi on ollut mm. ravintolalla, levykaupalla ja sen nimistä oluttakin on tehty. Tuoni-yhtye on tehnyt Tulipyörä-nimisen kappaleen.
Lahti-Seuran logoon on sijoitettu tulta iskevä pyörä. Vaakuna on ollut myös monien tatuointien aiheena.
Sivustolla tulipyörä.fi ehdotetaan tulipyörää Lahden paikannimistöön.
Teksti: Sauli Hirvonen. Artikkeli on julkaistu Hollolan Lahti -lehdessä 4/2010 sekä Lahen Lehessä
