Hollolan Lahti 3/2017

HL_3_2017_kansi
Julkaistu joulukuussa 2017, sivumäärä 24.
Kannen kuva: Kaupungintalolta kirkolle (värikansi, alkuper. Tekninen ja ympäristötoimiala)

Lehden 3/2017 sisältö:
Vuosijuhla ja syysseminaari – Sauli Hirvonen
Radiomastot 90 vuotta – Lahti-Seura
Vuosijuhlan juhlapuhe – Timo Taulo
Ylinen Viipurintie 2/2 – Sauli Hirvonen
Vuoden lahtelainen 2017: Timo Sandberg – Lahti-Seura
Lahti kuvissa – Tekninen ja ympäristötoimiala

Puheenjohtajan palsta / päätoimittajalta – Sauli Hirvonen

Juhlavuoden juhlat

Satavuotiaan Suomen juhlavuosi tarjosi monia erilaisia hienoja tilaisuuksia ja tapahtumia. Osa oli viihteellisiä, osa on antanut pohtimisen aihetta itsenäisen kansakuntamme suunnasta ja kehitysnäkymistä osana globaalia maailmaa. Ja kaikkea siltä väliltä. Erityistä yhteenkuuluvuuden tunnetta koettiin itsenäisyyspäivänä; oli hienoa huomata suomalaisten osallistuvan yksituumaisesti juhlimaan itsenäistä Suomea. Lahden kaupungin perinteinen itsenäisyyspäivänvastaanotto järjestettiin tänä vuonna Sibeliustalossa, johon osallistui Lahti-Seuran edustajana.

Suomen juhlavuosi oli läsnä seuran järjestämässä kaupungin vuosijuhlassa. Tänä vuonna juhlapaikkana toimi historiallinen museo ja ajankohta oli lokakuun viimeinen lauantai.

Toimintaa

Syyskokous järjestettiin tänä vuonna omana tilaisuutena joulukuussa, kun se on aiemmin järjestetty vuosijuhlan yhteydessä. Luultavasti tämä järjestely rokotti osallistujamäärää. Silti tai ehkä sen takia, kokouksessa syntyi keskustelua seuran toiminnasta ja tavoitteista. Tähän palaan tuonnempana.

Uutena jäsenenä hallitukseen valittiin seuraavaksi kahdeksi vuodeksi monitoiminainen Tiitu Saastamoinen. Hänestä on esittely seuraavassa lehdessä. Kiitos Markku Koskelle hallitusvuosista ja onnea uusiin koitoksiin!

Jatkan puheenjohtajana ensi vuonnakin, kiitos luottamuksesta!

Kokouksen jälkeen kuulimme Anne Karvinen-Jussilaisen kiinnostavan esitelmän kaupungin karttapalvelusta ja asemakaavakartoista. Mukavasti tästäkin aiheesta saimme keskustelua aikaiseksi. Tilaisuus oli jälleen kerran kaikin puolin onnistunut.

Mihin menet Lahti-Seura?

Syyskokouksen esityslistan toimintasuunnitelma-kohdassa heräsi jäsenistön keskuudessa kysymyksiä. Mitkä ovat seuran tavoitteet ja miten niihin päästään eli mihin suuntaan seura on menossa? Miten toimintaan saadaan mukaan nuoria? Mitä ylipäänsä voidaan tehdä ja millä resursseilla?

Hyviä, oleellisia kysymyksiä. Vastauksia voidaan etsiä seuran jäsenistä ja heidän aktiivisuudestaan. Seuralla on vuosittainen toimintasuunnitelma sekä säännöt, joiden puitteissa toimia. Pidemmän aikavälin strategiaa seuralla ei ole, toiminta onkin jaksottunut selkeästi aina tilikauden mittaiseksi. Seuran jäsenmäärä on ollut vakiintuneella tasolla jo useita vuosia, ja ilahduttavaa on se, että tänäkin vuonna olemme saaneet mukavasti uusia jäseniä. Hienoa!

Seura on sen jäsentensä summa, tekijöidensä näköinen. Erityisen ratkaisevaa on se, mitä jäsenet tekevät. Tavoitteena on, että erilaisten ihmisten innokkuus ja ideat jalostuisivat käytännön toiminnaksi, joka kattaisi laajan skaalan lahtelaisen kotiseututyön eri sektoreita. Haasteina on välttää toiminnan yksipuolistuminen tai näivettyminen. Jatkuvuuden kannalta on tärkeää näkyä ulospäin.

Oleellista on kuitenkin sen, miten jäsenet kokevat yhdistyksen. Se voi olla toimintatapa, tunneside, tiedonjano tai mikä tahansa seikka, mikä sitoo jäsenen yhdistykseen. Koen, että puheenjohtajana on tärkeää olla “läsnä” jäsenille. Käytännön tasolla itseltäni valitettavasti jää joskus jokunen lehti postittamatta uudelle jäsenelle, jäsenrekisterin  osoite vaihtamatta tai että vastaan sähköpostiin auttamattomasti myöhässä. Näitä sattuu. Toivonkin että näistä saan palautetta. Samalla toivon esityksiä jäsenistöltä, miten toimintaa voisi kehittää. Tietenkin niin, että ehdotuksen tehnyt tarttuu toimeen esimerkkinä vaikkapa jonkin projektin tiimoilta.

Seuran puheenjohtajana olen kiitollinen kaikille niile, jotka osallistuvat Lahti-Seuran tekemään kotiseututyöhön, jäsenmaksujen maksajina, kirjoittajina, osallistuvat tapahtumiin tai vaikkapa yhteistyöverkostojen ylläpitäjinä, joista haluan mainita erityisesti Timo Peipon. Hänen ansiostaan Vuoden nuoren lahtelaisen ei tarvitse ottaa tunnustustaan vastaan tyhjin käsin.

Vuonna 2018 seuralla on edessään vanhat ja uudet haasteet, joten vuosi tullee olemaan jälleen työntäyteinen.  Meneillään olevia ja tuleviakin tapahtumia on taas luvassa mukavasti. Erityisesti elokuvateatteri Kino Iiriksen tilat ovat jälleen monessa mukana.

Kulttuuria ja tapahtumia

Marraskuussa Hämeen Heimoliitto ja Lahti-Seura järjestivät Kino Iiriksessä syysseminaarin, josta enemmän seuraavalla aukeamalla. Valitettavasti tästä jäi tieto jostain syystä lehdessä julkaisematta, mutta tiedottamista tehostettiin internetissä.

Ehkä vuoden tärkein kotiseututeko nähtiin ja koettiin joulukuussa, kun elokuvateatteri Kino Iiriksessä sai ensi-iltansa Keijo Skipparin ja Tertta Saarikon dramatisoitu Lemmenlatu-dokumenttielokuva. Kaksituntinen Lemmenlatu on ensimmäinen historiallinen dokumentti Lahdesta. Se on myös valtakunnallisestikin merkittävä teos kaupunkidokumenttien sarjassa.

Elokuvanteossa kertyi valtavasti materiaalia mm. haastatteluja, jotka eivät päätynyt lopulliseen elokuvaan. Tämä aineisto on tulevaisuudessa todellinen audiovisuaalinen aarreaitta lahtelaisille.

Helmi-maaliskuussa on jälleen Lahti-filmi-iltamien aika. Esityspäivät ovat nähtävillä takasivulla. Lemmenlatu-elokuvan yhteydessä teatterin aulassa avattiin entistäkin kattavampi Lahti-valokuvanäyttely. Lisäksi Lahti-Seura on alkuvuodesta järjestämässä karttanäyttelyn yhteistyössä Lahden kaupungin Teknisen ja ympäristötoimialan kanssa. Näyttely on tulossa kirjastoon tammikuuksi ja helmikuussa kartat nähdään Kino Iiriksen aulassa.

Muun muassa näillä eväin uuteen vuoteen. Hyvää vuotta 2018!

Kategoria(t): Hollolan Lahti, Julkaisut. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa