Otteet Lahti-Seura r.y.:n säännöistä:
2 §
Seuran tarkoituksena on Lahden kaupungin vakinaisten asukkaiden yhteenliittymänä työskennellä toimialueensa sivistyksellisten, sosiaalisten ja taloudellisten olojen kehittämiseksi sekä viihtyisyyden lisäämiseksi alueellisen omaleimaisuuden ja paikallisten erityispiirteiden pohjalta lähtien, toimia kokonaisvaltaisen kotiseututyön tavoitteiden saavuttamiseksi paikalliskulttuurin, ympäristönsuojelun ja maisemanhoidon sekä matkailun aloilla, olla toimialueensa asukkaiden ja eri yhteisöjen yhdyssiteenä, syventää asukkaiden kotiseuduntuntemusta ja paikallishenkeä sekä pyrkiä kaikin tavoin lisäämään heidän kiintymystään kotiseutuunsa, sekä pyrkiä kaupungin tunnetuksi tekemiseen.
3 §
Tarkoituksensa toteuttamiseksi seura osallistuu kaupungin aluetta koskevaan suunnitteluun ja pyrkii vaikuttamaan päätöksen tekoon tekemällä aloitteita ja antamalla lausuntoja viranomaisille, järjestää kokouksia, luento- ja esitelmätilaisuuksia sekä muuta seuran sisäistä ja ulospäin koulutus- ja tiedotustoimintaa ja on yhteistyössä kotiseututyön keskusjärjestöjen ja muiden samoja päämääriä toteuttavien yhteisöjen kanssa, suorittaa ja tukee kaupunkia ja kaupunkiseutua koskevan historian tutkimusta sekä tutkimusaineiston ja perinteen tallentamista ja harjoittaa julkaisutoimintaa, järjestää kotiseutujuhlia ja taide- ja viihdetilaisuuksia, toimeenpanee retkiä, opintomatkoja ja näyttelyjä ja tukee seuran tarkoitusperiä toteuttavaa muiden paikallisten yhteisöjen tai henkilöiden toimintaa, pyrkii kaupungin rakennetun ja luonnonympäristön omaleimaisuuden säilyttämiseen ja kehittämiseen ja niihin liittyvien perinne-, kauneus- ja viihtyvyysarvojen suojelemiseen, tukee kaupungin tunnetuksi tekemistä edistävää museo-, taide-, urheilu-, matkailu- tms. toimintaa.
Yhdistyksen jäsenten olisi aika ajoin hyvä käydä säännöt ajatuksella läpi, etenkin hallituksen edustajien, puhumattakaan puheenjohtajasta.
Yhdistyksen säännöt antavat raamit toiminnalle, ja riippuu tietysti jäsenistöstä, miten hyvin ne toteutuvat. Yleinen tuntuma on että aloittavan yhdistyksen säännöt pyritään laatimaan niin, että niitä ei tarvitse turhan usein, niinpä tavoitteet ja toiminta voidaan ilmaista hyvinkin laaja-alaisesti. Tietenkin vasta toiminnan ollessa käynnissä, voi mahdolliset puutteet ilmetä.
Hyvät säännöt antanevat joustovaraa joissakin tapauksissa, mikä ei kuitenkaan tarkoita että sääntöihin voisi suhtautua ylimalkaisesti. Hallituksen onkin tiedostettava, milloin ja missä tilanteissa liiallinen joustamattomuus tai sitten venyvyys voi aiheuttaa toiminnan sekavuutta tai voi pitkällä aikavälillä jopa vahingoittaa seuraa.
Toisaalta kun yhdistyksen toimintamuodot ovat vakiintuneet, on vaarana että toiminnasta voi tulla liiaksi itseään toistavaa ja liian rutiininomaista, epämotivoivaa vailla tavoitteita.
Toimintaa vie eteenpäin, kun yhdistyksen jäsenet venyvät pois mukavuusalueelta, käynnistämällä hankkeita tai projekteja, jotka sopivat yhdistyksen toimintaan ja tavoitteisiin.
Kun työskennellään selkeiden tavoitteiden kanssa, kuitenkaan takertumatta itse lopputulokseen, prosessista tulee tärkeä yhdistyksen (toiminnan) kehittymisen kannalta, samalla kun hyväksi havaittuja toimintamuotoja ylläpidetään ja niitä kehitetään.
Toisaalta yhdistyksen itsetarkoituksellinen muutoshalukkuus voi rasittaa turhaan yhdistyksen resursseja. Lisäksi haasteita tuo jäsenistön liian suuri vaihtuvuus, etenkin jos vanhan ja uudemman jäsenistön välillä ei ole vuoropuhelua, jolloin yhdistyksen pitkäaikainen “välitys” katkeaa ja näin ollen uusien vastuukantajien pitää tehdä perusasiat uudestaan.
Lahti-Seuran toiminta viime vuosina
Yhdistys on halunnut osallistua Lahden kehittämiseen monin eri tavoin, laajalla rintamalla monella eri osa-alueella; sillä on ollut kunnianhimoiset tavoitteet toteuttaa kotiseututyötä.
Seuralla on pitkät perinteet ja seura onkin tehnyt Lahden hyväksi, mutta miten seura on täyttänyt sille itse asetetut tavoitteet? Kun katsotaan seuran toimintahistoriaa, se näyttäytyy värikkäästi, lahtelaisuuden eri puolia tukevana. Kun on vankka pohja, nykyisten jäsenten on mielekästä suunnitella ja toteuttaa seuran kirjattuja tavoitteita.
Ja tietenkin haastavaa. Vahva perinne, mikä myös asettaa tavoiterimaa ylemmäksi, on pontimena kehittää seuran toimintaa. Kannattaa kuitenkin olla itselleen armollinen, sillä harvoin kaikkia säännöissä mainittuja tavoitteita on mahdollista toteuttaa täysipainoisesti kohta kohdalta. Olisikin hyvä jos seuralla on pitkän tähtäimen strategia, jotta yksittäisiä tavoitteita voisi hajauttaa monelle vuodelle, kuin että yritetään änkeä kaikkea toimintaa yhdelle toimintavuodelle.
Hallituksen on oltava ns. ajan hermolla, seurattava aikaansa ja toiminta sovitettava nykyhetken vaatimuksiin.
Monet tavoitteiden kohdat voidaan sanoa – ainakin jollain tavalla – täyttyvän Hollolan Lahti -lehdessä, joka on yksi tärkein ja näkyvin seuran toiminnan muodosta. Romanttisesti ajatellen lehti täyttää seuran tarkoitusta moninkin tavoin kirjoituksissa muodossa: Monipuolinen sisältö lahtelaisuuden eri ilmiöistä, tapahtumista, ihmisistä ovat rakennuspalikoita, jotka parhaimmillaan vahvistavat identiteettiä sekä luovat tervettä kotiseutuylpeyttä. Tavoitteena on että lehti tuottaa aineistoa myös jälkipolville. Vanhoista lehdistä 1950-ja 1960-luvulta saa auttavan käsityksen, minkälaista toiminta silloin on ollut: samojen haasteiden parissa myös silloin painiskeltiin.
Seura on kustantanut ja julkaissut kotiseutukirjallisuutta sen aiempina toimintavuosina. Viimeisimmistä julkaisusta on jo kuusi vuotta Lahtelaisen lukukirja vuonna 2007.
Varsinaisista seuran tapahtumista tärkein on vuosijuhla. Juhla ajankohta on vaihtunut ajan saatossa, nykyään sitä vietetään luonnollisesti Lahden kaupungin syntymäpäivänä 1. päivä marraskuuta.
Minkälaiselle juhlalle on tarvetta, onko tarvetta uusiutumiselle, kuitenkin niin että, juhlan perimmäinen luonne säilyy?
Seura huomioi lahtelaisia, jotka pitkäaikaisella toiminnallaan ovat olleet eduksi Lahdelle; vuodesta 1981 on jaettu vuosittainen Vuoden lahtelainen -tunnustus. Näin ollen valinnassa ilmenee lahtelaisuuden eri vivahteita, tunnustuksen saajan persoonasta riippuen, ovathan valitut omalla persoonallaan ja pitkäaikaisella toiminnalleen tukeneet Lahden positiivista kehitystä.
Seura on halunnut kiinnittää huomiota myös lahtelaisiin nuoriin. Niinpä vuodesta 2009 alkaen on jaettu Vuoden nuori lahtelainen -tunnustus. Yleispätevinä kriteereinä ovat yrittelijäisyys sekä positiivinen asenne tekemiseen. Oleellinen osa tunnustuksen jakoon liittyy että se tehdään (lahtelaisten) yhteistyökumppaneiden kanssa.
Yhteistyötä tarvitaan ja siihen seura on pyrkinyt mm. muiden yhdistysten kanssa, esimerkiksi retkiä järjestettäessä. Toiminnan kannalta relevantteja yhteystyökumppaneita ovat kaupunki ja museo.
Yhdistys on järjestänyt keskustelutilaisuuksia, mainittakoon viime vuosilta Lahen Muisteluilta ja siihen liittyvä valokuvanäyttely, joka järjestettiin yhteistyössä Lahden kaupunginkirjaston kanssa. Seura oli mukana myös järjestämässä keskustelutilaisuutta Lahden Konserttitalon kohtalosta.
Aika ajoin seuralta pyydetään lausuntoja asemakaavoihin. Viimeksi yhdistys antoi lausuntonsa matkakeskussuunnitelmiin sekä kommentoi Teivaanmäen hotellihanketta. On tärkeää, että kotiseutuyhdistys kommentoi kaupungin hankkeita ja ottaa kantaa kaupunkikuvallisiin ja -rakenteellisiin muutoksiin.
Vaikka meillä on yhdistys, kotiseututyötä voi tehdä jokainen lahtelainen.
Artikkeli julkaistu Hollolan Lahti -lehdessä 1/2013 [päiv. 13.3.2o16]
