Onerva Vartiainen on syntynyt Karttulassa Savossa, asui sota-aikana Orimattilassa ja muutti Lahteen 12-vuotiaana. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Lahden yhteiskoulusta 1952, valmistui ekonomiksi Helsingin kauppakorkeakoulusta kurssin priimuksena, kurssin opiskelijamäärä oli 280, työn ohessa hän valmistui kauppatieteiden maisteriksi ja teki päätyönsä Lahden kauppaoppilaitoksen yritystalouden lehtorina.
Onerva Vartiainen yhdisti yritystalouden opetukseen kulttuuriasiat. Hän vei oppilaat galleriakierroksille, onhan galleria omistajalleen yritys. Hän järjesti kauppaoppilaitoksessa erilaisia kulttuuritapahtumia, kerran jopa kokonaisen kulttuuriviikon, joka päättyi kaupunginorkesterin kenraaliharjoitukseen.
Kaunokirjallinen työ alkoi novelleilla. Kakkoskirja ”Hei sit huomiseen!” kertoo kauppaoppilaitoksen opiskelijoista. Se luettiin Yleisradiossa vuoden ainoana kirjana keväällä 1977. Tämän jälkeen Vartiainen pyydettiin WSOY:n yritystalouden ja hallinnon tieto- ja oppikirjatyöryhmän jäseneksi. Teoriaosan jälkeen kirjasarjassa kerrottiin, miten lahtelaisessa Makron Oy:ssä tehdään asiat käytännössä. Makron Oy:n perusti Jalo Paananen, Vartiaisen entinen oppilas.
Vartiainen on pitänyt myös historian ja yhteiskuntaopin opettajille talouselämään ja yritystoimintaan liittyviä oppitunteja Suomen Säästöpankkiliiton taloudellisen kasvatuksen neuvottelukunnan järjestämillä kursseilla.
Ympäristöasioihin Vartiainen heräsi, kun 1972 ilmestyi Rooman klubin raportti ”Kasvun rajat ”. Lahden Seudun Ekonomien puheenjohtajana hän otti yhteyttä Lahden lakimies- ja diplomi-insinööriyhdistyksiin sekä Lahden kauppakamariin, jotta yhteistyössä järjestetään yleisötilaisuus aiheesta kasvun rajat maapallolla. Tilaisuus oli Seurahuoneella huhtikuussa 1974.
Myös yritystalouden kirjasarjaan hän kirjoitti ympäristöasioista päätöksenteon yhteydessä, piti aihetta esillä oppitunneilla ja järjesti kauppaoppilaitokseen ympäristöviikon. Kun häntä kysyttiin vihreiden valtuustoehdokkaaksi, hän suostui harkittuaan ehdotusta perusteellisesti. Valtuutettuna hän toimi vv. 1989-2008 ja uudelleen vuoden 2013 alusta. Hän on nykyisin Lahden kaupunginvaltuuston vanhin jäsen ja Suomessa vihreiden vanhin valtuutettu.
Muita luottamustehtäviä on ollut kulttuurilautakunnan, kulttuurilaitosten lautakunnan, liikuntalautakunnan, tarkastuslautakunnan, maakuntavaltuuston sekä kaupunginhallituksen jäsenyys.
Kaupunginhallitus-aikana oli esillä avustuksen lopettaminen Lahden kansainväliselle kirjailijakokoukselle. Onerva Vartiainen sanoi silloin pontevasti, että jos kirjailijakokous Lahdessa loppuu, sitä ei enää takaisin saada. Avustus pidettiin.
Koululautakunnan puheenjohtajana vv. 2001-2004 Vartiainen jalkautti lautakunnan pitämään kokouksia myös kouluissa, koska sillä tavoin päästään tutustumaan koulutyön arkeen. Oli keskusteluja sekä opettajien että vanhempainyhdistysten kanssa. Puheenjohtaja kävi vielä henkilökohtaisesti kaikki koulut läpi.
Kaupungin nimeämänä hallituksen jäsenenä Vartiainen on ollut Lahti Energian ja Lahden Urheiluhalliyhdistyksen hallituksissa.
Kulttuurilautakunnassa Vartiainen ehdotti heti syksyllä 1989, että Lahdessa järjestettäisiin Taiteiden yö Helsingin esimerkin mukaan. Idea toteutui ensimmäisen kerran syksyllä 1991, nimi oli silloin Pehmeä perjantai. Eri vaiheiden jälkeen ideasta kehittyi Lahden Taidelauantai. Tapahtumiin Vartiainen on kerännyt valtuutetuista sekakuoron, joka on laulanut Lahti humpan. Sanat hän pyysi DI Reijo Puolanteelta.
Onerva Vartiainen on ollut aina ripeä toimimaan. Kun hän oli kuuntelemassa Launeen työttömien toimintakeskuksessa ihmisten huolia, hän meni heti kaupunginorkesterin intendentin Tuomas Kinbergin puheille, että työttömillä olisi mahdollisuus päästä maksutta orkesterin kenraaliharjoituksiin. Tämä toteutui. Urkuviikon hallituksen jäsenenä hän on huolehtinut vapaalipuista Monitoimikeskus Takataskulle.
Kun valtuustossa muutamat valtuutetut esittivät, että dynamiittia Ankkurin vanhojen tehdasrakennusten alle, Vartiainen organisoi ”Ankkuri auki” –tapahtuman toukokuussa 1995. Avuksi tulivat toimittaja Arja Käyhty ja asessori Sirkka Lankinen. Launeen työttömien toimintakeskus siivosi roinat pois tehdassaleista. Viikonloppuna 13.-14.5. noin 1500 lahtelaista kävi tutustumassa tiloihin sen jälkeen kun kaupunginjohtaja Välisalo oli leikannut oven edessä olleen nauhan poikki. Mielipiteet alkoivat olla säilyttämisen kannalla. Sibeliustalon arkkitehtuurikilpailun voittajatyössä vanhat teollisuusrakennukset on säilytetty. Vartiainen oli myös Sibeliustalon rakennustoimikunnan jäsen.
Kun Vartiaiselle selvisi, että ”Irti huumeista” –yhdistys maksoi kaupungille toimitilasta vuokrana sen, mitä sai kaupungilta avustusta, hän Lahden Soroptimistiklubin presidenttinä ehdotti, että klubi järjestää hyväntekeväisyyskonsertin ”Irti huumeista” –yhdistyksen hyväksi. Konsertti pidettiin Lahden yhteiskoulun juhlasalissa keväällä 1998. Kirsi Tiihonen lauloi. Vartiainen keksi myös lähettää kirjeen professori Mirjan Helinille, voisiko hän tulla tilaisuuteen kertomaan musiikkimuistojaan Lahdesta, kun hän oli täällä Viipurin musiikkiopiston laulunopettajana. Professori Helintuli ja alkoi tämän jälkeen käydä Helsingistä käsin Sinfonia Lahden konserteissa.
Lahden 100-vuotisjuhlan lähestyessä Vartiainen ideoi koululautakunnan puheenjohtajana ja 100-vuotis-juhlatoimikunnan jäsenenä, että Lahden koululaiset kirjoittaisivat, mitä on asua Lahdessa, mitä unelmia ja toiveita on elämästä. Tärkein yhteistyöhenkilö oli äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori Tuija Kakko. Kirjoituksia tuli lähes 1400 ja lajiteltiin aihepiireittäin, ja ne ovat museon arkistossa mahdollisten tutkijoiden käytettävissä. Kirjoituksista koottiin lisäksi kirja. Juhlavuonna ysiluokkalaiset saivat myös ensimmäisen kerran kulttuurikortin, takana Vartiaisen valtuustoaloite. Kortti on jaossa yhä edelleen.
Lahti-Seuran hallituksen jäsenenä Onerva Vartiainen oli vv. 2011-2014. Seuran edustajana hän piti syksyllä 2012 Malskin kulttuurisarjassa esityksen ”Lahtelaisia ihmisiä ja lahtelaisia tekoja”. Lahti-Seuran puheenjohtajan tehtäväksi jäi tuoda paikalle mölkky-peli.
Syyskuun 4. päivänä 2014 tasan 70 vuotta siitä, kun aseet jatkosodassa vaikenivat, Lahti-Seura järjesti tilaisuuden, jossa Vartiainen kertoi sota-ajan lapsuudesta ja sodan jälkeisistä tapahtumista. Pohjana oli hänen viimeisin kirjansa ”Valo pimeässä on hyvä”. Mukaan hän pyysi myös sisustusarkkitehti Risto Halmeen. Lahti-Seura tallensi esityksen.
Vartiainen on ideoinut myös Lahti-leivoksen. Se valmistui ensin Sinuhen toimesta 90-vuotisjuhliin. Kun Sinuhe vähitellen luopui leivoksen valmistamisesta, Vartiainen ehdotti, että Lahti-Seura ryhtyisi uuden leivoksen hankintaan. Salpauksen kondiittorioppilaiden kilpailun tuloksena syntyi vuonna 2014 uusi Lahti-leivos.
Vartiaisen viimeisin ehdotus oli, että Lahti saisi oman heijastimen. Aiheeksi hän ehdotti radiomastoja ja hyppyreitä. Lahti-Seuran hallitus päätti helmikuussa 2014 pyytää muotoilija Marianne Valolalta mallia heijastimesta. Marianne Valola suunnitteli heijastimen radiomastojen pohjalta.
Onerva Vartiainen on ollut myös perustamassa Aplodit orkesterille-ystäväyhdistystä, hän oli Pro Organo Plenon hallituksen jäsen, yhdistys hankki Sibeliustaloon urut, ja viimeksi hän on ollut Lahden Seurakuntayhtymän historiatoimikunnan jäsen, joten Lahti-Seuran hallituksen mielestä hän on 82-vuotiaana yhä vikkelänä ja tarmokkaana Vuoden Lahtelainen 2015.
