Julkaisu huhtikuu 2023, sivumäärä 20.
Kannen kuva: Lahden kaupunkiympäristön palvelualue
Lehden 1/2023 sisältö:
Puheenjohtajan palsta – Sauli Hirvonen
Paikallista kulttuuria – Sauli Hirvonen & Anneli Seppälä
Suomalaiset Historiapäivät – Kari Salmi
Lahden kauhea ja loistava vuosi 1976 osa 2 – Heikki Luostarinen
Lahden Unkari-suhteiden historiaa – Ilkka Haapola
Kuvia Mukkulanradalta – Jarno Piltti & Sauli Hirvonen
Puheenjohtajan palsta / päätoimittajalta – Sauli Hirvonen
Lahti-Seuran hallitus myönsi kunniajäsenyyden seuran jäsenelle Onerva Vartiaiselle. Jäsenyys on kiitollisuuden osoitus pitkäaikaisesta ja ansiokkaasta työstä Lahti-Seuran hyväksi ja tunnetuksi tekemisestä. Vartiainen kukitettiin kevätkokouksessa. Vuonna 2015 Lahti-Seura valitsi Vartiaisen Vuoden lahtelaiseksi. Lahti-Seuralla on viisi kunniajäsentä.
Vuoden ensimmäiseen lehteen on ilahduttavasti vierailevia kirjoittajia, kuten Ilkka Haapola, joka avaa Lahden Suomi-Unkari-Seuran historiaa ja taustoja; Kari Salmi kertoo Suomalaisten Historiapäivien vaiheista sekä pohtii tapahtuman tulevaisuutta.
Syyskuussa ja joulukuussa ilmestyvän Hollolan Lahti -lehden lisäksi vuoden aikana julkaistaan erikoisnumero Sarja kuvia Lahdesta.
***
Kuten viime pääkirjoituksessa kirjoitin, Lahden sataman viimeisiä teollisuusajan merkkejä ovat punatiilinen puusepäntehdas sekä lasitehtaan vanha piippu, joka on rakennettu vuonna 1954. Kaikki muu Ankkurinkadun/Satamakadun ja järven väliltä on purettu, asemarakennusta ja makasiinia lukuunottamatta. Lasitehtaan piipun kunto vaatii sen purkamista tai korjaamista. Rakennusvalvonta ei antanut omistajalle aiemmin lupaa piipun purkamiseen. Ankkurin piippu on tärkeä symboliarvo koko Lahdelle: Onhan koko savupiipputeollisuudella ollut suuri merkitys Lahden kehitykselle, ja sitä kautta se on myös lahtelaisen identiteetin peruspalikoita. Savupiiput olivat myös Werner von Hausenin kaupungin vaakunaehdotuksen aiheena vuonna 1910.
Kaupunki järjesti keskustelutilaisuuden maaliskuun 28. päivä. Kaupungin sivuilla todetaan seuraavaa: ”Kuntoa, mahdollisten korjausten kustannusvaikutuksia ja rakennushistoriallista perintöä tarkastellaan osana asemakaavaprosessia. Asemakaavan valmistelu etenee tämän vuoden aikana.”
Toinen Lahden teollisuushistoriaan liittyvä, vähemmälle huomiolle jäänyt, on kaupungin pohjoisia osia halkova teollisuusrautatie – Mukkulan rata. Rata rakennettiin 1950-luvulla teollisuuskäyttöön ja vuosikymmeniä radan kautta kulki monenlaista tavaraa kuten puuta ja metallia eri muodoissa, autonrenkaita, ohramallasta, hiiltä ym. teollisuustuotteita. Tämän vuoden alussa rata suljettiin. Radan viimeisiä vuosia on tallentanut Jarno Piltti, jonka kuvia on viimeisellä aukeamalla. Lahden rautatieharrastajat Topparoikka ry ja Lahti-Seura ry järjestävät Lahden kaupunginkirjaston aulassa Mukkulan rautatie -näyttelyn joulukuussa 2023. Radasta enemmän lehdessä 3/2023.
***
Lahden kaupunki julkisti tammikuun lopulla uuden graafisen ilmeensä. Pääosin positiivista palautetta saanut uudistus miellyttää omaakin silmääni. Logo on mielestäni tasapainoinen, ja värimaailma on seesteinen: kaikenlainen lahtelainen rosoisuus loistaa poissaolollaan. Toki sloganissa ”Lahes täydellinen” on jopa pientä hassuttelun makua. Uudistuksen yhteydessä historiantutkija Janne Ridanpää esitti (Etelä-Suomen Sanomat 31.1.2023) aiheellisen huolensa Lahden vaakunan käytön vähäisyydestä. Samaa kehitystä on seurassakin vuosien saatossa seurattu. Yeisesti vaakuna onkin jäänyt enemmän paikallisten yhteisöjen käyttöön, mutta on tietysti hieno asia, että on tahoja, jotka arvostavat voimaa puhkuvaa vaakunaamme. Lahti-Seurahan on kantanut kortensa vaakunakekoon vuosikymmeniä logonsa kautta.
***
Eduskuntavaaleista. Etelä-Suomen Sanomat kirjoitti 3.4.2023: ”Äänivuoto Kanta-Hämeeseen paisui neljän vuoden takaisesta.” Edustajat menivät 6-8 Päijät-Hämeen tappioksi, ja äänivuoto kasvoi 9500 ääneen, kun se edellisissä eduskuntavaaleissa oli 8500 ääntä. Politiikan teko lienee kompromissejä ja yhteistyötä, mutta reaalipolitiikka voi olla joskus raadollista. Terve itsetuntemus, johon kuuluu omien juurien arvostaminen sekä terve, välittävä suhde kotiseutuun lisää toivottavasti ymmärrystä siitä, että seudun edut varmistetaan valtakunnan tasolla. Itä-Uudenmaan ja Kymenlaakson ”itärataseikkailu” viestii, että Päijät-Hämeessäkin tarvitaan vahvaa aluepolitiikkaa turvaamaan etuja.
Aasinsilta tai ei, todettakoon että jääkiekkoseura Pelicans perui Liigan pirkanmaalaisten seurojen (Tampereen Ilveksen ja Tapparan) ennakoidun/toivotun ”unelmafinaalin” voittamalla Ilveksen välierissä. Ratkaisevan voiton jälkeen Helsingin Sanomien urheilutoimittaja – ei siis taloustoimittaja – totesi, että ”Ilveksen tappio oli takaisku myös muulle Liigalle”, sillä pienemmällä hallilla Pelicans ei tuo Liigalle niin paljon tuloa kuin isompi Tampere (Lahti 4403 vs. Tampere 12 700 katsojaa). Kirjoittaja on tietysti oikeassa, mutta ilman turkoosin värisiä laseja voinen todeta, että Pelicans oli parasta mitä tällä kaudella Liigalle on tapahtunut. Urheilu voitti (riippumatta siitä miten finaalisarjassa käy, joka oli tätä kirjoitettaessa käynnissä).
Lahden jäähalli täytti muuten alkuvuodesta 50 vuotta. Viime aikoina on jälleen virinnyt keskustelua uuden (monitoimi)hallin tarpeellisuudesta ja sen sijainnista.
Jäisistä tunnelmista huolimatta, oikein hyvää kevättä ja kesää!
