Julkaisu lokakuu 2022, sivumäärä 20.
Kannen kuva: Teuvo Kanerva. Kuvalähde: Museovirasto, historian kuvakokoelma
Lehden 2/2022 sisältö:
Puheenjohtajan palsta – Sauli Hirvonen
Kerttu-Kaarina Suosalmi – Irma Willman
Lahti-elokuvia – Sauli Hirvonen
Kekki-kirjat näytelmäksi – Timo Sandberg, kysymykset Sauli Hirvonen
Muistoja Alijuhakkalasta vuosien varrelta – Onerva Vartiainen
Etelä-Lahden pieniä vesistöjä – Sauli Hirvonen
Malskista Malvaan – Eri lähteet, koostanut Sauli Hirvonen
Puheenjohtajan palsta / päätoimittajalta – Sauli Hirvonen
Suomen antoisan kesän jälkeen koen, että syksyn saapuminen tarkoittaa ”normaaliin” palaamista. Kesä on siis poikkeus, muut vuodenajat edustavat normaalia, ja ehkä se tekee Suomen kesästä aina erityisen. Siitä huolimatta en luokittele itseäni kesäihmiseksi, pidän kaikista Suomen neljästä vuodenajasta.
***
Lapsille suunnattu hanke – Salaiset valokuvat – eteni kevään ja kesän aikana. Lahden kaupunginkirjaston kanssa järjestetty Erätauko-keskustelutilaisuus poiki lisäyhteistyötä, kun kirjasto lähti mukaan ideoimaan ja toteuttamaan seuran käynnistämää hanketta. Kirjasto tarjosi tilat kolmelle työpajalle, sekä antamalla tiedotusapua, jossa jälkimmäisessä apuna oli myös HarrasteLahti-sivu. Mukaan lähti ennakkoluulottomasti Lahden Sarjakuvaseura, josta löytyi kaksi innokasta pajojen vetäjää.
Hankkeen alku oli odotettua hiljaisempi, ensimmäisiin pajoihin ei tullut ilmoittautumisia, joten lisäpajoja järjestetään tarvittaessa myöhemmin syksyllä.
Hankkeesta tiedotetaan seuran nettisivuilla. Työpajoihin on saatu tukea Suomen Kotiseutuliiton Mestarit & Kisällit -hankkeelta.
Kulttuuripoimintoja Lahdesta
Lahti-Seura järjestää teatteriretken Lahden kaupunginteatteriin marraskuussa, ilmoittautumisohjeet takasivulla. Kostonkierre-näytelmä perustuu lahtelaiskirjailija Timo Sandbergin Osmo Kekki -sarjaan, ja Sandbergin mietteitä tulevasta näytelmästä sivulla 9.
Lahden visuaalisten taiteiden museo (Malva) avattiin toukokuussa. Käyskennellessäni rakennuksessa tasokkaan taiteen keskellä, ajoittain unohdin olevani Lahdessa. Toivotaan, että talo tarjoa tulevaisuudessakin antoisia taide-elämyksiä, niin lahtelaisille kuin täällä vierailevillekin. Malskista ja Malvasta enemmän sivuilla 16-19.
Kulttuuripainotteisen lehden sivuilla esitellään muitakin taidemuotoja. Lahdessa syntyneen kirjailijan Kerttu-Kaarina Suosalmen taustoja valottaa Irma Willman ansiokkaassa artikkelissaan.
Hollolan Lahti -lehden sivuilla usein toistuva aihe on ollut paikallinen dokumenttituotanto. Kesällä ja syksyllä Kino Iiriksessä esitettiin Jani Walleniuksen Siiri Rantasesta kertova Äitee-dokumentti. Laadukas dokumentti houkutteli näytöksiin runsaasti yleisöä. Parhaillaan Keijo Skippari on tekemässä dokumenttia lahtelaistaiteilijasta Olavi Lanusta. Dokumentti saanee ensi-iltansa syksyn aikana.
Dokumenttien lisäksi esittelen lehdessä näytelmäelokuvia, kuten Lahdessa kuvatut Kuuma Kissa? -elokuvan ja lahtelaiskirjailijan Kalle Veirron kirjoihin perustuvan Henkka ja Kivimutka -elokuvan.
Taidelauantain/Fringen perillinen Mastofestarit järjestettiin syyskuun ensimmäisenä viikonloppuna, ja seura osallistui yhdessä elokuvakeskuksen kanssa ohjelmison tuottamiseen: koostin vanhoista kotimaisista (tv-)mainoksista kokoelman, joita esitettiin kahdessa ilmaisnäytöksessä. Väkeä näytöksissä oli oikein hyvin.
Vanhoja mainoksia esitetään myös Lahti-päivässä lauantaina 29.10. Näytös koostuu Iskun, Askon ja Mallasjuoman mainoksista.
***
Onnitteluiden vuoro.
Alijuhakkalan asukasyhdistykselle, joka sai hiljattain vietettyä 70-vuotisjuhliaan (täytettyään 72 vuotta). Vireä kylä tarjoaa erityisesti lapsiperheille turvallisen ja viihtyisän paikan asua ja kasvaa. Onerva Vartiainen kirjoittaa alueesta sivuilla
10-12.
Onnittelut myös 40-vuotta täyttäneelle Runomaraton-yhteisölle.
Rauli Norberg, Vuoden lahtelainen vuosimallia 2006 kävi pokkaamassa Haluatko miljönääriksi -ohjelmassa toiseksi suurimman palkintosumman. Onnittelut oivasta suorituksesta!
Kotiseutu esillä Lahti-päivässä
Rovaniemellä Kotiseutupäivillä Suomen Kotiseutuliiton vuosikokouksessa julkistettiin lausuma otsikolla: ”Kotiseutu vahvistaa sosiaalista kestävyyttä”. Lausumassa mm. todetaan, että ”elinvoimainen kansalaisyhteiskunta on keskeinen osa sosiaalista kestävyyttä ja toimivaa demokratiaa. Kotiseututyö on kaikille avointa asukastoimintaa ja vaikuttamista. Vahva kotiseutusuhde, tunne kuulumisesta paikkaan ja yhteisöön sekä sosiaaliset verkostot ovat tärkeitä ihmisten hyvinvoinnin ja tasa-arvoisen yhteiskunnan kannalta.”
Lausuma kokonaisuudessaan on luettavissa Kotiseutuliiton sivuilta.
Uuden Lahden toimittaja Aatu Raninen haastatteli allekirjoittanutta. Aiheena oli seuran toiminta ja yleisesti kotiseututyö. Hienoa, että kotiseutyö kiinnostaa paikallismedioita. Erityisesti se tuntuu tärkeältä ”näinä aikoina”, kun mediatalot keskittyvät, joten paikallisuuden ilmiöiden esille nostaminen tuntuu entistäkin tärkeämmältä.
Lahdessakin kotiseudusta keskustellaan kolmen puheenvuoron voimin lisää lauantaina 29.10. Kino Iiriksessä järjestettävässä Lahti-päivässä. Ohjelmasta tarkemmin takasivulla. Tänä vuonna Vuoden lahtelainen -tunnustus jaetaan Lahden torilla kaupunginperustamispäivänä 1.11. Tapahtuman järjestää Keskusta-alueen kumppanuuspöytä.
Tapasin hiljattain kaupunginmuseon johtajan Tuulia Tuomen, ja keskusteluissa molempien toiveena oli yhteistyön lisääminen museon ja seuran välillä. Näistä suunnitelmista myöhemmin lisää.
Vuoden viimeinen lehti tulee tuttuun tyyliin joulukuussa, joten siihen asti oikein tunnelmallista syksyä.
