Julkaisu joulukuu 2021, sivumäärä 20.
Lahti-Seuran 75-vuotisjuhlanumero
Kannen kuva: Lahden kartano eli nykyinen historiallinen museo (Tauno Lautamatti)
Lehden 3-4/2021 sisältö:
Puheenjohtajan palsta – Sauli Hirvonen
Vuoden lahtelainen: Raimo Koukonen – Erpo Heinolainen
Lahti-Seuran syksyn tapahtumia – Sauli Hirvonen
Lahden Sahan Vapaaehtoisen Palokunnan 100-vuotiskatsaus 2/2 – Ismo Häkämies
Kuvat kartalla – Lahden kaupunkiympäristö & Sauli Hirvonen
Lahti-Seura 75 vuotta osa 3/3 julkaistaan lehdessä 1/2022
Puheenjohtajan palsta / päätoimittajalta – Sauli Hirvonen
Kuluva vuosi oli Lahti-Seuran juhlavuosi. Syyskokous järjestettiin Lahti-päivän yhteydessä, ja kokouksessa valittiin uusi hallituksen jäsen, joten tervetuloa mukaan Anja Kontto. Hänestä on esittely vuoden ensimmäisessä lehdessä. Kiitos väistyvälle hallituksen jäsenelle Eva Sirenille panoksesta seuran hyväksi ja kaikkea hyvää muissa toimissasi!
Näin juhlavuoden(kin) lopulla haluan kiittää myös seuran aktiiveja ja jäseniä. Erityisesti niitä pitkäaikaisia jäseniä, jotka ovat kokeneet seuran omakseen vuosikymmeniä.
Ilahduttavaa on myös se, että seura on saanut tänäkin vuonna uusia jäseniä. Myös seuran Facebook-sivu saa tasaisena virtana uusia seuraajia. Tämä on pieni, mutta hyvä signaali.
Sähköpostitiedottaminen on jäänyt viime aikoina vähäisemmillä määrille. Jatkossakin ajankohtaista tietoa saa seuran nettisivuilta, jota päivittelen aina tarpeen mukaan. Viime aikoina olen lisännyt sivuille muutakin aineistoa, kuten seuran historiaa ja toimintamuotoja. Avasin myös vaatimattoman tietopankin Lahdesta. Myöhemmin siirrän Lahti-filmiesityksiin liittyvät sivut elokuvateatteri Kino Iiriksen alaisuudesta Lahti-Seuran sivuille.
Kiitokset luottamuksesta myös jäsenistölle eli valinnastani seuraavalle puheenjohtajakaudelle. Se ei sinänsä ollut yllätys; vastaehdokkaita ei ennakkoon ollut ilmaantunut. Olen toiminut puheenjohtajana jo reilusti yli kymmenen vuotta ja pääasiassa olen kokenut sekä toimeni että toiminnan mielekkäänä: mielenkiintoista tekemistä on ollut sopivasti, joskin myös niitä ei-niin-mielenkiintoisia tehtäviä, mutta jotka on vain hoidettava. Yhdistystoimintaan osallistuminen on vapaaehtoista, mutta valittuun rooliin on hyvä paneutua. Usein käy myös niin, että seuran etu menee oman henkilökohtaisen mukavuudenhalun edelle. Epämukavuusalueella oleminen kasvattaa ja laajentaa kokemusmaailmaa.
Tulevaisuutta ajatellen vastuuta olisi hyvä jakaa jatkuvuuden kannalta: Itse tykkään tehdä kaikenlaista, mutta ainakin delegointi on ominaisuuteni, jota olisi kehitettävä.
Seura (hallitus) on saanut toiminnastaan vähän palautetta; ja usein palaute on hyvää. Ehkä se osoittaa, että jotain tehdään oikein. Joskus tulee myös kritiikkiä ja, saadun palautteen perusteella toimintaa pyritään parantamaan, mutta aina se ei ole mahdollista niukkojen resurssien takia. Seurassa on tekijöille aina paikkoja avoinna, joten jos kaipaat muutosta toimintaan tervetuloa mukaan. Aktiivisen jäsenistön ansiosta seura on tulevaisuudessa hyvissä kantimissa.
Lahdella nostetta?
Vielä sananen ympäristöpääkaupunkivuodesta, josta on kirjoitettu yllin kyllin. Vaikka suuret tilaisuudet ja vierailut jäivät pitämättä, vuosi on hankkeen puuhanaisten ja -miesten mukaan kokonaisuutena onnistunut. Kaupunki on saanut positiivista huomiota ulkomailla, on verkostoiduttu. Lahtelaisen ja suomalaisen ympäristöteknologiaosaamiselle on toivottavasti kysyntää, jopa niin pitkälle, että Lahti houkuttaa uusia yrityksiä ja uusia, veroja maksavia lahtelaisia. Onkin merkkejä siitä, että Lahti on nosteessa. Vaikka Lahdessa osataan aina mainita kaupungin hyvä sijainti ja yhteydet, muille tämän ajatuksen myyminen on vaatinut töitä. Fyysinen etäisyys mm. pääkaupunkiseudusta pysyy samana, ehkä henkinen etäisyys alkaa pikku hiljaa lyhentymään…
Maakunnat puhuttavat
Lehdessä 1/2021 kirjoitin maakunta- tai aluevaaleista, joissa valitaan hyvinvointialueiden edustajat hoitamaan sosiaali- ja terveydenhuolto- sekä pelastustoimi. Joulukuun alussa lusikkansa aluesoppaan iski EVA (Elinkeinoelämän valtuuskunta), kun se julkaisi yli 100-sivuisen raporttinsa Suomen alueuudistuksesta. Siinä Suomi olisi jaettu 10 osavaltioon, joista jokainen hoitaisi itsenäisesti mm. terveydenhuollon, joukkoliikenteen, infrastruktuurin, elinkeinopolitiikan ja poliisivoimat. Alueille haluttaisiin nykyistä vahvempi itsehallinto, jotta ne voisivat harjoittaa paikallisiin olosuhteisiin soveltuvaa politiikkaa. Raportin mukaan kilpailua syntyisi mm. verotuksella, joka olisi alueiden pääasiallinen tulo. Alueiden välille luotaisiin myös tulojen tasausjärjestelmä.
Lahti olisi osana Uuden Karjalan osavaltiota, johon kuuluisi Päijät-Häme, Kaakkois-Suomen Kymenlaakso ja Etelä-Karjala. Osavaltio sitoisi Lahdenkin nykyistä vahvemmin ”rautatien myötäisesti” itään. Lähes 500 000 asukkaan osavaltiossa olisi neljänneksi eniten asukkaita neliökilometrillä.
Raportti on ajatuskoe, mutta silti siinä on mielenkiintoisia nostoja.
Lehdestä
Joku lukija varmasti huomasi kannessa lehden olevan numero 3-4. Tässä ei yritetä juksata Hollolan Lahden -lukijoita vaan numerointi on painotekninen seikka. Seurahan ilmoittaa vuosikerraksi käytännössä kolme numeroa, joista viimeisin nyt tuplana (3-4).
Vuoden viimeisessä lehdessä kerrotaan seuran tapahtumista. Yhdistys järjesti mm. näyttelyn, karttakirjan esittelytilaisuuden ja Lahti-päivän. Näistä tilaisuuksista lehden sivuilla 5-7, ja lisäksi vuoden lahtelaiseksi valitun Raimo Koukosen ansioista kerrotaan sivulla 4. Lahti-Seura 75 vuotta osa 3/3 siirtyy vuoden ensimmäiseen lehteen.
Leijonan osan lehdestä vie Ismo Häkämiehen kirjoittaman artikkelin toinen osa. Häkämiehen erinomaisen kattava kirjoitus käy läpi Lahden sahan vapaapalokunnan toimintaa laajalti ja monipuolisesti. Artikkeli perustuu hänen pitämäänsä juhlapuheeseen.
***
Kaikkea hyvää uudelle vuodelle!
