Lahti-Seura ry

Julkaisu huhtikuu 2022, sivumäärä 16.
Kannen kuva: Betonimäestä kuvatta itään (Lahden Kaupunkiympäristön palvelualue)

Lehden 1/2022 sisältö:
Puheenjohtajan palsta – Sauli Hirvonen
Jäsenasioita – Lahti-Seura
Lahti-Seura 75 vuotta osa 3/3 – Sauli Hirvonen
Kolme kuvaa kirjastonjohtajista – Eija Eskola
10 vuoden vieriessä – Leena Vilponen
Ämmälä – Anneli Seppälä
Lahden betoni – Lahden kaupunkiympäristö & Sauli Hirvonen

Puheenjohtajan palsta / päätoimittajalta – Sauli Hirvonen

Vuoden alussa seurassa tapahtui toimihenkilömuutoksia, kun pitkäaikainen sihteeri-taloudenhoitaja Jaana-Palokytö-Landen jäi tehtävästään sivuun. Iso kiitos omasta ja hallituksen puolesta Jaanalle arvokkaasta työstä seuran hyväksi. Toimet jaettiin kahdelle hengelle eli sihteerinä toimii Anneli Seppälä. Taloudenhoitajana aloitti Erpo Heinolainen. He ovat lupautuneet tälle vuodelle, joten ensi vuodelle on haussa uudet toimijat.
Jäsenasioista kuten kevätkokouksestakin enemmän seuraavalla sivulla, jossa myös hallituksen uuden jäsenen, Anja Konton, esittely. Seuran toiminnan kannalta on ilahduttavaa, että seura on saanut uusia jäseniä, onkin ilo toivottaa heidät tervetulleeksi seuraan.

Juhlavuoden jälkeen toiminta jatkuu tutuin kuvioin. Tässä lehdessä käydään läpi seuran viime vuosien toimintaa laajemminkin.
Alkuvuoteen on mahtunut muutama tapahtumakin. Seura oli mukana Lahden lähikirjastojen järjestämässä Erätauko-keskustelussa 10.3. Launeen kirjastossa. Keskusteluun osallistui neljä henkeä ja tilaisuudesta laadittiin muistio jota voidaan myöhemmin hyödyntää mm. lehdessä.
Maaliskuussa Päijät-Hämeen tutkimusseuran järjestämälle, Heinolaan suuntautuneelle kulttuuriretkelle kutsuttiin myös Lahti-Seuran jäseniä. Tällaisista yhteistyökumppaneiden (kuten Lahden seudun sukututkijoiden, ELMAn jne.) tapahtumista tiedotamme jatkossakin nettisivuillamme.

Kädessäsi oleva vuoden ensimmäinen lehti on 16-sivuinen ja lehti sisältää jälleen mukavasti erityyppisiä juttuja, jotka kertovat kotiseutumme ihmisistä, tapahtumista ja paikoista. Eija Eskola kirjoittaa Lahdessa vaikuttaneista kirjastopersoonista, Leena Vilposen lämminhenkinen kesäleirikuvaus ja Anneli Seppälän runollinen kyläkuvaus tuovat lehden sisältöön mukavasti nyanssia.
Viime lehdestä tarkennus sivun 17 kuvaan 2, jossa on Kelan talo, ei terveyskeskusrakennus.
Lahti on ”nosteessa”

Vuoden alussa Lahdessa, ja muuallakin Suomen medioissa, kohistiin mediayhtiön CNN:n jutusta, jossa nostettiin esille vuoden 2022 parhaita matkakohteita. Huomiota herätti Lahden mukanaolo, jonka vahvuuksiksi lueteltiin mm. luonto, puhdas vesi ja vastuullisuus. Aiheeseen tarttui myös Helsingin Sanomien pääkirjoituspalsta (3.1.2022): ”Nähdä Lahti ja kuolla”. Iltalehtikin listasi (5.1.2022) useita syitä matkustaa Lahteen.
Ympäristöpääkaupunkihankkeella on ollut myönteisiä vaikutuksia Lahden maineeseen: T-Median selvityksen mukaan Lahti on nostanut profiiliaan ja kasvattanut vetovoimaansa markkinoimalla itseään yliopisto- ja ympäristöpääkaupunkina; sijoitus parani kymmenennenlta sijalta kuudenneksi. Konsulttiyhtiön tekemässä selvityksessä ympäristöpääkaupunkivuodesta kirjoitettiin enemmän artikkeleita kuin aiemmista Oslosta ja Lissabonista.
Lahtelaiset itse arvostavat luontoaan, ja Lahden seutu sai hiljattain tunnustusta YK:n alaiselta Unescolta. Se nimesi eteläisellä Päijänteellä sijaitsevan Salpausselkä Geoparkin maailmanlaajuiseen geologisesti arvokkaiden alueiden verkostoon. Tätä statusta halutaan hyödyntää mm. matkailussa.
Lahdessa myös osataan aina mainita kaupungin hyvä sijainti ja yhteydet, mutta muille tämän ajatuksen myyminen on vaatinut töitä. Tuntuma on, että vaikka ajallinen etäisyys mm. pääkaupunkiseudusta on lyhentynyt, henkisen etäisyyden lyhentäminen on pitkäjänteisen työn takana.
Kysymys on, miten kaupunki ja kaupunkilaiset pystyvät hyödyntämään ”nosteen”.

***
Ensimmäinen asiakirjamaininta Lahdesta on vuodelta 1445, kun Hollolan käräjille osallistui lautamies Kalkku Lahden kylästä (Kalku Lachtis). Tuosta tapahtumasta tulee vuonna 2045 kuluneeksi 600 vuotta. Ehdotankin jo nyt, että tuo vuosi omistetaan Lahdelle teemavuoden ominaisuudessa työnimellä ”Lahti mainittu – torille!”. Nimeä esitän pilke silmäkulmassa, mutta perustelusti: Lahden kylä on sijainnut nykyisen torin lähiympäristössä. Nimeen liittyy humoristinen toteamus ”torille kokoontumiseksi”, jota käytetään aina kun Suomi (tai Lahti) on mainittu ei-paikallisissa tiedotusvälineissä. Vuosikymmenten identiteettikipuilujen jälkeen kaupungissa tuntuu olevan positiivinen vire. Aika näyttää miten nykypäivä asettuu historian virtaan.
Lahdessa on juhlaan aihetta tänäkin vuonna. Nastolan Uusikylä viettää virallisia 600-vuotisjuhlia.Lahti-Seura onnittelee!

Kotiseudun tärkeys

Kuluvaa vuosikymmentä voitanee kutsua jo tässä vaiheessa kuohuvaksi kaksikymmenluvuksi. Vuosikymmenen ensimmäiset vuodet ovat olleet haasteellisia koronan takia, ja Venäjän käynnistämillä sotatoimilla on inhimillisten kärsimysten lisäksi vaikutuksia Suomenkin turvallisuupolitiikkaan ja talouteen.

Radikaalit toimet ja muutokset ovat herätys meille vakaisiin oloihin tottuneille. Epävarmuuden aikoina itsestäänselvyyksien kariseminen auttaa meitä toivottavasti arvostamaan ja tuntemaan kiitollisuutta siitä vakaudesta ja vauraudesta, mikä meillä on. Silti, maailmaa parantaakseen – mitä se itse kullekin tarkoittaa – ei välttämättä tarvitse lähteä kauas. Riittää kun nostaa katseensa lähipiirissä, lähiseudulla, kotiseudulla.

Kaikista koettelemuksista ja tulevaisuuden haasteista huolimatta hyvää kesään odotusta!