Julkaisu joulukuu 2018, sivumäärä 20.
Kannen kuva: Linja-autoasema (Tauno Lautamatti / Kuvakiila)
Lehden 3/2018 sisältö:
Lahti-päivä ja filminäytökset – Sauli Hirvonen
Vuoden lahtelainen: Keijo Skippari – Lahti-Seura
Rautatiekulttuurin vaalimista – Sauli Hirvonen
Kaksi muistikuvaa Hollolan lentokentältä – Kai R. Lehtonen
Paasikiven aukio avataan – Kai R. Lehtonen
Keijo K. Reuna im memoriam – Matti Reuna
Kotiseudun tallentamista – Sauli Hirvonen
Lahtelaista sanataidetta – Sauli Hirvonen ja Anneli Seppälä
Puheenjohtajan palsta / päätoimittajalta – Sauli Hirvonen
Puheenjohtajan ominaisuudessa voinen todeta, että vuosi 2018 sujui Lahti-Seuran osalta toiminnan kannalta vakiintunein muodoin ja ilman dramatiikkaa. Toki mukaan mahtui uuttakin. Tällainen oli seuran vuosijuhlan tilalla järjestetty Lahti-päivä. Tapahtuman monipuolinen sisältö ja tilaisuuden onnistunut läpivienti vahvistivat aiempaa oletusta, että tapahtumaa jatketaan myös vuonna 2019.
Perinteistä vuosijuhlan antia tilaisuudessa jatkoi Vuoden lahtelainen -tunnustuksen jako, joka tällä kertaa osoitettiin Keijo Skipparille. Pitkän linjan videokuvaaja ja dokumentin tekijä Skippari sai tunnustuksen myötä mukavasti palstatilaa ja radioaikaa, mikä oli myös seurankin etu. Lisäksi Skipparin ja Tertta Saarikon tekemä Lemmenlatu-dokumentti oli Etelä-Suomen Sanomien Aukusti-ehdokkaana, kuin myös ohjaaja-käsikirjoittaja Timo Taulo, jonka Lahden kaupunki huomioi jo aikaisemmin kulttuurialan tunnustuspalkinnolla. Mainittakoon, että Taulo on toiminut myös Lahti-Seuran hallituksessa, ja hänen tulevista teatteriprojekteista kerrotaan enemmän seuraavassa lehdessä.
Seurakin pääsi maistamaan julkisuutta ”omana itsenään”, kun hallituksen jäsenet esiteltiin Lahti-muistojen muodossa Etelä-Suomen Sanomissa 30.11. Mukavaa että seuran tekemä työ huomioidaan myös tällä tavoin.
Pitkäjänteisyyttä
Olen tarkoituksella maininnut kirjoituksen alussa useassa yhteydessä julkisuuden. Julkisuushan ei ole itseisarvo vaan väline. Lahti-Seuran kohdalla yhdistys ja sen toimintatavat ovat koko asian ydin: Se, mitä seura tekee lahtelaisuuden ja lahtelaisten hyväksi, vai tekeekö mitään? Oli seuran toimintakenttä tai -säde mikä tai missä tahansa, seura hahmotetaan erilaisten, näennäisesti toisistaan irrallisten toimintojen kautta. Seuran hallituksen jäsenten tehtävä on antaa kasvot ja niin, että toiminnan kokonaiskuva avautuu myös seuraa vähän tunteville tai niille, joille seura on täysin tuntematon.
Toimintaa tietysti pitää ajatella pitkäjänteisesti. Menneisyys on tätä hetkeä, tulevaisuus riippuu siitä, miten osaamme käsitellä mikä ja mitä meillä on käsillä ja käsissä. Samaa pitkäjänteisyyden ajatuskaaviota voi myös soveltaa vaaleissa, vaikkapa jo tulevissa eduskuntavaaleissa.
Hämeen vaalipiirissä on yhteensä 14 kansanedustajapaikka, joista tällä hetkellä Päijät-Hämeellä on 8 ja Kanta-Hämeellä 6. Edellisten vaalien tuloksesta eri medioissa on kirjoitettu paljon, ja korostettu Päijät-Hämeen voittoa saaduissa paikoissa. Se pitää paikkansa, mutta jo asukaslukuvertailussakin Päijät-Häme (201 000 as.) lyö Kanta-Hämeen (172 000 as.). Tulosta pitäisikin verrata asukasmäärän tai äänestysikäisiin tai jopa bkt:n. Päijät-Hämeessä on siis yksi kansanedustaja 25 125 asukasta ja Kanta-Hämeessä 28 667 asukasta kohden.
Toisinaan Päijät-Hämeessä on ajoittain koettu, että äänet ”karkaavat” Kanta-Hämeeseen. Tervehenkinen kilpailu vie asioita eteenpäin, vaikka Suomea rakennetaan yhdessä, ja että politiikka on eri intressien yhteensovittamista, joka vaatii yhteistyötä. Silti voidaan olettaa, että maakunnassa asuvat ja vaikuttavat ajavat kyseisen maakunnan etuja.
Onkin ounasteltu, että Hämeen vaalipiiri jakaantuu tulevaisuudessa. Suunta, joka on ollut jo nähtävissä: Epämääräisestä itähämäläisestä maa-alueesta idän ja lännen välissä on muodostunut Lahden johdolla vuosikymmenien aikana oma selkeä maakunnallinen kokonaisuus, mitä kutsuttaneen nimellä Päijät-Häme.
Lehdestä
Lehdessä jatkuu Kai R. Lehtosen muistelusarja jälleen mielenkiintoisilla tarinoilla. Monessa mukana olleen Lehtosen jutut ovat värikkäitä kertomuksia, jotka ansaitsevat tulla kerrotuksi. Lehtosta haastateltiin myös Etelä-Suomen Sanomien juttuun, jossa ihmisit kertoivat asumiskokemuksistaan torin liepeillä. Tori-aihetta sivuamme myös seuraavassa Hollolan Lahdessakin.
Lahden rautatieharrastajat Topparoikka täytti vuonna 2018 pyöreät 30 vuotta. Kirjoitin omista kokemuksista yhdistystoiminnasta sekä näkymykseni Lahden rautatieperinnöstä sekä jaan muutaman ajatuksen, miten tätä perintöä voisi vankistaa.
Lehdessä julkaistaan myös kaksi runoa, ja tässä yhteydessä haluan korostaa, että lehti on avoinna kaikenlaisille kotiseutuaiheisille kirjoituksille, näin lehden sisältöä saataisiin mahdollisimman monipuoliseksi.
Toimintaa
Sääntömääräinen syyskokous pidettiin 12.12. tutussa paikassa eli Tammisalissa. Kokous ei jäsenistön osalta tuonut muutoksia ensi vuoteen, erovuoroiset jatkavat kuin myös toiminnan- ja varatoiminnantarkastajat. Itse jatkan puheenjohtajana, joten kiitos jälleen luottamuksesta. Kokoukseen saapui yhteensä neljä henkilöä, mutta saimme aikaiseksi hyvää keskustelua seuran toiminnasta ja tulevaisuudesta. Ja ainakin tarjoilut riittivät. Kiitos kaikille osallistujille!
Muutama sananen ensi vuodesta ja muutamista projekteista. Eräs tällainen on jo aiemmassa lehdessä mainittu Vuoden nuori lahtelainen -tunnustus, joka viettää juhlavuotta. Lisäksi seura on parhaillaan työstämässä uutta hanketta nimeltään Lasten Lahti. Se on vasta alkutekijöissä, joten projektista myöhemmin enemmän.
Kino Iiriksen aulassa on järjestetty syksyn mittaan erilaisia valokuvanäyttelyitä. Näyttelyt jatkuvat ensi vuonna.
Lahden Videokuvaajien Kari Vähävuori sai digitoitavaksi laatikollisen toimittaja-valokuvaaja Tauno Lautamatin valokuvia. Hän on kuvannut yrityksensä Kuvakiilan kautta paljon Lahtea, mm. Lahden matkailutoimistolle. Lautamatin kuvista on tulossa näyttely vuoden 2019 puolella.
Lisäksi Lahden Videokuvaajat ja Päijät-Hämeen elokuvakeskus sai filmikuvaaja Pentti Ruohoniemen koko (!) tuotannon. Parhaillaan tätä materiaalia digitoidaan, mistä saadaan aineistoa mm. tuleviin Lahti-filmiesityksiin.
Jälleen iso kiitos kuluneesta vuodesta, omasta ja hallituksen puolesta, kaikille seuran jäsenille ja yhteistyökumppaneille! Vuosi oli tapahtumarikas ja antoista kotiseututyön kannalta. Hyvää alkavaa vuotta 2019!
