Julkaisu syyskuu 2021, sivumäärä 20.
Lahti-Seuran 75-vuotisjuhlanumero
Kannen kuva: Harjukadun ja Vesijärvenkadun risteys.
(Valokuva: Teuvo Kanerva. Kuvalähde: Museovirasto / Historian kuvakokoelma)
Lehden 2/2021 sisältö:
Puheenjohtajan palsta – Sauli Hirvonen
Lahti-Seura 75 vuotta osa 2/3 – Sauli Hirvonen
Sibeliustalon toteutuminen omin kokemuksin – Kari Salmi
Lahden Sahan Vapaaehtoisen Palokunnan 100-vuotiskatsaus 1/2 – Ismo Häkämies
Panoraamakuvat – Lahden kaupunkiympäristö
Lapsuuden ja nuoruuden ajanvietteitä – Kai R. Lehtonen
Puheenjohtajan palsta / päätoimittajalta – Sauli Hirvonen
Juhlavuosi on jo reilusti yli puolin välin, mutta monenlaista tapahtumaa ja tilaisuutta on vielä edessä. Syksyn tapahtumia on valmisteltu pitkin vuotta.
Seuran (juhla)näyttely järjestetään pääkirjaston aulassa lokakuussa. Sermeissä esitellään seuran toimintaa ja vitriiniin kootaan Lahti-aiheista esineistöä.
Tiistaina 5.10. saamme vihdoin järjestettyä karttakirjan esittelyn pääkirjaston auditoriossa. Mukana ovat tekijät sekä kustantajan edustaja.
Lahti-päivä järjestetään lauantaina 30.10. elokuvateatteri Kino Iiriksessä. Sisältö noudattelee aiempia tilaisuuksia; kotiseututeemapainotteinen seminaariosuus ja kevyempää ohjelmaa sekä Vuoden lahtelainen -tunnustuksen jako. Esitelmöitsijöinä toimivat Riitta Kokko-Parikka, Janne Ridanpää ja Kari Salmi. Tarkemmin tilaisuudesta nettisivuilla lähempänä tapahtumaa.
Erpo Heinolainen edustaa Lahti-Seuraa Lahden kaupungin Kumppanuuspöydissä keskustan alueella. Lisää pöydistä enemmän tuonnempana, lisätietoja osoitteesta lahti.fi/kumppanuuspoydat.
Heinolainen toimii myös kirjaesittelyn ja Lahti-päivän keskusteluiden vetäjänä.
Syyskuuksi aiotut elokuvafestivaali Kinos ja sen yhteydessä järjestettävät Lahti-dokumenttiesitykset siirtyivät jälleen. Lahti-dokumentteja esitetään seuraavan kerran Kino Iiriksessä joulukuussa, Kinos siirtyi kevättalveen 2022.
Lahti on esillä
Lahti on vuoden aikana ollut esillä kenties normaalia enemmän valtakunnan medioissa, ehkä ympäristöpääkaupunkivuoden siivittämänä. Otan muutamia poimintoja laidasta laitaan, oikeastaan ilman sen suurempaa kontekstia; meitä lahtelaisiahan kiinnostaa mitä muualla ajatellaan meistä.
Helsingin Sanomien (19.6.2021) pitkähkössä artikkelissa tehdään lukijalle tutuksi Lanu-puisto sekä Olavi Lanu taiteilijana. Lanusta ja puistosta on parhaillaan tekeillä dokumentti, joka valmistunee ensi kevääksi.
Toisenlaista uutisointia saatiin syyskuussa, kun Tekniikan maailma -lehti julkaisi valtakunnallisen suojatietestin eli miten autoilijat noudattavat pysäyttämissääntöä. Tulos ei Lahtea mairitellut, kaupunki sai seitsemästä kaupungista huonoimmat pisteet. Verkkoartikkeli alkaa kehoituksella: ”Jos kuljet paljon jalkaisin, älä mene Lahteen.” Kuulostaa aivan lahtelaisen rokkibändin lyriikoilta… Joka tapauksessa liikennekulttuurissa on parannettavaa, vaikkakin oma havaintoni on se, että asiassa on tapahtunut vuosikymmenten aikana jonkinlaista edistystä.
Elokuussa Lahti rantautui Helsinkiin Kansalaistorille, jossa pääosin puusta ja jäästä muodostunut ympäristötaideteoskokonaisuus herätti huomiota – positiivista ja negatiivista. Teoksen jää suli muutamassa päivässä, kuten oli tarkoitus, mutta puinen paviljonkirakennus siirrettiin katokseksi Uudenkylän asemalle.
Lahti oli esillä useassakin Ylen lähetyksessä. Kevyen viihteen ohjelmasarjassa Yle Olohuone sisälsi mukavaa ja kevyttä kesäjutustelua, pääasiassa muisteluiden muodossa. Henkilöhaastatteluiden kautta peilattiin lähinnä menneisyyttä. Ohjelmassa nähtiin myös leikkimielinen Lahti-visailu ja lopuksi nautittiin lihamukia. Kuvista ainakin välittyi edustava rantakaupunki Lahti, ja myös Asikkala.
Ylen opetus-/valistusohjelmassa Hyvin sanottu oli Lahtea kolmen jakson verran. Alustuksena toimi keskustelu identiteetistä, jossa neljä lahtelaista pohtivat lahtelaisuutta ja sen ilmenemistä. Muiden jaksojen aiheet olivat: ”Miten ympäristötavoitteet saadaan arkiteoiksi”, ”Tosi-tv ja somejulkisuus” ja ”Kieltojen kaupunki”. Kaikki ovat nähtävissä Yle Areenassa.
Julkisuutta toi myös Lahden uusi valtuusto. Luottomuspaikkojen jakokiista herätti keskustelua medioissa, ja aiheesta riitti koko kesän niin Lahdessa kuin Lahden ulkopuolella. Helsingin Sanomatkin kirjoitti aiheesta otsikolla: ”Lahdessa kuntapoliitikot ovat riitautuneet jo ennen valtuuston ensimmäistä kokousta”. No, valmista tuli lopulta elokuun puolivälissä.
Tammikuussa maakunnissa valitaan hyvinvointialueiden aluevaltuustot, ns. maakuntavaltuustot. Kesäkuisen kuntavaalin äänestysprosentti koko Suomessa oli alhaisin 70 vuoteen. Nähtäväksi jää vaikuttaako lahtelaisvaltuutettujen valtapeli lahtelaisten äänestyskäyttäytymiseen aluevaaleissa?
Tammikuusta eteenpäin nähdään, miten äänestäjät kokevat uuden ylikunnallisen hallintomallin: edistäisikö se asukkaiden arkea vai lisäisikö se vain kustannuksia ja/tai byrokratiaa?
Päätän Lahden ”mediakatsauksen” loppukevennykseen. Yle Areenassa on katsottavissa 1980-luvun suosikkisarja Hittimittari ja kaikki sen 61 jaksoa. Hittimittari tarjosi tuon ajan suurimpia kotimaisia ja ulkolaisia hittejä, joita raatilaiset pääsivät pisteyttämään. Lahtelaisia ohjelmassa edustivat videoiden muodossa Sleeper Sleepers, Raggars ja Badding Rockers Marko Haaviston. Lisäksi kahdessa jaksossa (21. ja 59.) raati kokoontui arvioimaan hittejä Lahteen. Vahva nostalgiasuositus!
Lehdestä
Lehden kannessa komeilee jälleen kaupungintalo. Valinta ei ole omaperäinen, mutta Teuvo Kanervan värivalokuva on kerrassaan komea: Kuvaan on taltioitunut tyylikäs Lahti-kaupunki sen aikaisessa asussaan.
Kuten viime lehdessä totesin, juhlavuoden Hollola Lahti -lehdissä kerrataan ja kerrotaan seuran toiminnasta. Toisessa osassa käyn läpi seuran toimitila-asioita ja niiden vaikuksista toimintaan.
Tämänkertainen lehti on saanut vierailevien kirjoittajien tekstejä sivumääräisestikin ilahduttavan suuren määrän. Toivotaan että sama jatkuu tulevaisuudessakin.
Ismo Häkämiehen kirjoitus Lahden sahan vapaapalokunnan toiminnasta on erinomaisen kattava. Olen jakanut laajan artikkelin kahteen osaan, joista jälkimmäinen osa julkaistaan vuoden viimeisessä lehdessä. Lahden sahan palokunnan artikkelin kuvavalinnat tukevat toisenkin jutun sisältöä, joka sekin sijoittuu sataman alueelle. Lahden entinen kaupunginjohtaja Kari Salmi valottaa kiinnostavasti Sibeliustalon rakentamispäätökseen liittyviä seikkoja.
Kuvaosiossa on panoraamakuvia, jotka ovat sijoitettu painoteknisistä syistä toiseksi viimeiselle aukeamalle. Viimeisellä on Kai R. Lehtosen kaksi muistelua, jonka jälkimmäisen yhteydessä on tyylikäs värivalokuva vuodelta 1958. Muistelut käsittelevät lasten ja nuorten harrastuksia menneinä aikoina.
Hyvää syksyä!
