Alkuvuoden 2016 kuulumisia: Lahti-Seura 70 vuotta

Hyvää alkanutta vuotta 2016. Luvassa on mielenkiintoinen vuosi.

Ensinnäkin Lahden ja Nastolan liitoksen astuttua voimaan 1.1.2016 Lahden asukasluku on n. 118 000 ja pinta-ala 517 km².

LS70v
Toiseksi, tämäkin vuosi kuluu juhlien merkeissä: Lahti-Seura täyttää tänä vuonna 70 vuotta. Juhlavuoden tapahtumiin kuuluu mm. näyttely Lahden kaupunginkirjaston aulassa sekä uuden nettisivun avaaminen. Näistä tarkemmin myöhemmin.
Lisäksi Kinos-elokuvafestivaalin yhteydessä 19.3.2016 elokuvateatteri Kino Iiriksen Tammisalissa järjestetään Lahti-tapahtuma, jossa mm. esitetään Lahti-filmejä. Paikalle voi tulla myös skannauttamaan paperikuviaan Albumit auki -hankkeeseen.

Vuoden 2015 kolmannen Hollolan Lahden ilmestyminen on hieman viivästynyt, mutta se ilmestyy tammikuun alussa.
Seuran jäsenmaksut ja -tiedote postitetaan helmi-maaliskuun aikana. Maaliskuussa ilmestyy myös vuoden ensimmäinen lehti.

Hallituksessa aloitti vuoden alussa kaksi uutta jäsentä. Leena Sorvali ja Markku Koski valittiin marraskuisessa kokouksessa seuran hallitukseen. Vuoden tauon jälkeen hallituksessa jatkaa myös Timo Peippo.

Hannu Kivilän Lahtelaisen sanakirja on ollut todellinen myyntimenestys. Seuran osalta kirjat myytiin loppuun joulun aikoihin. Tarkoitus olisi ottaa uusintapainos alkuvuonna.

Tallennettu kategorioihin Ajankohtaista | Jätä kommentti

Hannu Kivilä: Lahtelaisen sanakirja

Lahtelaisen_SanakirjaKirjoittaja ja kuvitus: Hannu Kivilä
Taitto: Hannu Laitinen
Kansi: Sauli Hirvonen
Kustantajat: Lahti-Seura ry ja Lahden kaupunginmuseo
Julkaistu 2.12.2015 (toinen painos helmikuussa 2016)
Sivumäärä: 183
ISBN: 978-952-93-6416-9
Jälleenmyyntipaikat: Lahden Museokauppa, Pro Puu -gallerian myymälä, Suomalainen Kirjakauppa, Elokuvateatteri Kino Iiris

Tallennettu kategorioihin Julkaisut, Kirjat | Jätä kommentti

Uuden Lahden visio

Lahti on pian uusi. Oman kotipaikan perustiedot on opeteltava uudelleen. Pinta-alaa on noin 517km2, ja asukkaita hieman yli 118 000 eli noin 230 asukasta neliökilometrillä. Vaikka kaksi kuntaa yhdistyy, niin Lahti on pinta-alaltaan Hollolaa pienempi. Oikea ”Lahti” on edelleen vanha ruutukaavakeskusta torin ympärillä, mutta esikaupunkeihin, Mukkula, Liipola, Jalkaranta jne., lisätään Villähde, Nastola, Rakokivi ja Uusikylä, joissa asuu noin 13 000 asukasta. Loppuosa Nastolaa on varsinaista maaseutua ja maalaisia on vain hieman yli tuhat.

Käsitys kotipaikasta laajenee. Meillä on oma kortteli, kylä, kaupunginosa, ja entistä isompi kotikaupunki. Kotiseututasoja on alkuun yksi tavallista enemmän, koska ajattelemme vielä Lahtea ja Nastolaa vanhojenkin rajojen mukaan. Mutta virallisesti kaupungin vanhin kirkko on nyt 1804 valmistunut Nastolan kirkko, ja vanhin hautausmaa sen vierellä. Täällä lepää mm. ministerivaltiosihteeri Casimir Ehrnrooth ja puolen tusinaa kenraalia. Valtiopäämiestason hautoja ei ole joka kaupungissa, vaan Lahden seurakuntayhtymän viidennen seurakunnan hautausmaalla sellainen on.

Ehkä Lahden keskusta on nyt askeleen kotoisampi. Sen uudistetulla torilla kävellään Immilän hiekalla, sillä kivet on ladottu Kosenvuoresta otetun maan päälle. Tori ja Mariankadun akseli on valmis nähtävyys, mutta teatterin ja pääkirjaston korttelin kehittäminen esimerkiksi taidemuseon sijoittamisella tänne on vielä kesken. Hyviä alueita kannattaa vahvistaa ja toisaalta esikaupunkien ja maaseudun raja pitää selkeänä. Keskustan kehittäminen on kaikkien yhteinen asia, mutta esikaupungit ja maaseutu koskettavat ensisijassa asukkaitaan.

Lahden ja Nastolan liitto yhdistää Päijät-Hämeen teollisen ytimen. Muut Lahden ympäryskunnat ovat selkeästi maaseutumaisempia. Nastolan teollisuus syntyi aikoinaan lähinnä lahtelaisten toimesta ja palaa nyt kotikaupunkinsa hoiviin. Mutta maailmanlaajuinen elinkeinoelämän muutos on johtanut siihen, että paikallinen teollisuus on enenevässä määrin tytäryhtiöiden asemassa ja pääkonttorit kaukana Lahdesta. Kaupungin monipuolinen teollisuus on koko Suomen mittakaavassa merkittävää. Vastaavaa teollisuuskaupunkia ei taida maastamme löytyä. Lahden sijainti on hyvä, mutta patruunat pitäisi houkutella tänne takaisin. Historia on osoittanut, että taloudellisesti menestyneiden toimeliaiden henkilöiden vaikutus lähiympäristöönsä voi olla huomattava. Tämä on haaste kaupungille.

Asumiselle on entistä enemmän vaihtoehtoja. Nastola tuo mukanaan yli 1500 loma-asuntoa, jotka kerrostuttavat asutusta. Salpausselkien jäsentämä järvimaisema on hieno. Harkituilla kohdilla voimme tarjota paraatipaikkoja, mutta ei niitä riitä tuhlattavaksi. Asumiselle kannattaa luoda uusia malleja, etenkin tiivis pientaloasuminen yhdistettynä asukkaan vähätöiseen kiinteistönhoitoon sisältää paljon käyttämättömiä mahdollisuuksia.

Voi perustellusti sanoa, että Lahdessa on erämaa-alue keskellä kaupunkia! Lapakisto sijaitsee vain vähän kaupungin maantieteellisen keskipisteen pohjoispuolella. Nastola on toteuttanut tänne ”Etelän Kuusamoon”, oivallisen kävelyverkoston, laavuineen ja levähdyspaikkoineen. Alusta alkaen pääosa käyttäjistä on ollut kaupunkilaisia. Tätä aluetta kannattaa kehittää!

Lahden kulttuurielämä saa uuden merkittävän toimipisteen, Taarastin. Paikka on rakennettu taidenäyttelyitä varten ja pihalla, Pikku-Kukkasen upeassa rannassa, on katettu esiintymislava sekä katettu katsomo, jossa vuosittain esiintyy paikallinen kesäteatteri ja järjestetään maan ainoat Rautalankafestivaalit. Kuitenkaan nastolalaisten toimeliaisuus ei ole riittänyt tämän kohteen tarjoamiin mittoihin ja tänne voidaan synnyttää paljon uutta. Hengellisiä tilaisuuksia varten on vastarannalla juuri valmistunut Luomaniemen seurakuntakeskus. Sitten Taarastin rannasta alkaa Nastolan vanhin säilynyt yhtenäinen huvila-alue ja Karhunsillan pohjoispuolella on Pajulahden liikuntakeskus voimakkaasti laajenevine palveluineen. Näen koko alueen kokonaisuutena ja syystä tätä voidaan mainostaa kulttuurirantana, oikeana Kukkasrantana.

Nastolan kolme rautatieasemaa, Villähde, Nastola ja Uusikylä ovat tärkeitä uutta asutusta ja kaupunkia rakennettaessa. Jos Z-junat saadaan jatkamaan Uuteenkylään, niin Lahden päärautatieaseman paikoituspulmia ratkotaan ohjaamalla työpaikkamatkalaisten pysäköintiä Nastolan asemille. Osa lahtelaisista tulee käymään töissä pääkaupunkiseudulla. Muutamiksi vuosiksi, henkilökohtaisella tasolla, tällainen ratkaisu on kaupungin sijainnin, liikenneyhteyksien ja edullisen asumiskustannusten tarjoama mahdollisuus, mutta olisin kovin varovainen rakentamaan asutusta tämän varaan.

Menestyvän ja maailmanlaajuisesti kilpailukykyisen talouden varjopuoli on, että meillä näyttää olevan pysyvä lähes 15% työttömyys. Ja tuotanto keskittyy ja tehostuu, kilpailu kovenee, eikä vientisektori kykene työllistämään nykyistä enempää. Palveluihin on syntynyt uusia työpaikkoja, mutta sen rajat työllistäjänä ovat lähellä, ellei yleisessä ajattelussa tapahdu muutoksia.

Lahdella on hyvät mahdollisuudet kehittää matkailua ja samalla paikallista talouttaan. Lahti on ollut keskisuuren monipuolisen teollisuuden kaupunki ja paikallinen ruohon juuren talous on jäänyt sen varjoon. Tässä on kehitettävää sekä mahdollista luoda työpaikkoja.

Nykytalous on muuttanut turismia. Maailmanlaajuiset brändit eivät ole kiinnostavia, koska niitä saa kukin kotinurkiltaankin omasta ”Jumbosta.” Sen sijaan paikalliset tuotteet kiinnostavat ja näitä voivat hyödyntää niin pienet kuin suuretkin yrittäjät. Luhtasen tehtaanmyymälät ovat esimerkki ison yrityksen paikallistuotteista, mutta ruuan ja käyttötavaroiden tarjonnassa on paljon työtä ja tekemistä. Ja kun hyviä tuotteita saadaan aikaan, niin sitten tarvitaan markkinointia. Kyllä suo-malaisista lihapiirakoista, -mukeista ja piirakoista on pikaruokaketjujen haastajiksi! Mutta tämä vaatii osaamista ja koulutusta, jota Lahdessa on liian vähän. Ja ideoita ja näkemyksiä, mutta valitettavasti toiveet ja ihanteet on suunnattu pois näiltä raiteilta. Siksi visio Lahdesta on tarpeen.

Kulttuurin alueella me voimme kertoa turistille, mitä Lahti on. Näyttelyt omasta kaupungista ovat arvokkaita, eivät maailmalta tuodut. Ja Lahdella on esitettävään aitoja asioita, esihistoriasta, teollistamisesta ja nykyajasta. Lahden paikka useiden maisema-alueiden risteämäkohdassa on erityinen. Tällaiset asiat kiinnostavat matkailijaa ja kunnolliset jokapäiväiset asiat. Koriste-esineet ja rihkama ovat turhuuksia. Me voimme tehdä täällä paljon enemmän hyvää, kuin mitä nykyisin teemmekään. Ja kun saamme kotipaikkamme kuntoon, nautimme siitä yksitoista kuukautta vuodessa, niin ehkä kestämme kierrellä sen yhden kuukauden muualla maailmassa.

Matti Oijala
Nastola-seuran puheenjohtaja

Tallennettu kategorioihin Artikkelit, Julkaisut | Jätä kommentti

Lahtelaisen sanakirja julkaistaan 2.12.

Hannu Kivilän Lahtelaisen sanakirja julkaistaan keskiviikkona 2.12.2015 klo 18. Kirjan julkistaminen tapahtuu Lahden historiallisessa museossa (Lahdenkatu 4).
Tilaisuudessa kahvitarjoilu.

Kirjan kustantajina toimivat Lahti-Seura ry ja Lahden kaupunginmuseo.

Kirjaa on saatavilla museokaupasta sekä elokuvateatteri Kino Iiriksen lippukopista.
Kirja tulee myyntiin myös Pro Puu -gallerian myymälään ja Suomalaiseen Kirjakauppaan sekä muihin, myöhemmin ilmoitettaviin paikkoihin.

Hannu Kivilän edellinen kirja Lahtelaisen lukukirja julkaistiin vuonna 2007.

Työmatkan takia Kivilä on tavoitettavissa vasta 1.12. alkaen.

Lahtelaisen_Sanakirja

Lahtelaisen sanakirja

Hannu Kivilän Lahtelaisen sanakirja kertoo kaupungista asioita monipuolisesti ja samalla lyhyesti ja ytimekkäästi. Kysymyksessä ei ole murresanakirja eikä varsinainen tietosanakirjakaan. Opus keskittyy sanakirjamaisen tiiviisti Lahteen olennaisesti liittyviin asioihin, kuten esimerkiksi henkilöihin, yrityksiin, ravintoloihin, rakennuksiin, paikallisiin erikoisuuksiin, kulttuuriin ja urheiluun.

Kivilä on käyttänyt tietolähteenä mm. kirjallisuutta, sanomalehdistöä, joitakin haastatteluja, nettiä, karttoja, puhelinluetteloita. Sanakirjan on tarkoitus toimia myös eräänlaisena täydentävänä elementtinä aiemmin Kivilän laatimaan Lahtelaiseen lukukirjaan, joka julkaistiin vuonna 2007.

Sisältö pyrkii olemaan tasapuolinen aihepiireihin ja eri vuosikymmeniin nähden. Esimerkiksi mainitsemisen arvoisia lahtelaisia tai lahtelaisia yrityksiä on satoja. Mukana on vain henkilöitä, joilla on kaupungissa laajemminkin tunnettu lempinimi, ja yrityksistä Kivilä on kirjannut mukaan lähinnä vain sellaisia, joilla on tunnettavuutta Lahden ulkopuolellakin, tai joiden toimiala tai nimi on persoonallinen tai joihin liittyy muita erikoisia kuriositeettaja. Paikan- ja kadunnimistä on julkaistu kaiken kattava tutkimus, joten sitlä saralta on mukana vain joitakin kirjoittajan mielestä kiinnostavimpia esimerkkejä.

Hannu Kivilä toivoo että kirjan kansien välistä löytyisi vastaukset mahdollisimman moneen kaupunkiamme koskevaan kysymykseen, tai että sisältö kokonaisuudessaan herättäisi paljon erilaisia muistoja, tunnelmia tai jutustelun aiheista.

Tallennettu kategorioihin Ajankohtaista | Jätä kommentti

Valokuva-aiheinen seminaari kirjastossa 1.12.

Lahden pääkirjaston auditoriossa järjestetään Lahti & Valokuva -niminen seminaari tiistaina 1.12. klo 18.

Ohjelma:
Merja Taavila (kaupunginkirjasto): Päijät-häme wikin esittely
Janne Ridanpää (UKK-arkisto): Kuvien digitointi ja arkistointi
Sari Kainulainen (Lahden museon kuva-arkisto): Museon kuva-arkisto
Keijo Skippari (Albumit auki / Lahden Videokuvaajat ry) Albumit auki -hanke

Lopussa mahdollisuus keskustelulle. Tilaisuus on kaikille avoin, vapaa pääsy.

Tilaisuuden järjestää Albumit auki ja Lahden kaupungin-maakuntakirjasto.

Juliste_kirjasto_1_12_2015

Kuvien keruutilaisuudet

Filmejä ja valokuvia voi toimittaa ja tuoda osoitteeseen Saimaankatu 12. Käynnistä on sovittava erikseen. Tilat sijaitsevat Lahden keskustassa, elokuvateatteri Kino Iiriksen naapurissa. Samoissa tiloissa toimii myös Lahden Videokuvaajat ry ja Lahti-Seura ry. Käynti tiloihin tapahtuu elokuvateatteri Kino Iiriksen ulko-oven kautta.

Loppuvuoden keräyspäivät Tammisalissa ovat 26.11 ja 10.12 klo 13 alkaen.

Elokuvateatteri Kino Iiriksen aulatiloissa on myös näkyvillä valokuvanäyttely, johon voi tutustua esimerkiksi ennen elokuviin menoa. Valokuvat vaihtuvat joka kuukauden ensimmäinen päivä. Näyttely avautui Kino Iiriksessä Lahden 110-vuotisjuhlapäivänä 1.11.2015 ja seuraava näyttely avataan 1.12.

Tallennettu kategorioihin Ajankohtaista | Jätä kommentti

Lahti-tuotteita myynnissä Lahden Pop Up Centerissä

Lahti-Seuran tuotteita on myynnissä marraskuun ajan  Lahden Pop Up Centerissä. Myynnissä:
T-paita, Lahti 1905
Postikortti (kuva vuodelta 194
Lahti-heijastin (Marianne Valolan käsialaa)
Hollolan Lahti (seuran jäsenlehti)
popupcenter_FB_banneri

Pop up Center on avoinna:
ma-pe klo 10-18
la klo 10-15
su suljettu

Pop up Lahti, Aleksanterinkatu 23.

Pop Up Center Facebookissa.

Tallennettu kategorioihin Ajankohtaista | Jätä kommentti

Lahti-Seuran ja Nastola-seuran tapaaminen (2)

Lahti-Seuran ja Nastola-seuran yhteinen palaveri pidettiin huhtikuussa c/o Malskin tiloissa Kulmakadulla. Tapaamisesta ja sen alustavasta sisällöstä kirjoitimme ennakkoon mm. Hollolan Lahti -lehdessä 1/2015.

Tilaisuuteen oli saapunut molempien seurojen hallituksista viisi henkilöä. Tilaisuus oli vapaamuotoinen, iloinen ja innokas. Todettiin, että seurat jatkavat kuntaliitoksen jälkeen toimintaansa omilla alueillaan, mutta tekevät yhteistyötä. Hankkeet saavat laajemman ja aikaisempaa vankemman pohjan. Tutustumisretkiä on tarkoitus järjestää uusille alueille sekä Lahteen että Nastolaan.

Yhteistoimintaa varten seurat perustivat toimikunnan, johon kuuluvat seurojen puheenjohtajien lisäksi Lahti-Seurasta Janne Ridanpää ja Nastola-seurasta Liisa Helanto.

Uuden Lahden kotiseutuidentiteetin kehittyminen on mielenkiintoinen prosessi, jota seurataan. Uuden Lahden luonteesta käytiin vilkas keskustelu. Kotiseututyölle syntyy uusia vaatimuksia ja mahdollisuuksia. Osittain myös tämän myötä syntyi Nastola-seuran aloitteesta tarve Uuden Lahden -visiolle.

Toinen yhteinen palaveri järjestettiin 6.10. Nastolan Taarastissa. Alkuun kuulimme esittelyn Taarastista ja sen toiminnasta. Lisäksi ihailtiin Erkki Hämäläisen kuvia.

Tässä tapaamisessa keskusteltiin pääsiassa visiosta, jonka kuvaus on luettavissa lehdessä 2/2015, ja se on Nastola-seuran puheenjohtajan Matti Oijalan käsialaa. Seurat kuitenkin sopivat, että visiota työstetään seurojen hallitusten kesken.

Tallennettu kategorioihin Julkaisut, Lausunnot ja pöytäkirjat | Jätä kommentti

Vuoden lahtelainen 2015: Onerva Vartiainen

Onerva Vartiainen on syntynyt Karttulassa Savossa, asui sota-aikana Orimattilassa ja muutti Lahteen 12-vuotiaana. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Lahden yhteiskoulusta 1952, valmistui ekonomiksi Helsingin kauppakorkeakoulusta kurssin priimuksena, kurssin opiskelijamäärä oli 280, työn ohessa hän valmistui kauppatieteiden maisteriksi ja teki päätyönsä Lahden kauppaoppilaitoksen yritystalouden lehtorina.

Onerva Vartiainen yhdisti yritystalouden opetukseen kulttuuriasiat. Hän vei oppilaat galleriakierroksille, onhan galleria omistajalleen yritys. Hän järjesti kauppaoppilaitoksessa erilaisia kulttuuritapahtumia, kerran jopa kokonaisen kulttuuriviikon, joka päättyi kaupunginorkesterin kenraaliharjoitukseen.

Kaunokirjallinen työ alkoi novelleilla. Kakkoskirja ”Hei sit huomiseen!” kertoo kauppaoppilaitoksen opiskelijoista. Se luettiin Yleisradiossa vuoden ainoana kirjana keväällä 1977. Tämän jälkeen Vartiainen pyydettiin WSOY:n yritystalouden ja hallinnon tieto- ja oppikirjatyöryhmän jäseneksi. Teoriaosan jälkeen kirjasarjassa kerrottiin, miten lahtelaisessa Makron Oy:ssä tehdään asiat käytännössä. Makron Oy:n perusti Jalo Paananen, Vartiaisen entinen oppilas.

Vartiainen on pitänyt myös historian ja yhteiskuntaopin opettajille talouselämään ja yritystoimintaan liittyviä oppitunteja Suomen Säästöpankkiliiton taloudellisen kasvatuksen neuvottelukunnan järjestämillä kursseilla.

Ympäristöasioihin Vartiainen heräsi, kun 1972 ilmestyi Rooman klubin raportti ”Kasvun rajat ”. Lahden Seudun Ekonomien puheenjohtajana hän otti yhteyttä Lahden lakimies- ja diplomi-insinööriyhdistyksiin sekä Lahden kauppakamariin, jotta yhteistyössä järjestetään yleisötilaisuus aiheesta kasvun rajat maapallolla. Tilaisuus oli Seurahuoneella huhtikuussa 1974.

Myös yritystalouden kirjasarjaan hän kirjoitti ympäristöasioista päätöksenteon yhteydessä, piti aihetta esillä oppitunneilla ja järjesti kauppaoppilaitokseen ympäristöviikon. Kun häntä kysyttiin vihreiden valtuustoehdokkaaksi, hän suostui harkittuaan ehdotusta perusteellisesti. Valtuutettuna hän toimi vv. 1989-2008 ja uudelleen vuoden 2013 alusta. Hän on nykyisin Lahden kaupunginvaltuuston vanhin jäsen ja Suomessa vihreiden vanhin valtuutettu.

Muita luottamustehtäviä on ollut kulttuurilautakunnan, kulttuurilaitosten lautakunnan, liikuntalautakunnan, tarkastuslautakunnan, maakuntavaltuuston sekä kaupunginhallituksen jäsenyys.

Kaupunginhallitus-aikana oli esillä avustuksen lopettaminen Lahden kansainväliselle kirjailijakokoukselle. Onerva Vartiainen sanoi silloin pontevasti, että jos kirjailijakokous Lahdessa loppuu, sitä ei enää takaisin saada. Avustus pidettiin.

Koululautakunnan puheenjohtajana vv. 2001-2004 Vartiainen jalkautti lautakunnan pitämään kokouksia myös kouluissa, koska sillä tavoin päästään tutustumaan koulutyön arkeen. Oli keskusteluja sekä opettajien että vanhempainyhdistysten kanssa. Puheenjohtaja kävi vielä henkilökohtaisesti kaikki koulut läpi.

Kaupungin nimeämänä hallituksen jäsenenä Vartiainen on ollut Lahti Energian ja Lahden Urheiluhalliyhdistyksen hallituksissa.

Kulttuurilautakunnassa Vartiainen ehdotti heti syksyllä 1989, että Lahdessa järjestettäisiin Taiteiden yö Helsingin esimerkin mukaan. Idea toteutui ensimmäisen kerran syksyllä 1991, nimi oli silloin Pehmeä perjantai. Eri vaiheiden jälkeen ideasta kehittyi Lahden Taidelauantai. Tapahtumiin Vartiainen on kerännyt valtuutetuista sekakuoron, joka on laulanut Lahti humpan. Sanat hän pyysi DI Reijo Puolanteelta.

Onerva Vartiainen on ollut aina ripeä toimimaan. Kun hän oli kuuntelemassa Launeen työttömien toimintakeskuksessa ihmisten huolia, hän meni heti kaupunginorkesterin intendentin Tuomas Kinbergin puheille, että työttömillä olisi mahdollisuus päästä maksutta orkesterin kenraaliharjoituksiin. Tämä toteutui. Urkuviikon hallituksen jäsenenä hän on huolehtinut vapaalipuista Monitoimikeskus Takataskulle.

Kun valtuustossa muutamat valtuutetut esittivät, että dynamiittia Ankkurin vanhojen tehdasrakennusten alle, Vartiainen organisoi ”Ankkuri auki” –tapahtuman toukokuussa 1995. Avuksi tulivat toimittaja Arja Käyhty ja asessori Sirkka Lankinen. Launeen työttömien toimintakeskus siivosi roinat pois tehdassaleista. Viikonloppuna 13.-14.5. noin 1500 lahtelaista kävi tutustumassa tiloihin sen jälkeen kun kaupunginjohtaja Välisalo oli leikannut oven edessä olleen nauhan poikki. Mielipiteet alkoivat olla säilyttämisen kannalla. Sibeliustalon arkkitehtuurikilpailun voittajatyössä vanhat teollisuusrakennukset on säilytetty. Vartiainen oli myös Sibeliustalon rakennustoimikunnan jäsen.

Kun Vartiaiselle selvisi, että ”Irti huumeista” –yhdistys maksoi kaupungille toimitilasta vuokrana sen, mitä sai kaupungilta avustusta, hän Lahden Soroptimistiklubin presidenttinä ehdotti, että klubi järjestää hyväntekeväisyyskonsertin ”Irti huumeista” –yhdistyksen hyväksi. Konsertti pidettiin Lahden yhteiskoulun juhlasalissa keväällä 1998. Kirsi Tiihonen lauloi. Vartiainen keksi myös lähettää kirjeen professori Mirjan Helinille, voisiko hän tulla tilaisuuteen kertomaan musiikkimuistojaan Lahdesta, kun hän oli täällä Viipurin musiikkiopiston laulunopettajana. Professori Helintuli ja alkoi tämän jälkeen käydä Helsingistä käsin Sinfonia Lahden konserteissa.

Lahden 100-vuotisjuhlan lähestyessä Vartiainen ideoi koululautakunnan puheenjohtajana ja 100-vuotis-juhlatoimikunnan jäsenenä, että Lahden koululaiset kirjoittaisivat, mitä on asua Lahdessa, mitä unelmia ja toiveita on elämästä. Tärkein yhteistyöhenkilö oli äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori Tuija Kakko. Kirjoituksia tuli lähes 1400 ja lajiteltiin aihepiireittäin, ja ne ovat museon arkistossa mahdollisten tutkijoiden käytettävissä. Kirjoituksista koottiin lisäksi kirja. Juhlavuonna ysiluokkalaiset saivat myös ensimmäisen kerran kulttuurikortin, takana Vartiaisen valtuustoaloite. Kortti on jaossa yhä edelleen.

Lahti-Seuran hallituksen jäsenenä Onerva Vartiainen oli vv. 2011-2014. Seuran edustajana hän piti syksyllä 2012 Malskin kulttuurisarjassa esityksen ”Lahtelaisia ihmisiä ja lahtelaisia tekoja”. Lahti-Seuran puheenjohtajan tehtäväksi jäi tuoda paikalle mölkky-peli.

Syyskuun 4. päivänä 2014 tasan 70 vuotta siitä, kun aseet jatkosodassa vaikenivat, Lahti-Seura järjesti tilaisuuden, jossa Vartiainen kertoi sota-ajan lapsuudesta ja sodan jälkeisistä tapahtumista. Pohjana oli hänen viimeisin kirjansa ”Valo pimeässä on hyvä”. Mukaan hän pyysi myös sisustusarkkitehti Risto Halmeen. Lahti-Seura tallensi esityksen.

Vartiainen on ideoinut myös Lahti-leivoksen. Se valmistui ensin Sinuhen toimesta 90-vuotisjuhliin. Kun Sinuhe vähitellen luopui leivoksen valmistamisesta, Vartiainen ehdotti, että Lahti-Seura ryhtyisi uuden leivoksen hankintaan. Salpauksen kondiittorioppilaiden kilpailun tuloksena syntyi vuonna 2014 uusi Lahti-leivos.

Vartiaisen viimeisin ehdotus oli, että Lahti saisi oman heijastimen. Aiheeksi hän ehdotti radiomastoja ja hyppyreitä. Lahti-Seuran hallitus päätti helmikuussa 2014 pyytää muotoilija Marianne Valolalta mallia heijastimesta. Marianne Valola suunnitteli heijastimen radiomastojen pohjalta.

Onerva Vartiainen on ollut myös perustamassa Aplodit orkesterille-ystäväyhdistystä, hän oli Pro Organo Plenon hallituksen jäsen, yhdistys hankki Sibeliustaloon urut, ja viimeksi hän on ollut Lahden Seurakuntayhtymän historiatoimikunnan jäsen, joten Lahti-Seuran hallituksen mielestä hän on 82-vuotiaana yhä vikkelänä ja tarmokkaana Vuoden Lahtelainen 2015.

Lisää aiheesta:
ESS
ESS
Yle Lahti 

Tallennettu kategorioihin Tunnustukset, Vuoden lahtelainen | Jätä kommentti

Hollolan Lahti 2/2015

Julkaistu lokakuussa 2015, sivumäärä 28.
Kannen kuva: Pikku-Vesijärvi vuonna 1965, rannalla Kirsi Kaunomäki (Värikuva: Sirpa Nyman-Kaunomäki -albumi)

Lehden 2/2015 sisältö:
Visio Uudesta Lahdesta – Matti Oijala
Kotiseutuyhdistykset uudessa kunnassa – Sauli Hirvonen
Ylinen Viipurintie osa 1 – Sauli Hirvonen
Nimistön selkeydestä osa 3 – Jouko Mattila
218 kertaa elokuvissa – Kai R. Lehtonen (Toim. Irma Willman)
Lahden lakimiesyhdistys 50 vuotta – Oskari Lehtonen
Paikallisuus perusopetuksessa – Sauli Hirvonen
Uusi kuntalaki – Sauli Hirvonen
Albumit auki – tilannekatsaus – Sauli Hirvonen
Vuoden nuori lahtelainen – Lahti-Seura

Tallennettu kategorioihin Hollolan Lahti, Julkaisut | Jätä kommentti

Lahti110-viikonloppu 31.10.-1.11.

Lahti-Seura ry järjestää 31.10.-1.11. yhteistyökumppaneiden kanssa erilaista tapahtumaa Lahden kaupungin syntymäpäivän kunniaksi. Lahden kaupunki täyttää sunnuntaina 1. päivä marraskuuta 110 vuotta. Kaupunki viettää viimeisiä syntymäpäiviään ”itsenäisenä” ennen ensi vuoden Nastolan kuntaliitosta.

Lauantaina 31.10.2015 – LAHTI110 TIRRASSA

Lahti-Seura ry, Lahen Lehti ja Lahen elävän musiikin yhdistys järjestävät Ravintola Tirrassa lauantaina 31.10.2015 Lahen kaupungin viralliset epäviralliset synttärit, kaupungin täyttäessä sunnuntaina 1. päivä marraskuuta 110 vuotta.

Tirran ohjelmisto on jaettu kahteen osaan:
Alkuillasta Jump’n Blues Society tanssittaa juhlaväkeä swingin tahdissa. Paikalla on Lahti 110v- Potrettikuvaamo, jossa voi käydä kuvauttamassa itsensä ”vanhassa Lahdessa” ja Lihamukiäijät myyvät lahtelaista perinneruokaa, lihamukia.
Kello yhdeksään asti vapaa pääsy.

Loppuillan pääpaino on livemusiikissa. Lavalle nousee lahtelaiset artistit Flippin’ Beans (punk/rock), Assi Ilona (r’b’/pop) ja Club De Lay (indie rock).
Ennen pääesiintyjää Lahen Elävän musiikin yhdistys jakaa palkitsee päijäthämäläisiä musiikkivaikuttajia.
Äänestys on käynnissä täällä.

La 31.10. klo 15-04 Ravintola Tirra (Loviisankatu 8)

klo 15-18 Päivätanssit (vapaa pääsy)

Jump’n Blues Society (Swing) > tapahtumasivu
Lahti 110v – Potrettikuvaamo Marttinen – kuvia lahtelaisista
Lihamukia a la Lihamukiäijät (muki 6 e /kpl)
Lahti-Seuran kioski

Klo 21- (liput 5 e)
Club De Lay
Assi Ilona
Lahen Elmun gaala
Flippin’ Beans

Tapahtumasivu

———–

Sunnuntaina 1.11.2015 – VUOSIJUHLA

Klo 15
Lahti-Seuran järjestämä vuosijuhla perinteisesti Lahden kaupungin syntymäpäivänä 1. päivänä marraskuuta.

Paikkana elokuvateatteri Kino Iiriksen elokuvasali, Saimaankatu 12.
Ohjelmassa:
> Avaussanat: Sauli Hirvonen, Lahti-Seura ry, puheenjohtaja
> Uuden Lahden visio: Matti Oijala, Nastola-seura ry, puheenjohtaja
> Musiikkiesitys: Duo Karhos – Väinö Verneri (klarinetti) & Matti Karhos (piano)
> Juhlapuhe: Jyrki Myllyvirta, kaupunginjohtaja
> Vuoden lahtelaisen julkistaminen
> Musiikkiesitys: Duo Karhos – Väinö Verneri (klarinetti) & Matti Karhos (piano)

Kahvitarjoilu, tervetuloa!

LAHTI-FILMIT
Klo 16

Kino Iiriksessä viides Lahti-filmi-näytös.

Mukana mm. Keijo Skipparin tekemä dokumentti toriparkista. Mukana myös KAVI-sarja, jossa kolme lyhytfilmiä Lahdesta. Ohjelma varmistuu lähempänä.
Uusintanäytökset ma 2.11. klo 12 ja 20.
Näytös järjestetään yhteistyössä Päijät-Hämeen elokuvakeskus ry:n ja Lahden Videokuvaajat ry:n kanssa.

Kino Iiriksen aulassa avautuu klo 13 Lahden Albumit auki -valokuvanäyttely, joka koostuu hankkeeseen luovutetuista kuvista.

Lisätietoja myös osoitteessa www.kotiseutufilmit.fi ja www.albumitauki.fi

> Tapahtumasivu

Tallennettu kategorioihin Ajankohtaista | Jätä kommentti