Julkaisu joulukuu 2024, sivumäärä 20.
Kannen kuva: Talvinen maisema kenties jostain päin Lahtea. Tauno Lautamatti kuvasi paljon Lahtea myös talvisaikaan, mutta ko. kuvan sijanti ei ole tiedossa. Kuvausajankohta lienee 1960-luvulla. Jos jollakin on tietoa kuvan paikasta, ota yhteyttä.
Kuvaaja: Tauno Lautamatti
Lehden 3/2024 sisältö:
Puheenjohtajan palsta – Sauli Hirvonen
Kotiseututapahtumia – Sauli Hirvonen
Vuoden lahtelainen: Raimo Kaarna – Lahti-Seura
Rautatienomenapuun istutus – Markku Meriluoto
Tutkimusseuran vuosikirja 2024 – Riitta Niskanen
Lahti – Suomen valoisin kaupunki – Heikki Luostarinen
Hollolan Lahti vuosien takaa – Sauli Hirvonen (Toimitus)
Lahden seutua kuvin – Kalevi Oksanen & Sauli Hirvonen (Toimitus)
Puheenjohtajan palsta / päätoimittajalta – Sauli Hirvonen
Syksyllä tapahtui monenmoista, mm. Lahti-viikot tarjosivat monenlaista kotiseututilaisuutta. Lahden kaupunki täytti 119 vuotta, ja Lahti-Seuran puheenjohtajisto sai Lahden kumppanuuspöydältä kutsun julkistamaan Vuoden lahtelainen -tunnustuksen saajan. Valitettavasti paikalle eivät päässeet varapuheenjohtaja ja tunnustuksen saaja Raimo Kaarnakaan, joten kävin kuuluttamassa saajan terveiset juhlayleisölle.
Samassa tilaisuudessa kaupunki myönsi Lahti-mitalin Teresa Kemppi-Vasamalle. Hän toimii Kemppi Groupissa johtotehtävissä sekä on Lahden Teollisuusseuran puheenjohtaja. Lahti-Seura onnittelee! Vuoden lahtelaisesta enemmän sivuilla 6-7.
***
Yleinen kustannustason nousu vaikuttaa myös Lahti-Seuran toimintaan. Seuran jäsenmaksuja ei ole nostettu vuosiin, joten viime vuosina on ollut paineita nostoon. Viime lehdessä kerroin, että hallitus tulee esittämään henkilöjäsenmaksun nostoa. Kokous kannatti nostoa, joten jäsenmaksu on ensi vuonna 30 euroa / henkilö. Syyskokouksessa keskusteltiin myös muita tapoja säästää toiminnassa. Hallitus kuuntelee jäsenistöään. Jälleen kerran muistutan jäseniä, että JOS et ole saanut sähköpostia seuralta, ilmoitathan sähköpostiosoitteesi. Reilulta kuudeltakymmeneltä jäseneltä puuttuu sähköpostiosoite.
Viime lehdessä pohdin myös vuosikerran supistamista kolmesta lehdestä kahteen. Joka tapauksessa Hollolan Lahti julkaistaan ensi vuonna kolme kertaa, mutta vuodelle 2026 on mahdollisesti luvassa vain kaksi lehteä. Tämä on vasta suunnitelma, joka tarkentuu vuoden 2025 aikana.
Syyskokouksen jälkeen saimme vieraaksi kaupunginteatterin uuden johtajan Lauri Maijalan. Lahdessa syntynyt ja ensi vuotensa viettänyt Maijala ei siis ole uusi lahtelainen vaan paluumuuttuja. Tämä olikin oiva lähtökohta Maijalan puheenvuorolle, joka sisälsi näkemyksen teatterista, kulttuurista, Lahdesta ja sen mahdollisuuksista, sekä yleiskatsauksen lahtelaisuuteen. Puheenvuoro herätti myös keskustelua meidän yleisömme kanssa, ja vierailua voi kutsua ainakin seuralaisten kannalta oikein onnistuneeksi. ”Uutena” lahtelaisena Maijalalle annettiin kotiinviemiseksi Hannu Kivilän Lahtelaisen lukukirja.
Lahti-Seurahan allekirjoitti kaupunginteatterin suojeluesityksen (HL 2/2024) Päijät-Hämeen tutkimusseuran puolesta, ja hiljattain tuli tieto, että Hämeen elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksessa (ELY-keskus) on tullut vireille seuran tekemä esitys Lahden teatteritalon suojelemiseksi rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain nojalla. Ennen kuin asiassa tehdään päätös, ELY-keskus pyytää asiassa lausunnot ja varaa asianosaisille tilaisuuden tulla kuulluksi.
Seuran kevätkokous järjestetään keskiviikkona 19.3.2025 klo 17.30. Tilaisuus alkaa jo klo 16.30 kaupunginjohtajan Niko Kyynäräisen vierailulla.
***
Kansikuvan valitseminen voi olla haastavaa, pitäähän sen olla huomiota herättävä, tai visuaalisesti näyttävä, ja toki myös kuvan historialliset seikat ovat yksi peruste. Tässä tapauksessa kannen kuva on näyttävä talvinen valokuva. Yksi valintaperuste kuvan kohdalla on se, että itse en osannut sijoittaa mihinkään paikkaan. Kuvan on ottanut Tauno Lautamatti. Hän kuvasi Lahtea 1960-luvulla, joten oletan, että kuva on Lahdesta nimenomaan tuolta ajalta.
Usein kansikuva voi toimia ns. omana juttunaan, jolloin se ei liity lehden sisältöön vaan liittyy johonkin yleisessä keskustelussa olevaan aiheeseen, kuten tämän lehden takakannen kuva. Se on Lahden kaupunkiympäristön kuva vanhasta raviradasta, joka on ollut ollut viimeisen vuoden aikana kovasti esillä. Alueelle suunnitellaan monenlaista käyttöä, josta oli merkkejä jo viime kesänä kesäfestivaalin muodossa. Joka tapauksessa alueelle kaupunki on laatimassa asemakaavaa, joka mahdollistaisi siellä monenlaisen toiminnan.
Lehti on sisällöltään jälleen monipuolinen, kiitos kirjoittajille. Lahdella on ollu monenlaista kutsumanimeä kuten ”Suomen Chicago”, ”Business City” ja ”Green city”. Tiesitkö, että Lahti on ollut joskus Suomen valoisin kaupunki? Miksi näin, selviää Heikki Luostarisen tekstistä.
Päijät-Hämeen tutkimusseuran vuosikirja julkaistiin Lahden tiedepäivänä 12.11. Niemen Kampuksessa. Vuosikirjan toimituskuntaan kuulunut Riitta Niskanen raottaa kirjan solmukohtia. Kirjaa on saatavilla tutkimusseuralta.
Viime numerossakin mainitusta Uudenkylän rautatienomenapuun istutustapahtumasta raportoi paikan päältä Markku Meriluoto. Tapahtumaan liittyi mm. taidebussikierros idyllisessä ja kulttuurihistoriallisessa Nastolan kylämaisemassa, kohteenaan Toivonojan kesänäyttely.
Vanhojen Hollolan Lahti -lehtikatsaus jatkuu tutulla numerolla 3/1955. Tarkoitus on nostaa esille juttuja, joilla olisi jonkinlainen yhteys nykyhetkeen, tällä kertaa lehtori Pulkkila pohtii Lahden museotilannetta. Vuoteen 2024 mennessä tilanne on oikein hyvä, ja tiloihin liittyvät kamppailut näyttävät olevan kaukainen muisto.
Vuosi 2025 kolkuttaa jo ovella ja samalla siitä tulee nykymuotoisen Hollolan Lahden 45. vuosikerta; lehteä alettiin julkaista uudelleen vuonna 1980.
Hyvää uutta vuotta, ja kohti uusia haasteita!
