Lahteen kehittyi muun muassa hyvien liikenneyhteyksien ansiosta 1800-luvun puolenvälin jälkeen hiljalleen puuosaamista, joka kasvettuaan vaikutti kaupungin elinkeinoelämään ja imagoon useiksi vuosikymmeniksi. Kerrotaankin että ”yksi Lahdelle leimaa antanut teollisuudenala on puusepänteollisuus. Rulla- ja vaneriteollisuuden tapaan senkin perustana olivat Päijänteen alueen koivuvarat ja kaupungin liikenteellinen asema. Varsinai-sesti lahtelaisesta puusepänteollisuudesta voidaan puhua vasta 1910-luvulta lähtien, mutta jo 1930-luvulla Lahdesta puhuttiin puuseppien kaupunkina. Silloin Lahti oli maamme puusepänteollisuuden kiistaton keskus.
Puusepänteollisuudesta lähtenyt lahtelainen huonekalujen valmistus sai jo sotien välisenä aikana maassamme johtavan aseman. ’Puuseppien kaupunki’ muuttui 1960-luvulla huonekaluteollisuuden voimistuessa ’kalustajien kaupungiksi’.”
Kuitenkin 1990-luvun alun lama hävitti teollisuustyöpaikkoja Lahdessa, vaikutukset tuntuivat myös puuteollisuudessa. Rakennemuutoksen koettelemassa Lahdessa, puuosaamisen ja muotoilun perinnettä jatkamaan perustettiin vuonna 1997 Pro Puu ry. ja sen nimenomaisena tarkoituksena oli lujittaa lahtelaisten puuseppien ja suunnittelijoiden ammatillista ja aatteellista yhteistyötä. Pro Puun pääpaikaksi kunnostettiin vuonna 1998 satamassa sijaitseva vanha tulitikkutehdas ”Tikkula”. Siitä muodostui aktiivinen ja avoin puutaidon keskus Ankkurin rannassa.
Pro Puu tarjoaa alueen n. 70:lle puualan osaajalle mm. hienopuusepille, muotoilijoille ja arkkitehdeille verkoston, joka ylläpitää lahtelaista puun muotoilua ja puuseppäkulttuuria ja jossa keskeistä on ammattitaidon kehittäminen, sisäinen laadunvalvonta ja ammatillinen vuorovaikutus. Tavoitteena on pitää yllä jäsenkunnan puutaidon korkeaa tasoa ja edistää erityisesti puusepäntaidon kehittymistä.
Yhdistys osallistuu aktiivisesti puun käytöstä käytävään keskusteluun, tekee puualan promootiota ja jakaa informaatiota sekä harjoittaa aktiivista vuoropuhelua alan toimijoiden ja eri koulutustahojen kanssa. Perustehtävänään se pitää kotimaisten erikoispuulajien tunnettuvuuden edistämistä erinomaisena materiaalina kalusteissa, sisustuksissa ja rakennuksissa.
Pro Puu on vahvasti paikallinen, mutta samalla valtakunnallinen toimija, joka rakentaa ja ylläpitää myös kansainvälisiä kontakteja.
Pro Puun hankkeista
PuuProffa-palvelu paneutuu erityisesti puusta puhumiseen puusepänalan ja puuarkkitehtuurin näkökulmista: puun käytöstä rakentamisessa, sisustamisessa sekä kalusteiden ja esineiden valmistamisessa.
Woodism -työryhmä puolestaan suunnitteleeja valmistaa huonekaluja ja käyttöesineitä kaadetuista piha- ja puistopuista. Yhteistyönä syntynyt mallisto käsittää uniikkeja esineitä, mittatilaustuotteita ja piensarjoina tuotettuja esineitä.
Pro Puu -yhdistys on vakiinnuttanut Kevätpäivän sahaus -tapahtuman, johon kaupunkilaisilla on mahdollisuus toimittaa omia pihapuitaan yhteissahaukseen. Tapahtuma on laajentunut myös pääkaupunkiseudulle.
Yhdistys koordinoi ja toteuttaa laajaa ympäristötaiteen näyttelykokonaisuutta eteläisen Vesijärven ranta-alueille. Työt asetellaan rantamaisemaan ympäristö ja luonto huomioiden.
Pro Puu on ollut myös ideoimassa ja toteuttamassa muotoilukasvatusprojektia Design From & For Kids. Yhdistyksen puusepät ovat valmistaneet lahtelais- ja pietarilaislasten visioiden pohjalta kalusteita, jotka ovat olleet esillä näyttelyissä Pro Puu -galleriassa, Sibeliustalossa, Habitaressa ja Pietarissa.
Teollisuustaiteen Liitto Ornamo valitsi Pro Puu ry:n Vuoden Taidekäsityöläiseksi 2001.
Oma työ
Tässä kaikessa on ollut mukana Markku Tonttila: hän on ollut perustamassa Pro Puu ry:tä ja toiminut sen puheenjohtajana ja toiminnanjohtajana. Tonttila on tullut tutuksi paikallisen ja valtakunnallisen puuosaamisen puolestapuhujana ja aktiivisena toimijana.
Lisäksi Tonttila on ollut 20 vuotta tiiviisti mukana perheyrityksessä Oskarin Piha, joka huomioitiin joitakin vuosia sitten Vuoden kaupunkikulttuuriteko -tunnustuksella.
Tonttilan oman yrityksen Ebonia Designin kautta hän kuvaa hienopuuseppänä työskentelyprosessiaan:
“Suunnittelussa ja valmistuksessa pyrkimykseni on löytää luontevia ratkaisuja, joissa esteettiset ja eettiset arvot tukisivat toisiaan. Suosin myös erityisesti kotimaisia puulajeja.
Hienopuusepän suhde puuhun on arvostava ja utelias, rajojen koettelu on luonteva osa puusepän toimintaa ja suunnittelijan innovointia.
Kokeilujen ja kehitystyön tuloksien esittelyä ei siten voida pitää ylimääräisenä irrotteluna vaan sekä henkisesti että ammatillisesti merkittävänä toimintana vireyden ja ammattitaidon ylläpitäjänä.”
Tonttila on ollut mukana näyttelytoiminnassa vuodesta 1996 lähtien. Henkilökohtaisten näyttelyiden lisäksi hän pyrkii järjestämään ja osallistumaan yhteisnäyttelyihin, luoden uusia kontakteja, synnyttäen uusia yhteistyön muotoja. Tonttilalle on kertynyt näyttelykokemusta useista kymmenistä näyttelyistä.
Lahti-seura voi ilokseen todeta, että lahtelainen puuosaaminen on hyvissä käsissä. Parhaillaan-kin Pro Puu on suunnittelemassa ja toteuttamassa hankkeita, jotka lujittavat lahtelaisen puuosaamisen ansiokasta perinnettä tulevaisuudessakin.
Lahti-Seuran hallitus päätti yksimielisesti nimetä Markku Tonttilan edellä mainittujen lukuisten ansioiden vuoksi Vuoden lahtelaiseksi 2013.