Hollolan Lahti 2/2019


Julkaisu syyskuu 2019, sivumäärä 20.
Kannen kuva: Naiset istutustöissä Fellmanin puistossa.
(Tauno Lautamatti / Kuvakiila)

Lehden 2/2019 sisältö:

Puheenjohtajan palsta – Sauli Hirvonen
Lahti-Seura tekee kotiseututyötä – Sauli Hirvonen
Lasten Lahti – Lasten Lahti -työryhmä
Helmi Mynttinen – Leena Sorvali
Salaperäinen Seestan kartano – Leena Sorvali
Ellinoora, Maini ja Saksalan maisteri – Leena Sorvali
Kun kaitafilmit Lahteenkin tulivat – Kai R. Lehtonen
Kasolaharapiesahäkri – Kai R. Lehtonen
Kadonnut Ilomäki – Sauli Hirvonen

Puheenjohtajan palsta / päätoimittajalta – Sauli Hirvonen

Kesällä oli hyvin aikaa lehden pakertamiselle, ja tilannetta tietysti auttoi huomattavalla panoksella aktiivikirjoittajat Leena Sorvali ja Kai R. Lehtonen.
Parhaillaan on tekeillä myös Hollolan Lahden Lasten Lahti -erikoisnumero, joka julkaisu tapahtuu Museokioskissa. Ennen sitä projektin tuloksia esitellään valokuva- ja pienoismallinäyttelyn muodossa Lahden pääkirjastossa 14.10. alkaen.
Mainittakoon kaksi muutosta aiemmin ilmoitettuun: Lahti-päivää ei tänä vuonna järjestetä ja Vuoden nuorta lahtelaista ei valittu. Lahti-päivään sopinut ohjelmisto on nyt ikään kuin jaettu kahteen eri tapahtumaan. Lahden kaupungin perustamispäivänä 1.11. julkaistaan Lasten Lahti -lehti ja Vuoden lahtelainen -tunnustus jaetaan marraskuun lopulla syyskokouksen yhteydessä. Näistä ja Lahti-Seuran muista projekteista ja hankkeista kerrotaan enemmän seuraavalla aukeamalla.

Rautatie Lahteen tuli vuonna 1869

Lahti sai rautatien 1.11.1869 kun Riihimäki-Lahti rautatie avattiin virallisesti. Tuosta tapahtumasta tulee syksyllä kuluneeksi 150 vuotta. Pietarin rata kokonaisuudessa avattiin seuraavana vuonna.Radasta on kirjoitettu paljon myös Hollolan Lahti -lehdessä, joten varsinaisesti radan rakentamisen historiaa ei liene tarvetta kerrata sen tarkemmin. Radan vaiheista on tarkoitus kuitenkin kertoa kuvien ja karttojen avulla. Rautateiden juhlavuodesta enemmän lehdessä 1/2020.
Tähän kuitenkin nostan aiheen ajankohtaisuuden vuoksi Aimo Halilan tekstin Lahden historia -teoksesta, jossa hän kuvaa rautatien tulemisesta Lahteen:
”Rakennustyöt edistyivät niin nopeasti, että syyskuussa 1868 Riihimäen-Lahden ratapenger oli valmis ja elokuussa 1869 veturi ensi kerran saapui Lahteen. Samanaikaisesti Lahden aseman ratapihatöiden kanssa rakennettiin liikenteen kannalta avainasemassa oleva satamarata Vesijärvelle, ei kuitenkaan Lahden kylän rantaan, joka oli ’poikkeuksellisen matala, savirantainen lahdelma’, vaan etäämmä, Kariniemen pohjoispuolelle. Riihimäen-Lahden rata, myös Lahden satamarata avattiin juhlallisesti liikenteelle 1.11.1869, Viipurin-Pietarin liikenne alkoi 1.2.1870 ja radan muun osan 11.9.1870.”

Lahti on ympäristökaupunki – ja teollisuus

Lahti valittiin kesäkuussa vuoden 2021 Euroopan ympäristöpääkaupungiksi. Hienoa! Mitä titteli käytännössä tarkoittaa? Taloudellisesti rahaa on luvassa 350 000 euroa. Velvoitteet maksavat 9 miljoonaa, joista Lahdelle tulee maksettavaksi kolmannes.
Lahtelaiset tietävät oman erinomaisuuden ympäristöasioissa, mutta nyt myönnettyä titteliä on tarkoitus hyödyntää kaupungin ulkoisessa markkinoinnissa. Lahti on luvannut, että se nostaa Euroopan vihreä pääkaupunki-käsitteen ”tunnettavuuden uudelle tasolle.” Lahdessahan asiasta on paljon kirjoitettu, muualla ei juurikaan. Poikkeuksena Helsingin Sanomat, joka osasi kertoa Lahden kasvaneen Chicago-ajoista ympäristökaupungiksi.
Aikoinaan rautatie ja Vesijärven kanava houkuttelivat teollisuuslaitoksia sijoittumaan Lahteen. Kauppalasta tuli kaupunki, joka kasvoi maakunnan keskukseksi ja alueen teollisuuskeskittymäksi. Antti Iso-Sipilä muistuttaakin Etelä-Suomen Sanomien yleisönosastokirjoituksessaan: ” Lahti elää teollisuudesta ja erityisesti vientiteollisuudesta. Teollisuuden rakenne on Lahdessa monipuolinen, ja perheyrittäjyys on ominaista toimialalle. Lahti on viime vuosina panostanut vahvasti ympäristökaupunki-imagon rakentamiseen ja onnistunutkin jossain määrin muokkaamaan lahtelaisten suhtautumista ympäristöasioihin.”
Iso-Sipilä viittaa Heikki Helinin ja Petri Luumin kirjoituksiin (ESS 16.6.): “Markkinoinnista huolimatta harva suomalainen mieltää Lahtea ympäristökaupungiksi”, Helin toteaa. Luumi nosti esiin kysymyksen, “Miten lahtelainen hyötyy mahdollisesta Euroopan vihreä pääkaupunki -tittelistä. Ympäristöalan yrittäjyydessäkään ei ole Lahden seudulla tapahtunut mitään lumipalloilmiötä, vaikka ympäristöteknologia nostettiin jo 2000-luvun alussa elinkeinostrategian kärjeksi.”

En halua olla ilonpilaaja, pidän voittoa hyvänä asiana, mutta tilanne luo tietenkin myös haastetta. Ehkä se on hyväksi Lahdelle, onhan kaupunkia yleisesti pidetty alisuoriutujana, jonka hienous paljastuu vasta paikan päällä. Vancouver aikoo olla maailman ympäristöystävällisin kaupunki vuodesta 2020 lähtien (Tieteen kuvalehti 2/2018). Leikillisesti voikin kysyä onko siis Suomen Chicago Suomen Vancouver vai onko Vancouver Kanadan Lahti? Ympäristöteknologia ja kiertotalous ovat muodikkaita sanayhdistelmiä. Käytäntö ratkaisee, mutta Lahti voi hyvinkin olla suunnannäyttäjänä. Tosin, ensimmäisen Kiertotalouskunta-kilpailun voittajaksi valittiin Jyväskylä ja kunniamaininnan saivat Lappeenranta ja Oulu. Kilpailu oli jatkoa Kuntien kiinnostavimmat kiertotalousteot -hankkeelle. Valinnan teki Kuntaliitto, SYKE ja Sitra.
Kävin kirjastossa pelkästä mielenkiinnosta läpi Etelä-Suomen Sanomia vuoden 1980 alkupuolelta. Tuolloin puhuttelivat energiataloudessa vuoden 1973 öljykriisi, jonka vaikutukset alkoivat tuntua vuosikymmenen lopulla. Vuonna 1980 OPEC-maiden vientitulot olivat huipuissaan, Yhdysvaltojen vienti oli alkanut heiketä 1970-luvun lopulla. Kivihiilestä povattiin öljyn korvaajaa, sillä hiiltä on paljon ja se on edullisempaa. Lisäksi sen tuotanto helpompaa vaikkakin öljy ja maakaasu sisältävät lähes kaksi niin paljon energiaa kuin hiili. Nyt Lahti ja Suomi ovat julistautumassa kivihiilivapaiksi. Ajat muuttuvat.

Onnittelut Lahti-Seuran yhteistyökumppanille Päijät-Hämeen elokuvakeskukselle joka täyttää 30 vuotta! Lisäksi mainittakoon, että tämän hetken Suomen parhaan karateseuran, Lahden karaten 40-vuotisjuhlanäyttely avautuu lokakuussa Lahden kaupunginkirjaston aulassa.
Tasavuosia on vietetty myös Nastolassa, joka täytti tänä vuonna 150 vuotta. Vuosi on ollut tapahtumien osalta monipuolinen ja tästä aiheesta lisää seuraavassa lehdessä.
Voidaankin todeta, että Lahti on edelleen myös urheilu- ja kulttuurikaupunki, ja se voi verrattain

Kategoria(t): Hollolan Lahti, Julkaisut. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.