Julkaisu syyskuu 2018, sivumäärä 24.
Kannen kuva: Länsiharjun koulu vuoden 1923 jälkeen (Lahden kaupunginmuseon kuva-arkisto)
Lehden 2/2018 sisältö:
Vuoden nuori lahtelainen: Jasmin Koljonen – Lahti-Seura
Lahden ja Lyseon 60-luku – Veli-Pekka Leppänen
Edla Kojonen – opistomamma – Leena Sorvali
Lahtelaista patsaskulttuuria – Leena Sorvali
Sotilasmuistomerkit Lahdessa – Erik Starckjohann
Länsiharjun koulu 1872-1932 – Sauli Hirvonen (koostanut)
Kai R Lehtonen – Kun Vesijärvi kukki 1930-luvulla
Lahden kuvia
Puheenjohtajan palsta / päätoimittajalta – Sauli Hirvonen
Kotiseututyön äärellä
Muutoksen hentoja tuulia puhaltelee Lahti-Seurassa. Seuran järjestämällä Lahden kaupungin vuosijuhlalla on ollut pitkät perinteet, mutta aika on ajanut siitä ohitse. Tilaisuuden sisältö on ollut useita vuosia samanlainen ja lämminhenkisyydestään huolimatta, Lahden kaupunkia juhlistava tapahtuma kaipaisi jotain uutta potkua, ja tästä on ollut ajoittain keskustelua hallituksen kokouksissa. Juhla on ollut nimenomaan kaupungin vuosijuhla, mutta käytännössä se on leimautunut seuran juhlaksi. Osallistujat ovat pitkään olleet poikkeuksetta pelkästään seuran jäseniä.
Tein keväällä useille tahoille ehdotuksen järjestää yhteistyössä Kotiseutuseminaari-työnimellä kulkevan tapahtuman, joka ajoittuisi vuosittain Lahden kaupungin perustamispäivän tienoille marraskuulle. Seminaarissa perustamista voitaisiin huomioida tai ”juhlistaa” jollakin tavalla, mutta sisältö voisi koskea laajemminkin koko maakuntaa. Seminaarin ajatuksena on, että se tarjoaisi ihmisille kiinnostavia aiheita, uusia näkökulmia pohtia suhdetta kotiseutuun sekä tuoda yhteen eri tahoja, joita yhdistää kotiseututyö sen laajassa merkityksessä.
Seminaari ei itsessään ole uusi ajatus. Matti Oijala ehdotti samantyyppistä kuntaliitoksen korvilla, joka myös järjestettiin Lahti-Seuran ja Nastola-seuran toimiesta Kino Iiriksessä. Syksyllä 2017 Hämeen Heimoliitto järjesti kotiseutuseminaarin päijäthämäläisille kotiseutuyhdistyksille.
Vaikka tämän vuoden tapahtuman aihe on vielä työn alla, ainakin perinteinen Vuoden lahtelainen -tunnustuksen jako olisi tulevan tilaisuuden osana, ja ajatuksena säilyttää myös jotain kevyempää ohjelmaa. Ensimmäinen tapahtuma järjestetään keskiviikkona 21.11. elokuvateatteri Kino Iiriksessä.
Yleisellä tasolla totean, että kaikkea vanhaa ei kannata säästää tai ylläpitää. On annettava mahdollisuus uusille ajatuksille ja paremmille toimintatavoille. Tällaisessa tilanteessa on tärkeää kuitenkin tiedostaa aiemman toiminnan perustat ja taustat, joiden päälle voimme rakentaa jotain uutta. Muutoin katkaisemme yhteyden omiin juuriimme. Luomme historiattomuutta, jonka pohjalta emme pysty rakentamaan mitään pysyvää, mitään, mistä saisimme kiinni. Olisi vain sarja uusia ideoita vailla perustaa, kiinnityskohtia vain ajatuksia irrallaan kaikesta ympäröivästä. Se olisi vain näennäistä uudistautumista, jota ei voisi kutsua edistykseksi. Tällainen uudelleenrakennustyö ei ole aina helppoa.
Toivottavasti seminaari aloittaa uuden luvun korostaen yhteistyön merkitystä kotiseututyön ja kotiseudun tunnetuksi tekemiseen, perusasoiden kautta.
Lahti-Seuran jäsenistölle järjestettävä sääntömääräinen syyskokous on pidettävä vuoden loppuun mennessä. Viime vuoden tapaan, olemme palanneet jälleen järjestelyyn, jossa syyskokous järjestetään omana tapahtumana. Muutamana vuotena kokous oli vuosijuhlan yhteydessä. Ajatuksena olisi, että kokous oheisohjelmistoineen olisi intiimi tilaisuus, jossa jäsenet voisivat vaihtaa ajatuksiaan kahvikupin äärellä. Tänä vuonna kokous on keskiviikkona 12.12.2018. klo 17. Kokouspäivälle osuu Lahti-filminäytös. Klo 18 alkavaa näytöstä voi jäädä katsomaan kokouksen jälkeen.
Kotiseutupäivät
Valtakunnallisia kotiseutupäiviä vietettiin 70. kerran elokuun alussa Lappeenrannassa. Tapahtuman järjestivät Lauritsala-Seura ry ja Suomen Kotiseutuliitto yhteistyössä Lappeenrannan kaupungin, Imatran kaupungin ja Etelä-Karjalan liiton kanssa.
Päiville osallistui kaikkiaan 250 kotiseutuyhdistyksen edustajaa, kulttuuriperintöasiantuntijaa ja kotiseutuasioiden harrastajaa eri puolilta Suomea. Kaikkiaan päivien ohjelmassa oli 30 yksittäistä kulttuuriperintö- ja kotiseututapahtumaa, kuten seminaareja ja keskustelutilaisuuksia sekä retkiä.
Vuoden kaupunginosaksi valittiin Kauklahti ja Vuoden kotiseutuyhdistykseksi 2018 valittiin Rovaniemen Totto.
Kotiseututyön korkein tunnustus jaettiin kymmenelle kotiseututyössä ansioituneelle. Lisäksi Suomen Kotiseutuliiton valtuustoon uusia jäseniä Päijät-Hämeen edustajana asikkalalainen lehtori Ilkka Murto.
Lahti-Seurasta ei päiville osallistunut virallista edustajaa.
Vuoden nuori lahtelainen
Vuoden nuori lahtelainen on 18-vuotias Jasmin Koljonen. Villähteellä asuva Koljonen valmistui keväällä ylioppilaaksi, mutta ennen valmistumistaan hän ehti perustaa oman kotipalveluita tarjoavavan yrityksen.
Tunnustus jaettiin lauantaina 11.8. aiempien vuosien tapaan Lahti Block Party -katutapahtumassa, ja tunnustusta oli jakamassa Timo Peippo ja allekirjoittanut. Samassa yhteydessä tunnustuksen saanut Jasmin ja seuraa edustanut Timo saivat nuorkauppakamarilta kutsun kahvittelutilaisuuteen Lahden kaupungintalolle. Kiitos vielä Lahti Block Partyn väelle sekä Lahden Nuorkauppakamarin edustajille yhteistyöstä.
Vuosi 2019 on kymmenes tunnustuksenjakovuosi. Olemme Peipon kanssa jo laatineet suunnitelmia ensi vuoden tapahtumalle. Niistä lisää viimeistään ensi keväänä.
Loppuun vielä…
Mainittakoon vielä muutaman ilmoitusluontoinen asia.
Lahti-Seura toivotti elokuussa aloittaneen uuden Lahden kaupunginjohtajan Pekka Timosen tervetulleeksi pienellä tervetuliaispaketilla, joka sisälsi mm. Hollolan Lahti -lehtiä.
Seura-lehdessä (nro 23, 7.6.2018) oli kahden aukeaman juttu Lahdesta. Artikkelissa annoin Lahti-Seuran puheenjohtajan ominaisuudessa omat menovinkkini. Juttu oli kokonaisuudessaan positiivinen katsaus Lahden moniin mahdollisuuksista matkailun näkökulmasta.
Ilo on myös todeta, että tässä numerossa on peräti viisi eri kirjoittajaa. Sattumalta lehden kolme juttua sivuavat koulumaailmaa ja/tai sivistysalaa. Lisäksi lehden antia rikastuttaa vakivieraskirjoittajan Kai R Lehtosen muistelu.
Leena Sorvali kertoo lahtelaisesta ”opistomammasta” ja hänen merkityksestään viime vuosisadan ensimmäisten vuosikymmenten Kansanopistossa.
Veli-Pekka Leppänen muistelee 1960-luvun Lahtea monin värikkäin sanankääntein, pohdiskellen myös laajasti kotipaikan, ja muistojen merkityksestä identiteetteihin.
Itse muistelen aikaani Länsiharjun koulussa. Se on osana laajempaa Länsiharjun koulun historiaosuutta.
Vuoden viimeinen lehti ilmestyy joulukuussa. Juttuja on jo mukavasti työn alla, mutta lisää saa tarjota. Onhan lehti lahtiseuralaisten ja lahtelaisten yhteinen.
Mukavaa syksyn aikaa!
