Lahti-Seura ry

Julkaisu joulukuu 2021, sivumäärä 20.
Lahti-Seuran 75-vuotisjuhlanumero
Kannen kuva: Lahden kartano eli nykyinen historiallinen museo (Tauno Lautamatti)

Lehden 3-4/2021 sisältö:
Puheenjohtajan palsta – Sauli Hirvonen
Vuoden lahtelainen: Raimo Koukonen – Erpo Heinolainen
Lahti-Seuran syksyn tapahtumia – Sauli Hirvonen
Lahden Sahan Vapaaehtoisen Palokunnan 100-vuotiskatsaus 2/2 – Ismo Häkämies
Kuvat kartalla – Lahden kaupunkiympäristö & Sauli Hirvonen

Lahti-Seura 75 vuotta osa 3/3 julkaistaan lehdessä 1/2022

Puheenjohtajan palsta / päätoimittajalta – Sauli Hirvonen

Kuluva vuosi oli Lahti-Seuran juhlavuosi. Syyskokous järjestettiin Lahti-päivän yhteydessä, ja kokouksessa valittiin uusi hallituksen jäsen, joten tervetuloa mukaan Anja Kontto. Hänestä on esittely vuoden ensimmäisessä lehdessä. Kiitos väistyvälle hallituksen jäsenelle Eva Sirenille panoksesta seuran hyväksi ja kaikkea hyvää muissa toimissasi!

Näin juhlavuoden(kin) lopulla haluan kiittää myös seuran aktiiveja ja jäseniä. Erityisesti niitä pitkäaikaisia jäseniä, jotka ovat kokeneet seuran omakseen vuosikymmeniä.

Ilahduttavaa on myös se, että seura on saanut tänäkin vuonna uusia jäseniä. Myös seuran Facebook-sivu saa tasaisena virtana uusia seuraajia. Tämä on pieni, mutta hyvä signaali.

Sähköpostitiedottaminen on jäänyt viime aikoina vähäisemmillä määrille. Jatkossakin ajankohtaista tietoa saa seuran nettisivuilta, jota päivittelen aina tarpeen mukaan. Viime aikoina olen lisännyt sivuille muutakin aineistoa, kuten seuran historiaa ja toimintamuotoja. Avasin myös vaatimattoman tietopankin Lahdesta. Myöhemmin siirrän Lahti-filmiesityksiin liittyvät sivut elokuvateatteri Kino Iiriksen alaisuudesta Lahti-Seuran sivuille.

Kiitokset luottamuksesta myös jäsenistölle eli valinnastani seuraavalle puheenjohtajakaudelle. Se ei sinänsä ollut yllätys; vastaehdokkaita ei ennakkoon ollut ilmaantunut. Olen toiminut puheenjohtajana jo reilusti yli kymmenen vuotta ja pääasiassa olen kokenut sekä toimeni että toiminnan mielekkäänä: mielenkiintoista tekemistä on ollut sopivasti, joskin myös niitä ei-niin-mielenkiintoisia tehtäviä, mutta jotka on vain hoidettava. Yhdistystoimintaan osallistuminen on vapaaehtoista, mutta valittuun rooliin on hyvä paneutua. Usein käy myös niin, että seuran etu menee oman henkilökohtaisen mukavuudenhalun edelle. Epämukavuusalueella oleminen kasvattaa ja laajentaa kokemusmaailmaa.

Tulevaisuutta ajatellen vastuuta olisi hyvä jakaa jatkuvuuden kannalta: Itse tykkään tehdä kaikenlaista, mutta ainakin delegointi on ominaisuuteni, jota olisi kehitettävä.

Seura (hallitus) on saanut toiminnastaan vähän palautetta; ja usein palaute on hyvää. Ehkä se osoittaa, että jotain tehdään oikein. Joskus tulee myös kritiikkiä ja, saadun palautteen perusteella toimintaa pyritään parantamaan, mutta aina se ei ole mahdollista niukkojen resurssien takia. Seurassa on tekijöille aina paikkoja avoinna, joten jos kaipaat muutosta toimintaan tervetuloa mukaan. Aktiivisen jäsenistön ansiosta seura on tulevaisuudessa hyvissä kantimissa.

Lahdella nostetta?

Vielä sananen ympäristöpääkaupunkivuodesta, josta on kirjoitettu yllin kyllin. Vaikka suuret tilaisuudet ja vierailut jäivät pitämättä, vuosi on hankkeen puuhanaisten ja -miesten mukaan kokonaisuutena onnistunut. Kaupunki on saanut positiivista huomiota ulkomailla, on verkostoiduttu. Lahtelaisen ja suomalaisen ympäristöteknologiaosaamiselle on toivottavasti kysyntää, jopa niin pitkälle, että Lahti houkuttaa uusia yrityksiä ja uusia, veroja maksavia lahtelaisia. Onkin merkkejä siitä, että Lahti on nosteessa. Vaikka Lahdessa osataan aina mainita kaupungin hyvä sijainti ja yhteydet, muille tämän ajatuksen myyminen on vaatinut töitä. Fyysinen etäisyys mm. pääkaupunkiseudusta pysyy samana, ehkä henkinen etäisyys alkaa pikku hiljaa lyhentymään…

Maakunnat puhuttavat

Lehdessä 1/2021 kirjoitin maakunta- tai aluevaaleista, joissa valitaan hyvinvointialueiden edustajat hoitamaan sosiaali- ja terveydenhuolto- sekä pelastustoimi. Joulukuun alussa lusikkansa aluesoppaan iski EVA (Elinkeinoelämän valtuuskunta), kun se julkaisi yli 100-sivuisen raporttinsa Suomen alueuudistuksesta. Siinä Suomi olisi jaettu 10 osavaltioon, joista jokainen hoitaisi itsenäisesti mm. terveydenhuollon, joukkoliikenteen, infrastruktuurin, elinkeinopolitiikan ja poliisivoimat. Alueille haluttaisiin nykyistä vahvempi itsehallinto, jotta ne voisivat harjoittaa paikallisiin olosuhteisiin soveltuvaa politiikkaa. Raportin mukaan kilpailua syntyisi mm. verotuksella, joka olisi alueiden pääasiallinen tulo. Alueiden välille luotaisiin myös tulojen tasausjärjestelmä.

Lahti olisi osana Uuden Karjalan osavaltiota, johon kuuluisi Päijät-Häme, Kaakkois-Suomen Kymenlaakso ja Etelä-Karjala. Osavaltio sitoisi Lahdenkin nykyistä vahvemmin ”rautatien myötäisesti” itään. Lähes 500 000 asukkaan osavaltiossa olisi neljänneksi eniten asukkaita neliökilometrillä.

Raportti on ajatuskoe, mutta silti siinä on mielenkiintoisia nostoja.

Lehdestä

Joku lukija varmasti huomasi kannessa lehden olevan numero 3-4. Tässä ei yritetä juksata Hollolan Lahden -lukijoita vaan numerointi on painotekninen seikka. Seurahan ilmoittaa vuosikerraksi käytännössä kolme numeroa, joista viimeisin nyt tuplana (3-4).

Vuoden viimeisessä lehdessä kerrotaan seuran tapahtumista. Yhdistys järjesti mm. näyttelyn, karttakirjan esittelytilaisuuden ja Lahti-päivän. Näistä tilaisuuksista lehden sivuilla 5-7, ja lisäksi vuoden lahtelaiseksi valitun Raimo Koukosen ansioista kerrotaan sivulla 4. Lahti-Seura 75 vuotta osa 3/3 siirtyy vuoden ensimmäiseen lehteen.

Leijonan osan lehdestä vie Ismo Häkämiehen kirjoittaman artikkelin toinen osa. Häkämiehen erinomaisen kattava kirjoitus käy läpi Lahden sahan vapaapalokunnan toimintaa laajalti ja monipuolisesti. Artikkeli perustuu hänen pitämäänsä juhlapuheeseen.

***

Kaikkea hyvää uudelle vuodelle!

Julkaisu syyskuu 2021, sivumäärä 20.
Lahti-Seuran 75-vuotisjuhlanumero
Kannen kuva: Harjukadun ja Vesijärvenkadun risteys.
(Valokuva:  Teuvo Kanerva. Kuvalähde: Museovirasto / Historian kuvakokoelma)

Lehden 2/2021 sisältö:
Puheenjohtajan palsta – Sauli Hirvonen
Lahti-Seura 75 vuotta osa 2/3 – Sauli Hirvonen
Sibeliustalon toteutuminen omin kokemuksin – Kari Salmi
Lahden Sahan Vapaaehtoisen Palokunnan 100-vuotiskatsaus 1/2 – Ismo Häkämies
Panoraamakuvat – Lahden kaupunkiympäristö
Lapsuuden ja nuoruuden ajanvietteitä – Kai R. Lehtonen

Puheenjohtajan palsta / päätoimittajalta – Sauli Hirvonen

Juhlavuosi on jo reilusti yli puolin välin, mutta monenlaista tapahtumaa ja tilaisuutta on vielä edessä. Syksyn tapahtumia on valmisteltu pitkin vuotta.

Seuran (juhla)näyttely järjestetään pääkirjaston aulassa lokakuussa. Sermeissä esitellään seuran toimintaa ja vitriiniin kootaan Lahti-aiheista esineistöä.

Tiistaina 5.10. saamme vihdoin järjestettyä karttakirjan esittelyn pääkirjaston auditoriossa. Mukana ovat tekijät sekä kustantajan edustaja.

Lahti-päivä järjestetään lauantaina 30.10. elokuvateatteri Kino Iiriksessä. Sisältö noudattelee aiempia tilaisuuksia; kotiseututeemapainotteinen seminaariosuus ja kevyempää ohjelmaa sekä Vuoden lahtelainen -tunnustuksen jako. Esitelmöitsijöinä toimivat Riitta Kokko-Parikka, Janne Ridanpää ja Kari Salmi. Tarkemmin tilaisuudesta nettisivuilla lähempänä tapahtumaa.

Erpo Heinolainen edustaa Lahti-Seuraa Lahden kaupungin Kumppanuuspöydissä keskustan alueella. Lisää pöydistä enemmän tuonnempana, lisätietoja osoitteesta lahti.fi/kumppanuuspoydat.

Heinolainen toimii myös kirjaesittelyn ja Lahti-päivän keskusteluiden vetäjänä.

Syyskuuksi aiotut elokuvafestivaali Kinos ja sen yhteydessä järjestettävät Lahti-dokumenttiesitykset siirtyivät jälleen. Lahti-dokumentteja esitetään seuraavan kerran Kino Iiriksessä joulukuussa, Kinos siirtyi kevättalveen 2022.

Lahti on esillä

Lahti on vuoden aikana ollut esillä kenties normaalia enemmän valtakunnan medioissa, ehkä ympäristöpääkaupunkivuoden siivittämänä. Otan muutamia poimintoja laidasta laitaan, oikeastaan ilman sen suurempaa kontekstia; meitä lahtelaisiahan kiinnostaa mitä muualla ajatellaan meistä.

Helsingin Sanomien (19.6.2021) pitkähkössä artikkelissa tehdään lukijalle tutuksi Lanu-puisto sekä Olavi Lanu taiteilijana. Lanusta ja puistosta on parhaillaan tekeillä dokumentti, joka valmistunee ensi kevääksi.

Toisenlaista uutisointia saatiin syyskuussa, kun Tekniikan maailma -lehti julkaisi valtakunnallisen suojatietestin eli miten autoilijat noudattavat pysäyttämissääntöä. Tulos ei Lahtea mairitellut, kaupunki sai seitsemästä kaupungista huonoimmat pisteet. Verkkoartikkeli alkaa kehoituksella: ”Jos kuljet paljon jalkaisin, älä mene Lahteen.” Kuulostaa aivan lahtelaisen rokkibändin lyriikoilta… Joka tapauksessa liikennekulttuurissa on parannettavaa, vaikkakin oma havaintoni on se, että asiassa on tapahtunut vuosikymmenten aikana jonkinlaista edistystä.

Elokuussa Lahti rantautui Helsinkiin Kansalaistorille, jossa pääosin puusta ja jäästä muodostunut ympäristötaideteoskokonaisuus herätti huomiota – positiivista ja negatiivista. Teoksen jää suli muutamassa päivässä, kuten oli tarkoitus, mutta puinen paviljonkirakennus siirrettiin katokseksi Uudenkylän asemalle.

Lahti oli esillä useassakin Ylen lähetyksessä. Kevyen viihteen ohjelmasarjassa Yle Olohuone sisälsi mukavaa ja kevyttä kesäjutustelua, pääasiassa muisteluiden muodossa. Henkilöhaastatteluiden kautta peilattiin lähinnä menneisyyttä. Ohjelmassa nähtiin myös leikkimielinen Lahti-visailu ja lopuksi nautittiin lihamukia. Kuvista ainakin välittyi edustava rantakaupunki Lahti, ja myös Asikkala.

Ylen opetus-/valistusohjelmassa Hyvin sanottu oli Lahtea kolmen jakson verran. Alustuksena toimi keskustelu identiteetistä, jossa neljä lahtelaista pohtivat lahtelaisuutta ja sen ilmenemistä. Muiden jaksojen aiheet olivat: ”Miten ympäristötavoitteet saadaan arkiteoiksi”, ”Tosi-tv ja somejulkisuus” ja ”Kieltojen kaupunki”. Kaikki ovat nähtävissä Yle Areenassa.

Julkisuutta toi myös Lahden uusi valtuusto. Luottomuspaikkojen jakokiista herätti keskustelua medioissa, ja aiheesta riitti koko kesän niin Lahdessa kuin Lahden ulkopuolella. Helsingin Sanomatkin kirjoitti aiheesta otsikolla: ”Lahdessa kuntapoliitikot ovat riitautuneet jo ennen valtuuston ensimmäistä kokousta”. No, valmista tuli lopulta elokuun puolivälissä.

Tammikuussa maakunnissa valitaan hyvinvointialueiden aluevaltuustot, ns. maakuntavaltuustot. Kesäkuisen kuntavaalin äänestysprosentti koko Suomessa oli alhaisin 70 vuoteen. Nähtäväksi jää vaikuttaako lahtelaisvaltuutettujen valtapeli lahtelaisten äänestyskäyttäytymiseen aluevaaleissa?

Tammikuusta eteenpäin nähdään, miten äänestäjät kokevat uuden ylikunnallisen hallintomallin: edistäisikö se asukkaiden arkea vai lisäisikö se vain kustannuksia ja/tai byrokratiaa?

Päätän Lahden ”mediakatsauksen” loppukevennykseen. Yle Areenassa on katsottavissa 1980-luvun suosikkisarja Hittimittari ja kaikki sen 61 jaksoa. Hittimittari tarjosi tuon ajan suurimpia kotimaisia ja ulkolaisia hittejä, joita raatilaiset pääsivät pisteyttämään. Lahtelaisia ohjelmassa edustivat videoiden muodossa Sleeper Sleepers, Raggars ja Badding Rockers Marko Haaviston. Lisäksi kahdessa jaksossa (21. ja 59.) raati kokoontui arvioimaan hittejä Lahteen. Vahva nostalgiasuositus!

Lehdestä

Lehden kannessa komeilee jälleen kaupungintalo. Valinta ei ole omaperäinen, mutta Teuvo Kanervan värivalokuva on kerrassaan komea: Kuvaan on taltioitunut tyylikäs Lahti-kaupunki sen aikaisessa asussaan.

Kuten viime lehdessä totesin, juhlavuoden Hollola Lahti -lehdissä kerrataan ja kerrotaan seuran toiminnasta. Toisessa osassa käyn läpi seuran toimitila-asioita ja niiden vaikuksista toimintaan.

Tämänkertainen lehti on saanut vierailevien kirjoittajien tekstejä sivumääräisestikin ilahduttavan suuren määrän. Toivotaan että sama jatkuu tulevaisuudessakin.

Ismo Häkämiehen kirjoitus Lahden sahan vapaapalokunnan toiminnasta on erinomaisen kattava. Olen jakanut laajan artikkelin kahteen osaan, joista jälkimmäinen osa julkaistaan vuoden viimeisessä lehdessä. Lahden sahan palokunnan artikkelin kuvavalinnat tukevat toisenkin jutun sisältöä, joka sekin sijoittuu sataman alueelle. Lahden entinen kaupunginjohtaja Kari Salmi valottaa kiinnostavasti Sibeliustalon rakentamispäätökseen liittyviä seikkoja.

Kuvaosiossa on panoraamakuvia, jotka ovat sijoitettu painoteknisistä syistä toiseksi viimeiselle aukeamalle. Viimeisellä on Kai R. Lehtosen kaksi muistelua, jonka jälkimmäisen yhteydessä on tyylikäs värivalokuva vuodelta 1958. Muistelut käsittelevät lasten ja nuorten harrastuksia menneinä aikoina.

Hyvää syksyä!