Lahti-Seura 70 vuotta – tapahtumia

LS70v
Vuosi 2015 oli Lahden kaupungin 110. syntymäpäivä, vuonna 2016 Lahti-Seura täyttää 70 vuotta. Seuran perustamispäivä on 12.3.1946, jolloin pidettiin perustamiskokous.

Tällä sivulla kerrotaan Lahti-Seuran juhlavuoden tapahtumista. Sivua päivitetään vuoden kuluessa.

Tulevia tapahtumia

Lahden oman elokuvafestivaalin Kinoksen yhteydessä lauantaina 19.3.2016 Tammisalissa palvelee Tulipyörä-kahvio.
Kahviossa esitetään non-stoppina Lahti-filmejä ja näytillä on hieman Lahti-aiheista rekvisiittaa Lahti-Seuran 70-vuotisjuhlien kunniaksi. Kahvio aukeaa klo 11.
Lisäksi Tammisalin ”perinnehuoneessa” järjestetään Albumit auki -valokuvien keräystilaisuus klo 13-15.

Maaliskuussa Kino Iiriksen aulassa avautuu Albumit auki -valokuvanäyttely, joka koostuu valokuvaaja Erkki Hämäläisen Nastolassa ottamistaan kuvista.
Hämäläinen on kertomassa Tammisalissaan kuvistaan torstaina 31.3. klo 17.30 alkaen.

Nastola-seuran ja Lahti-Seuran kaavailema kotiseutuseminaari on tarkoitus järjestää huhtikuussa.

Syksylle, vuosijuhlan aikoihin, on suunnitteilla näyttely Lahden kaupunginkirjaston aulaan sekä luento lahtelaisuudesta. Nämä riippuvat Lahden kaupunginkirjaston syksyllä alkavasta remontista.

Työn alla on myös uuden karttapohjaisen nettisivun avaaminen. Asia vielä alkutekijöissä, mutta asiasta tiedotetaan kuluvan vuoden aikana.

Hollolan Lahti -lehdessä ja nettisivuilla julkaistaan päivitetty tiivistelmä seuran historiasta, joka perustuu Unto Tupalan kirjoittamaan seuran historiateokseen ”50-vuotias Lahti-Seura”. Julkaisemme mielellään koko vuoden Hollolan Lahti -jäsenlehdessä muistoja Lahti-Seurasta tai kotiseutyöstä.

Hannu Kivilän Lahtelaisen sanakirjasta otettiin toinen painos helmikuussa 2016. Kirjaa on saatavilla elokuvateatteri Kino Iiriksestä, Lahden museokaupoista, Pro Puu -gallerian myymälästä sekä Suomalaisesta Kirjakaupasta.

Menneitä

Kuudes Lahti-filminäytös järjestettiin Kino Iiriksessä sunnuntaina 28.2. klo 11. Näytös oli osana Nostalgiakino-sarjaa, ja siihen oli vapaa pääsy.

Tallennettu kategorioihin Ajankohtaista | Jätä kommentti

Lahti-Seuran perustava kokous pidettiin 12.3.1946

Lahti-Seuran perustava kokous pidettiin 12.3.1946 – tasan seitsemänkymmentä vuotta sitten
Juhlalogo

Kotiseutuseurojen perustamisen aalto saavutti 1940-luvun puolivälissä myös Lahden seudun. Vuonna 1945 perustettiin Hollolan Kotiseutuyhdistys ja seuraavana vuonna Lahti-Seura sekä Orimattila-Seura. Kotiseutuyhdistysten kattojärjestö Suomen Kotiseutuliitto perustettiin vuonna 1949.

Lahti-Seuran perustamisvaiheista on saatavissa varsin niukasti kirjallista tietoa, esim. perustavasta kokouksesta ei ole säilynyt pöytäkirjaa. Etelä-Suomen Sanomien 26.2.1946 ilmestyneessä numerossa oli uutinen, joka oli otsikoitu: ”Lahti-Seura päätetty perustaa.” Uutisessa kerrottiin, että ”asianharrasrajien toimesta oli sunnuntaiksi (24.2.) kutsuttu Lahden kaupunkilaisia Käsityö- ja Tehdasyhdistyksen huoneistoon Rautatienk. 26:ssa keskustelemaan Lahti-Seuran mahdollisesta perustamisesta. Kutsua oli noudatettu runsaslukuisasti. Joissakin yhteyksissä perustamispäiväksi on mainittu 24.2.1946, mutta tämä kokous oli tosiasiassa perustamiskokousta valmisteleva kokous.

Mauno Vuorinen valittiin puheenjohtajaksi, joka oli tehnyt vielä lähemmin selkoa kysymyksessä olevan seuran tarkoituksesta ja tehtävistä historiallisen ja kotiseutuperinteiden vaalijana. Seuran nimeksi hyväksyttiin Lahti-seura, samalla käsiteltiin alustavasti mallisääntöjä. Seuraan pääsemisen ehdoksi hyväksyttiin että asianomaisen asuneen Lahdessa vähintään 10 vuotta. Johtokunnalla oli myös oikeus tehdä poikkeuksiakin, jos tähän olivat painavat syyt. Seuran perustamiskokousta valittiin 5-jäseninen toimikunta ja sille annettiin tehtäväksi laatia seuralle säännöt.

Tilaisuudessa ilmottautui 35 perustajajäsentä, joista naisia 10 ja miehiä 25. Suurin osa kuului kaupungin sivistyneistöön: johtajia, tuomareita, opettajia, poliiseja ja toimittajia, mutta ei ainuttakaan teollisuuslaitoksen johtajaa tai toimihenkilöä (tämä osittain saattoi johtua siitä, että kolme vuotta aikaisemmin oli perustettu Lahden Teollisuusseura). Myöhemmin saman vuoden aikana seuraan liittyi teollisuuslaitosen ja rakennusliikkeiden johtajia, samoinm pappeja, lääkäreitä, upseereja ja käsityöläisiä.

Lahti-Seuran perustava kokous pidettiin 12.3.1946. Tällä päivämäärällä pidetty kokous on varsinainen perustamiskokous vaikka sitä kutsussa nimitettiin vain kokoukseksi. Siinä kuitenkin oli tarkoitus päättää seurojen perustamiskokouksissa normaalisti käsiteltäviä asioita, joten sitä on pidettävä Lahti-Seuran oikeana perustamiskokouksena.

Lue: Lahti-Seuran tarkoitus ja toiminta

Tallennettu kategorioihin Ajankohtaista | Jätä kommentti

Lahti-Seura teki lahjoituksen Kotiseudulle-säätiölle

Lahti-Seura lahjoitti Kotiseudulle-säätiölle helmikuussa 150 euroa.
Lahjoituksina saadut varat käytetään Kotiseutusäätiön perustamispääomaksi.
Lue lahjoituksesta lisää Kotiseudulle-sivulta.

Kotiseudulle on valtakunnallinen Suomen Kotiseutuliiton toteuttama keräys. Tarkoituksena on kerätä varoja Kotiseutusäätiölle, joka tukee innostavaa ja uutta luovaa kotiseututyötä ja -tutkimusta koko maassa. Ensimmäiset apurahat jaetaan Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuonna 2017.
Missiona on suomalaisen identiteetin ja paikallisen kotiseututyön tukeminen.

Tallennettu kategorioihin Ajankohtaista | Jätä kommentti

Hollolan Lahti 3/2015

Julkaistu tammikuussa 2016, sivumäärä 20.
Kannen kuva: Talvinen Keski-Lahti (Kuva: Entinen Lahden matkailutoimisto)

Lehden 3/2015 sisältö:
Syksyn tapahtumia: Lahti juhli – Sauli Hirvonen
Juhlapuhe vuosijuhlassa 1.11.2015 – Jyrki Myllyvirta
Kullankukkula – Sauli Hirvonen
Museojunakalustoa Lahdessa – Sauli Hirvonen
Uuteenkylään ja takaisin – Sauli Hirvonen
Hannu Kivilä: Lahtelaisen sanakirja – Sauli Hirvonen & Hannu Kivilä
Vuoden lahtelainen 2015: Onerva Vartiainen – Lahti-Seura

Tallennettu kategorioihin Hollolan Lahti, Julkaisut | Jätä kommentti

Alkuvuoden 2016 kuulumisia: Lahti-Seura 70 vuotta

Hyvää alkanutta vuotta 2016. Luvassa on mielenkiintoinen vuosi.

Ensinnäkin Lahden ja Nastolan liitoksen astuttua voimaan 1.1.2016 Lahden asukasluku on n. 118 000 ja pinta-ala 517 km².

LS70v
Toiseksi, tämäkin vuosi kuluu juhlien merkeissä: Lahti-Seura täyttää tänä vuonna 70 vuotta. Juhlavuoden tapahtumiin kuuluu mm. näyttely Lahden kaupunginkirjaston aulassa sekä uuden nettisivun avaaminen. Näistä tarkemmin myöhemmin.
Lisäksi Kinos-elokuvafestivaalin yhteydessä 19.3.2016 elokuvateatteri Kino Iiriksen Tammisalissa järjestetään Lahti-tapahtuma, jossa mm. esitetään Lahti-filmejä. Paikalle voi tulla myös skannauttamaan paperikuviaan Albumit auki -hankkeeseen.

Vuoden 2015 kolmannen Hollolan Lahden ilmestyminen on hieman viivästynyt, mutta se ilmestyy tammikuun alussa.
Seuran jäsenmaksut ja -tiedote postitetaan helmi-maaliskuun aikana. Maaliskuussa ilmestyy myös vuoden ensimmäinen lehti.

Hallituksessa aloitti vuoden alussa kaksi uutta jäsentä. Leena Sorvali ja Markku Koski valittiin marraskuisessa kokouksessa seuran hallitukseen. Vuoden tauon jälkeen hallituksessa jatkaa myös Timo Peippo.

Hannu Kivilän Lahtelaisen sanakirja on ollut todellinen myyntimenestys. Seuran osalta kirjat myytiin loppuun joulun aikoihin. Tarkoitus olisi ottaa uusintapainos alkuvuonna.

Tallennettu kategorioihin Ajankohtaista | Jätä kommentti

Hannu Kivilä: Lahtelaisen sanakirja

Lahtelaisen_SanakirjaKirjoittaja ja kuvitus: Hannu Kivilä
Taitto: Hannu Laitinen
Kansi: Sauli Hirvonen
Kustantajat: Lahti-Seura ry ja Lahden kaupunginmuseo
Julkaistu 2.12.2015 (toinen painos helmikuussa 2016)
Sivumäärä: 183
ISBN: 978-952-93-6416-9
Jälleenmyyntipaikat: Lahden Museokauppa, Pro Puu -gallerian myymälä, Suomalainen Kirjakauppa, Elokuvateatteri Kino Iiris

Tallennettu kategorioihin Julkaisut, Kirjat | Jätä kommentti

Uuden Lahden visio

Lahti on pian uusi. Oman kotipaikan perustiedot on opeteltava uudelleen. Pinta-alaa on noin 517km2, ja asukkaita hieman yli 118 000 eli noin 230 asukasta neliökilometrillä. Vaikka kaksi kuntaa yhdistyy, niin Lahti on pinta-alaltaan Hollolaa pienempi. Oikea ”Lahti” on edelleen vanha ruutukaavakeskusta torin ympärillä, mutta esikaupunkeihin, Mukkula, Liipola, Jalkaranta jne., lisätään Villähde, Nastola, Rakokivi ja Uusikylä, joissa asuu noin 13 000 asukasta. Loppuosa Nastolaa on varsinaista maaseutua ja maalaisia on vain hieman yli tuhat.

Käsitys kotipaikasta laajenee. Meillä on oma kortteli, kylä, kaupunginosa, ja entistä isompi kotikaupunki. Kotiseututasoja on alkuun yksi tavallista enemmän, koska ajattelemme vielä Lahtea ja Nastolaa vanhojenkin rajojen mukaan. Mutta virallisesti kaupungin vanhin kirkko on nyt 1804 valmistunut Nastolan kirkko, ja vanhin hautausmaa sen vierellä. Täällä lepää mm. ministerivaltiosihteeri Casimir Ehrnrooth ja puolen tusinaa kenraalia. Valtiopäämiestason hautoja ei ole joka kaupungissa, vaan Lahden seurakuntayhtymän viidennen seurakunnan hautausmaalla sellainen on.

Ehkä Lahden keskusta on nyt askeleen kotoisampi. Sen uudistetulla torilla kävellään Immilän hiekalla, sillä kivet on ladottu Kosenvuoresta otetun maan päälle. Tori ja Mariankadun akseli on valmis nähtävyys, mutta teatterin ja pääkirjaston korttelin kehittäminen esimerkiksi taidemuseon sijoittamisella tänne on vielä kesken. Hyviä alueita kannattaa vahvistaa ja toisaalta esikaupunkien ja maaseudun raja pitää selkeänä. Keskustan kehittäminen on kaikkien yhteinen asia, mutta esikaupungit ja maaseutu koskettavat ensisijassa asukkaitaan.

Lahden ja Nastolan liitto yhdistää Päijät-Hämeen teollisen ytimen. Muut Lahden ympäryskunnat ovat selkeästi maaseutumaisempia. Nastolan teollisuus syntyi aikoinaan lähinnä lahtelaisten toimesta ja palaa nyt kotikaupunkinsa hoiviin. Mutta maailmanlaajuinen elinkeinoelämän muutos on johtanut siihen, että paikallinen teollisuus on enenevässä määrin tytäryhtiöiden asemassa ja pääkonttorit kaukana Lahdesta. Kaupungin monipuolinen teollisuus on koko Suomen mittakaavassa merkittävää. Vastaavaa teollisuuskaupunkia ei taida maastamme löytyä. Lahden sijainti on hyvä, mutta patruunat pitäisi houkutella tänne takaisin. Historia on osoittanut, että taloudellisesti menestyneiden toimeliaiden henkilöiden vaikutus lähiympäristöönsä voi olla huomattava. Tämä on haaste kaupungille.

Asumiselle on entistä enemmän vaihtoehtoja. Nastola tuo mukanaan yli 1500 loma-asuntoa, jotka kerrostuttavat asutusta. Salpausselkien jäsentämä järvimaisema on hieno. Harkituilla kohdilla voimme tarjota paraatipaikkoja, mutta ei niitä riitä tuhlattavaksi. Asumiselle kannattaa luoda uusia malleja, etenkin tiivis pientaloasuminen yhdistettynä asukkaan vähätöiseen kiinteistönhoitoon sisältää paljon käyttämättömiä mahdollisuuksia.

Voi perustellusti sanoa, että Lahdessa on erämaa-alue keskellä kaupunkia! Lapakisto sijaitsee vain vähän kaupungin maantieteellisen keskipisteen pohjoispuolella. Nastola on toteuttanut tänne ”Etelän Kuusamoon”, oivallisen kävelyverkoston, laavuineen ja levähdyspaikkoineen. Alusta alkaen pääosa käyttäjistä on ollut kaupunkilaisia. Tätä aluetta kannattaa kehittää!

Lahden kulttuurielämä saa uuden merkittävän toimipisteen, Taarastin. Paikka on rakennettu taidenäyttelyitä varten ja pihalla, Pikku-Kukkasen upeassa rannassa, on katettu esiintymislava sekä katettu katsomo, jossa vuosittain esiintyy paikallinen kesäteatteri ja järjestetään maan ainoat Rautalankafestivaalit. Kuitenkaan nastolalaisten toimeliaisuus ei ole riittänyt tämän kohteen tarjoamiin mittoihin ja tänne voidaan synnyttää paljon uutta. Hengellisiä tilaisuuksia varten on vastarannalla juuri valmistunut Luomaniemen seurakuntakeskus. Sitten Taarastin rannasta alkaa Nastolan vanhin säilynyt yhtenäinen huvila-alue ja Karhunsillan pohjoispuolella on Pajulahden liikuntakeskus voimakkaasti laajenevine palveluineen. Näen koko alueen kokonaisuutena ja syystä tätä voidaan mainostaa kulttuurirantana, oikeana Kukkasrantana.

Nastolan kolme rautatieasemaa, Villähde, Nastola ja Uusikylä ovat tärkeitä uutta asutusta ja kaupunkia rakennettaessa. Jos Z-junat saadaan jatkamaan Uuteenkylään, niin Lahden päärautatieaseman paikoituspulmia ratkotaan ohjaamalla työpaikkamatkalaisten pysäköintiä Nastolan asemille. Osa lahtelaisista tulee käymään töissä pääkaupunkiseudulla. Muutamiksi vuosiksi, henkilökohtaisella tasolla, tällainen ratkaisu on kaupungin sijainnin, liikenneyhteyksien ja edullisen asumiskustannusten tarjoama mahdollisuus, mutta olisin kovin varovainen rakentamaan asutusta tämän varaan.

Menestyvän ja maailmanlaajuisesti kilpailukykyisen talouden varjopuoli on, että meillä näyttää olevan pysyvä lähes 15% työttömyys. Ja tuotanto keskittyy ja tehostuu, kilpailu kovenee, eikä vientisektori kykene työllistämään nykyistä enempää. Palveluihin on syntynyt uusia työpaikkoja, mutta sen rajat työllistäjänä ovat lähellä, ellei yleisessä ajattelussa tapahdu muutoksia.

Lahdella on hyvät mahdollisuudet kehittää matkailua ja samalla paikallista talouttaan. Lahti on ollut keskisuuren monipuolisen teollisuuden kaupunki ja paikallinen ruohon juuren talous on jäänyt sen varjoon. Tässä on kehitettävää sekä mahdollista luoda työpaikkoja.

Nykytalous on muuttanut turismia. Maailmanlaajuiset brändit eivät ole kiinnostavia, koska niitä saa kukin kotinurkiltaankin omasta ”Jumbosta.” Sen sijaan paikalliset tuotteet kiinnostavat ja näitä voivat hyödyntää niin pienet kuin suuretkin yrittäjät. Luhtasen tehtaanmyymälät ovat esimerkki ison yrityksen paikallistuotteista, mutta ruuan ja käyttötavaroiden tarjonnassa on paljon työtä ja tekemistä. Ja kun hyviä tuotteita saadaan aikaan, niin sitten tarvitaan markkinointia. Kyllä suo-malaisista lihapiirakoista, -mukeista ja piirakoista on pikaruokaketjujen haastajiksi! Mutta tämä vaatii osaamista ja koulutusta, jota Lahdessa on liian vähän. Ja ideoita ja näkemyksiä, mutta valitettavasti toiveet ja ihanteet on suunnattu pois näiltä raiteilta. Siksi visio Lahdesta on tarpeen.

Kulttuurin alueella me voimme kertoa turistille, mitä Lahti on. Näyttelyt omasta kaupungista ovat arvokkaita, eivät maailmalta tuodut. Ja Lahdella on esitettävään aitoja asioita, esihistoriasta, teollistamisesta ja nykyajasta. Lahden paikka useiden maisema-alueiden risteämäkohdassa on erityinen. Tällaiset asiat kiinnostavat matkailijaa ja kunnolliset jokapäiväiset asiat. Koriste-esineet ja rihkama ovat turhuuksia. Me voimme tehdä täällä paljon enemmän hyvää, kuin mitä nykyisin teemmekään. Ja kun saamme kotipaikkamme kuntoon, nautimme siitä yksitoista kuukautta vuodessa, niin ehkä kestämme kierrellä sen yhden kuukauden muualla maailmassa.

Matti Oijala
Nastola-seuran puheenjohtaja

Tallennettu kategorioihin Artikkelit, Julkaisut | Jätä kommentti

Lahtelaisen sanakirja julkaistaan 2.12.

Hannu Kivilän Lahtelaisen sanakirja julkaistaan keskiviikkona 2.12.2015 klo 18. Kirjan julkistaminen tapahtuu Lahden historiallisessa museossa (Lahdenkatu 4).
Tilaisuudessa kahvitarjoilu.

Kirjan kustantajina toimivat Lahti-Seura ry ja Lahden kaupunginmuseo.

Kirjaa on saatavilla museokaupasta sekä elokuvateatteri Kino Iiriksen lippukopista.
Kirja tulee myyntiin myös Pro Puu -gallerian myymälään ja Suomalaiseen Kirjakauppaan sekä muihin, myöhemmin ilmoitettaviin paikkoihin.

Hannu Kivilän edellinen kirja Lahtelaisen lukukirja julkaistiin vuonna 2007.

Työmatkan takia Kivilä on tavoitettavissa vasta 1.12. alkaen.

Lahtelaisen_Sanakirja

Lahtelaisen sanakirja

Hannu Kivilän Lahtelaisen sanakirja kertoo kaupungista asioita monipuolisesti ja samalla lyhyesti ja ytimekkäästi. Kysymyksessä ei ole murresanakirja eikä varsinainen tietosanakirjakaan. Opus keskittyy sanakirjamaisen tiiviisti Lahteen olennaisesti liittyviin asioihin, kuten esimerkiksi henkilöihin, yrityksiin, ravintoloihin, rakennuksiin, paikallisiin erikoisuuksiin, kulttuuriin ja urheiluun.

Kivilä on käyttänyt tietolähteenä mm. kirjallisuutta, sanomalehdistöä, joitakin haastatteluja, nettiä, karttoja, puhelinluetteloita. Sanakirjan on tarkoitus toimia myös eräänlaisena täydentävänä elementtinä aiemmin Kivilän laatimaan Lahtelaiseen lukukirjaan, joka julkaistiin vuonna 2007.

Sisältö pyrkii olemaan tasapuolinen aihepiireihin ja eri vuosikymmeniin nähden. Esimerkiksi mainitsemisen arvoisia lahtelaisia tai lahtelaisia yrityksiä on satoja. Mukana on vain henkilöitä, joilla on kaupungissa laajemminkin tunnettu lempinimi, ja yrityksistä Kivilä on kirjannut mukaan lähinnä vain sellaisia, joilla on tunnettavuutta Lahden ulkopuolellakin, tai joiden toimiala tai nimi on persoonallinen tai joihin liittyy muita erikoisia kuriositeettaja. Paikan- ja kadunnimistä on julkaistu kaiken kattava tutkimus, joten sitlä saralta on mukana vain joitakin kirjoittajan mielestä kiinnostavimpia esimerkkejä.

Hannu Kivilä toivoo että kirjan kansien välistä löytyisi vastaukset mahdollisimman moneen kaupunkiamme koskevaan kysymykseen, tai että sisältö kokonaisuudessaan herättäisi paljon erilaisia muistoja, tunnelmia tai jutustelun aiheista.

Tallennettu kategorioihin Ajankohtaista | Jätä kommentti

Valokuva-aiheinen seminaari kirjastossa 1.12.

Lahden pääkirjaston auditoriossa järjestetään Lahti & Valokuva -niminen seminaari tiistaina 1.12. klo 18.

Ohjelma:
Merja Taavila (kaupunginkirjasto): Päijät-häme wikin esittely
Janne Ridanpää (UKK-arkisto): Kuvien digitointi ja arkistointi
Sari Kainulainen (Lahden museon kuva-arkisto): Museon kuva-arkisto
Keijo Skippari (Albumit auki / Lahden Videokuvaajat ry) Albumit auki -hanke

Lopussa mahdollisuus keskustelulle. Tilaisuus on kaikille avoin, vapaa pääsy.

Tilaisuuden järjestää Albumit auki ja Lahden kaupungin-maakuntakirjasto.

Juliste_kirjasto_1_12_2015

Kuvien keruutilaisuudet

Filmejä ja valokuvia voi toimittaa ja tuoda osoitteeseen Saimaankatu 12. Käynnistä on sovittava erikseen. Tilat sijaitsevat Lahden keskustassa, elokuvateatteri Kino Iiriksen naapurissa. Samoissa tiloissa toimii myös Lahden Videokuvaajat ry ja Lahti-Seura ry. Käynti tiloihin tapahtuu elokuvateatteri Kino Iiriksen ulko-oven kautta.

Loppuvuoden keräyspäivät Tammisalissa ovat 26.11 ja 10.12 klo 13 alkaen.

Elokuvateatteri Kino Iiriksen aulatiloissa on myös näkyvillä valokuvanäyttely, johon voi tutustua esimerkiksi ennen elokuviin menoa. Valokuvat vaihtuvat joka kuukauden ensimmäinen päivä. Näyttely avautui Kino Iiriksessä Lahden 110-vuotisjuhlapäivänä 1.11.2015 ja seuraava näyttely avataan 1.12.

Tallennettu kategorioihin Ajankohtaista | Jätä kommentti

Lahti-tuotteita myynnissä Lahden Pop Up Centerissä

Lahti-Seuran tuotteita on myynnissä marraskuun ajan  Lahden Pop Up Centerissä. Myynnissä:
T-paita, Lahti 1905
Postikortti (kuva vuodelta 194
Lahti-heijastin (Marianne Valolan käsialaa)
Hollolan Lahti (seuran jäsenlehti)
popupcenter_FB_banneri

Pop up Center on avoinna:
ma-pe klo 10-18
la klo 10-15
su suljettu

Pop up Lahti, Aleksanterinkatu 23.

Pop Up Center Facebookissa.

Tallennettu kategorioihin Ajankohtaista | Jätä kommentti