Vuoden lahtelainen 2025: Reijo ”Reka” Kontio

Reijo ”Reka” Kontio

Reijo Kontio on pappi ja stunt-koordinaattori. 1960-luvun lopussa hän muutti vanhempiensa kanssa Lahteen, kun siihenastisen kotikaupungin, Kotkan satamat ja tehtaat menivät laman alla kiinni ja vanhemmat jäivät työttömiksi. Lahti otti heidät vastaan avosylin kuin evakot aikoinaan. Töitä löytyi Rautelta ja Tirrasta. Peruslahtelaista siis.

Kontio aloitti koulun Keski-Lahden kansalaiskoulussa. Hän viihtyi hyvin ja oli pian oppilaskunnan puheenjohtaja. Oppilaskunta keräsi paperia ja lähetti kertyneet tulot Sävellahjaan ja osti koululle muutaman television. Kansalaiskoulun jälkeen tulivat opinnot Lahden ammattikoulun sähkölinjalla ja saman aikaan alkoivat iltatyöt Lahden kaupunginteatterissa. Teatteri sijaitsi silloin vielä samassa rakennuksessa Ammattikoulun kanssa. Hän opetteli valaistusmestarin töitä.

Ajokortin myötä tie aukesi Pekka Nurmikallion Microvox-studioon ja eri bändien roudariksi. Mm. Haikara yhtyeen kanssa vietiin lahtelaista musiikkiosaamista Itä-Saksaan. Monen muun samanaikaisen ja samanikäisen lailla hänen tiensä johti myös Sleepy Sleepersien töihin, ajamaan bussia ja miksaamaan.

Lahden Yhteiskoulun iltalinja antoi mahdollisuuden keskikoulun ja lukion käymiseen. 1970-luvun lopussa Kontio kirjoitti ylioppilaaksi ja siirtyi pariksi vuodeksi Helsingin Yliopistoon opiskelemaan teologiaa. Keski-Lahden seurakunta ja erityisesti sen nuorisotyö olivat tulleet rakkaiksi ja niinpä Kontiosta tuli 1982 alusta, heti valmistuttuaan Keski-Lahden seurakunnan nuoriso- ja rippikoulupappi.

Kontio toimi nuorisopappina ja ohjasi seurakunnan näytelmäkerhoa ja toimi muutenkin sekä kirkon että teatterin piirissä. Työskennelleessään Lahdessa seitsemän vuotta nuoriso- ja rippikoulupappina 1980-luvulla, Kontiolla oli samalla ohjattavanaan oma seurakunnallinen teatteriryhmä ja hän myös järjesti valtakunnallisen Teatteri kirkossa- Kirkko teatterissa tapahtuman Lahteen ja käsikirjoitti useita kirkollisia tapahtumia. Teatteri alkoi pikkuhiljaa viedä miestä mennessään. Hän otti seurakunnasta virkavapaata ja toimi Lahden kaupunginteatterissa ohjaajien assistenttina.

Vuonna 1988 hän perusti yrityksen, joka tarjosi tehosteita ja koulutti ja hankki vaarallisten kohtausten sijaisnäyttelijöitä elokuviin. Papin työt jäivät 1989. Hän sai rahoituksen ensimmäiseen, ja tähän asti ainoaan julkisella rahalla tuettuun stunt-koulutukseen.

Kontio hoiti elokuviin omat ”pommit” sijaisnäyttelijöiden ohella. Sitten muutamat tehostemestarit löivät hynttyyt yhteen ja sovittiin järkevästä työnjaosta stunttien ja tehosteryhmien välillä.
Kontio keskittyi muutaman kaverinsa kanssa stunt-näyttelijöihin ja näyttelijöiden turvallisuuteen. 1990-luvun alussa hänen yrityksensä työskenteli elokuvatuotannoissa Suomessa, Pohjoismaissa, Espanjassa, Venäjällä ja Baltian maissa. Yrityksen kotipaikka on edelleen Lahti.

Kontio on myös opettanut teatteri- ja elokuvanäyttelijöille miekkailu- ja tappelukohtauksissa työskentelyä ja lennättänyt näyttelijöitä teattereissa ja sirkuksissa Suomessa ja Balttiassa.

Ainakin 150 elokuva- ja tv-tuotannossa mukana ollut Kontio palkittiin vuoden 2025 Jussi-gaalassa 35 vuoden urastaan Betoni-Jussilla. Kontio on ollut mukana mm. palkitun suomalais-ukrainalais-venäläisen Afganistanin sodasta kertovan elokuvan 9. komppania (2005) tuotannossa. 2000-luvun taitteessa oli pitkä 7 vuoden kiinnitys Yllytyshullut ohjelman turvapäällikkönä ja stunttien testaajana. Suoran keskusteluohjelman juontajana hän toimi yhden kauden ajan TV1:n Arvokisat ohjelmassa.

Hän on ollut tunnettujen suomalaisten elokuvien taustalla vastaamassa vaarallisten kohtausten turvallisuudesta, esimerkkeinä Vares-elokuvat, Tummien perhosten koti sekä Aku Louhimiehen elokuvat kuten Käsky ja Paha maa sekä toimi stunt-koordinaattorina vuoden 2017 Tuntemattomassa sotilaassa.

2010-luvun taitteessa Kontio teki kristillisaiheista stand up -komiikkaa ja perusti Harri Pulliaisen ja Teppo Räisäsen kanssa tuotantoyhtiön nimeltä Media Village Oy. Se julkaisi vuonna 2012 yhdessä Kirkkohallituksen kanssa Suomen Pipliaseuran 200-vuotisjuhlan kunniaksi tehdyn DVD-tallenteen Ristiaskelia, jolla seitsemän suomalaista stand up -koomikkoa pohtii Raamatun tekstejä ja merkitystä omasta näkökulmastaan.

Kontio on esiintynyt Jeesuksena Lahdessa pääsiäisen kärsimysnäytelmässä kolme kertaa Paavo Liskin ohjauksessa. Hän on myös ollut luottamustoimessa Lahden Kaupunginvaltuuston jäsenenä, Koululautakunnassa ja Ympäristölautakunnan varajäsenenä.

Hän pitää myös hallussaan epävirallista mäkiennätystä Lahden suurmäestä, hyppy kantoi aina urheilustadionin kaupunginpuoleiseen päähän. Hyppy oli osa Salpausselän kisojen iltaohjelmaa ja apuna oli vaijeri jota pitkin Kontio liukui.

2010-luvun puolivälissä hän palasi alkuperäiselle alalleen ja toimi muutaman vuoden Kirkkohallituksessa Kirkon viestinnässä tuottajatoimittajana ja viestintä- ja mediakasvatuksen kouluttajana. Samaan aikaan hän on myös jatkanut stuntkoordinointia, tänä vuonna 2025 jo kolmessa kokoillan elokuvassa, useissa mainoksissa ja musiikkivideoissa.

Kategoriat: Tunnustukset, Vuoden lahtelainen | Jätä kommentti

Lahti-leivos juhlistaa kaupunkia

Vuoden 2025 Lahti-leivos (kuva Sauli Hirvonen)

Onerva Vartiaisen ja Lahti-Seuran aloitteesta Lahti saa 120-juhlaleivoksen. Lahti-leivosta on aiemmin nautittu kaupungin 90- ja 110-vuotisjuhlissa. Leivosten muoto ja koostumus ovat vaihdelleet.

Nyt julkistettu leivos on Kahiwan kondiittorin Mia Uusitalon suunnittelema ja toteuttama. Uusitalo kertoo leivoksen syntymisestä.

– Lahti 120-v. leivoksen suunnittelussa halusin muuttaa jotakin perinteikästä hämäläistä modernimpaan muotoon.

Mieleeni tuli jälkiruoka, jota isovanhempanikin valmistivat lapsuudessani. Sillä oli monta nimeä, mutta meillä sitä kutsuttiin mustikkapöperöksi, jossain päin Suomea piimävelliksi ja toisaalla piapoksi. Jälkiruoka koostui talkkunasta, piimästä ja mustikoista, sekä ripauksesta sokeria.

Tästä syntyi ajatus Lahti-leivokseen, jossa pohjalla olisi vienosti kardemummalla maustettu talkkunakeksi. Keksin päällä lepäisi piimämoussesta tehty leivos, jonka sisälle kätkisin suomalaisesta mustikasta tehdyn sydämen. Pinnalla lahtelaisittain, sinistä, joka viittaa Vesijärveemme. Sini-valkoinen yhdistyisi mukavasti myös suomalaisuuteen.

Tällainen siitä sitten tuli. Meiltä täältä Lahest!, Uusitalo päättää.

Lahti-120-juhlaleivosta on saatavilla Kahiwasta (Päijänteenkatu 9, Lahti), ja sitä on tarjolla jatkossakin Lahden vuosipäivän ja Salpausselän kisojen aikoihin.

Kategoriat: Ajankohtaista | Jätä kommentti

Lahti-päivä 1.11. Ant Brew’ssa

Lahti-päivä järjestetään Ant Brew’ssa lauantaina 1.11.2025. Ohjelma on jaettu kahteen osaan, joista ensimmäinen ns. virallinen osuus alkaa klo 13, ja kulttuuripainotteinen osuus on klo 14-17.

Klo 13 VIRALLINEN OSUUS
Puheenvuorot:

  • Avaussanat, Lahti-Seuran puheenjohtaja Sauli Hirvonen
  • Juhlapuhe, kaupunginvaltuutettu Sanna Mäkinen
    Malja Lahdelle!
  • Lahti-leivoksen tarina, Onerva Vartiainen
  • Lahtelaista panimokulttuuria, Kari Puttonen / Ant Brew

Lahti-Seura tarjoaa Lahti-leivosta.

klo 14 KALJAA & KULTTUURIA 

  • Tervetuliaissanat

  • Klo 14.05 Impro AulaBanaanit
    Aulabanaanit on Wellamo-opiston improryhmä, joka räpyttelee kuoriaan valmiina nousukiitoon. Improvisaatio on teatteritaiteen lajeista kuin banaani; vasta kun avaat kuoret, näet mitä saat. Lopputulos yllättää aina myös improvisoijat itsensä
  • Klo 15.00 Kulttuuria Lahest -kirjan esittely
    Mikäpä parempi aika ja paikka esitellä Lahti-kulttuuriaiheista kirjaprojektiani kuin Lahden 120-vuotissynttärikekkerit Ant-Brewllä? Kirjan tekijä Karatika haastatteli kirjaan kuuttatoista lahtelaista aktiivia mahdollisimman ”eri puolilta” 2020-luvun Lahti-kulttuuria. Tilaisuudessa Karatika tekee nostoja kirjasta kuvien kera, kertoen samalla kirjan poikkeuksellisesta luonteesta.
  • Klo 15.30 Oi, Lahti on runoa!, Heikki Hagman
    Esitys käsittelee useita kulttuurin lajeja. Hagman onkii ideoita laululyriikoista, arjesta, teatterista ja elokuvista. Hän kuljettaa draamaa ja huumoria käsi kädessä.
  • Klo 16.00 Suden hetki, videoteos
    Suden hetki luotaa elämän yöpuolta 120-vuotiaassa Lahdessa. Kääntääkö Vellamo katseensa meihin, voiko tänne kasvattaa elämän ja juuret? Ja mistä löytyy isä, joka oli aina jossain muualla.
  • Klo 16.30 Pekka Ruoska
    Illan musiikkituokiossa laulaja-lauluntekijä Pekka Ruoska esittää Lahteen ja lahtelaisuuteen tavalla tai toisella kytkeytyviä kappaleita yli 30 vuoden ajalta.

 

Tapahtuma on osana Lahti-viikon ohjelmistoa.

Päivitys 2.11.
Tapahtuma oli oikein onnistunut, kiitos kaikille osallistujille!

Kategoriat: Ajankohtaista | Jätä kommentti

Hollolan Lahti 2/2025

Julkaisu lokakuu 2025, sivumäärä 24.

Kannen kuvatiedot: 1 Matkailuviiri Lahti. Kuulakärkikynällä kirjoitettu päivämäärämerkintä 10.8.1960. Keski-Suomen museo. 2 Lahti lounaasta nähtynä Lahti muutama vuosi kaupungiksi tulon jälkeen. Kuvaaja Albin Eklund 1908–1910. Museovirasto, historian kuvakokoelma. 3 Leimakortti, Salpausselän kisat 1983 Kortin kääntöpuolella kaksi Salpausselän kisaleimaa 5.3.1983. Kuvaaja Martti Peltola 1979-82, alk. per. värikuva. Lahden museot, Hiihtomuseo postimerkit ja leimakuoret. 4 Leimakortti, Salpausselän kisat 1937 Lahden kaupungintalo. Kortin etupuolella 28.2.1935 julkaistu tummansininen postimerkki Kalevala 100 vuotta, kuvassa Akseli Gallen-Kallelan teos Kullervon sotaanlähtö ja kisaleima. 5 Leimakortti, Salpausselän kisat 1937 Lahden radiomastot. Samaa sarjaa kuin leimakortti 4. Kortit 4-5: Taiteilija Gallen-Kallela Akseli 1937. Lahden museot, Hiihtomuseo postimerkit ja leimakuoret. 6 Muisto Lahdesta -postikorttisarja Kannen avaamalla sisältä avautuu kahdeksan Lahti-kuvan kuvasarja. Lahden museot, kuvakokoelmat kuva-arkisto.
Taustalla opaskartta vuodelta 1957 Kaupunkiympäristön arkisto.

Sisältö 2/2025

Puheenjohtajan palsta – Sauli Hirvonen
Jäsenasioita ja tapahtumia – Sauli Hirvonen & Lahti-Seura
Kaupunginjohtajat 1/2: Seppo Välisalo, Kari Salmi ja Tarmo Pipatti – Hanna-Sisko Onnela & Sauli Hirvonen
Muistojen Lahti – Hanna-Sisko Onnela
Hollolan Lahti vuosien takaa – Lahti-Seura & Sauli Hirvonen (Toim.)
Muuttuvaa kaupunkia: Ankkuria 1990-luvulla -Veikko Oksanen (Valokuvat)

Puheenjohtajan palsta / päätoimittajalta – Sauli Hirvonen
tulossa

Kategoriat: Hollolan Lahti, Julkaisut | Jätä kommentti

Historiapäivä-klubi 11.10. Ant Brew’ssa

Lauantaina 11.10. kannattaa suunnata viettämään iltaa Malskille Ant Brew’n Historiapäivä-klubille, ja kuuntelemaan kahta mielenkiintoista esitelmää sekä nauttimaan paikallisen pubin tunnelmasta ja tarjonnasta. Tilaisuus alkaa klo 18.00, ja ensimmäinen esitelmä klo 19.00 ja toinen klo 20.00.
Sibeliustalolla 10.-11.10. järjestettävä Suomalaiset Historiapäivät päättyy lauantaina klo 18, joten iltaa on hyvä jatkaa Historiaklubilla.

Aikataulu on seuraava:
18.00 – 19.00 vapaata seurustelua
19:00 – 19:30 Historiantutkija Janne Ridanpää: Sahanpurua, sellua ja tilkka olutta – August Fellman tehtailijana ja liikemiehenä
19:30 – 20:00 keskustelua
20:00 – 20:30 Tietokirjailija Sakari Nupponen: Mitä meillä oli ennen lihamukia? Unohdettuja ja unohtumattomia makupaloja
20:30 keskustelua

Väliajoilla esitetään taustalla kaitafilmiä 1960-luvun Lahdesta ja Dj soittaa ”aiheeseen sopivaa” musiikkia. Lisäksi viikonloppuna lanseerataan Kotiseutu-olut, jota saa Ant Brew’sta.

Historiapäivä-klubi: Ant Brew (Mallaskatu 1, Malski, Lahti). Järjestäjinä toimivat Lahti-Seura ja Ant Brew.

Kategoriat: Ajankohtaista | Jätä kommentti