Vuoden lahtelainen 2024: Raimo Kaarna

Lahti-Seura ry on valinnut vuoden 2024 lahtelaiseksi ilmoitustoimittaja ja kotiseutuharrastaja Raimo Kaarnan. Hän on syntynyt 1943 Lahdessa ja asunut kaupungissa jo 81 vuotta.

Perhe-elämää

Raimon vanhemmat ja isoveli tulivat evakkoina 1940 Lahteen Launeelle. 1950-luvulla he muuttivat Kariniemeen ja vuonna 1959 Kiveriöön, kun saivat oman omakotitalonsa valmiiksi. Rakentamiseen osallistui koko perhe – pojat Ahti 14 v, Raimo 16 v, Pertti 21 v ja molemmat vanhemmat. Myös lähitienoon osaajat osallistuivat rakentamiseen: tiilitalon muurasi naapuritaloissa asuva Vuoren Jussi kaverinsa kanssa, kallion räjäytystyöt teki naapurikadulla asuva Tuure Isotalo ja muuraustyöt teki Kiveriönkadulta muurari Järveläinen. Kaarnan isä ja äiti asuivat talossa loppuelämänsä (k. 1989 ja 2004). Isänsä kuoleman jälkeen Raimo Kaarna toimi äitinsä omaishoitajana virallisesti vuosina 1992-93, käytännössä koko tämän loppuelämän ajan. Perheen pojista kaksi muutti aikoinaan työn perässä Helsinkiin. Kaarna asuu yhä tänäänkin jo 65 vuotta sitten ”itse rakentamassaan” talossa, jossa on asunut viimeiset 30 vuotta.

Isä Tauno Kaarna oli 1940-50-luvuilla kuorma-autoilija ja Kuorma-autojen Tilaustoimiston (KTT) perustajajäseniä, äiti työskenteli 1950-luvulta alkaen kaupan alalla ja Keskon paitatehtaassa. KTT sijaitsi vuonna 1946 Loviisankadun ja Vesijärvenkadun risteyksessä olevalla tontilla. Tämä pieni rakennus korvattiin myöhemmin isommalla toimistorakennuksella, missä oli odotushuone kuljettajille ja heidän apumiehilleen, alla kuva vuodelta 1949.

Opiskelua ja töitä sekä Signal

Kaarna kävi Kivimaan kansakoulua vuosina 1950-54, kirjoitti ylioppilaaksi Lahden lyseosta 1964. Tosin hän piti välivuoden lyseosta vuosien 1960-61 välillä oltuaan muurari Järveläisen päätoimisena hanslankarina. Kaarna valmistui merkonomiksi Lahden kauppaopistosta vuonna 1965.

Armeijan jälkeen Kaarna aloitti vuonna 1966 Etelä-Suomen Sanomissa ilmoitustoimittajana. Työura kesti siellä aina vuoteen 1989 asti. Toimenkuvaan kuuluivat tekstien kirjoittaminen asiakkaille ja ilmoitusten ulkoasun suunnittelu eli hän leiskasi niitä. Esimerkiksi kaikki Kausi-asun etusivun ja sisäsivujen ilmoitukset olivat Raimon käsialaa neljännesvuosisadan ajan. Monet muutkin lahtelaisyritysten edustajat olivat vakituisia vierailijoita hänen työhuoneessaan, mm. Urheilu-Saarinen, Lahden Konekellari, Lahden Rengas ja Varaosa. Kaarna oli sivutoimisesti myös Esan Kirjapaino Oy:n sisäinen tiedotussihteeri ja henkilökuntalehti ESAn päätoimittaja, hän suunnitteli levikkiosastolle julisteita, markkinointimateriaalia, taittoi siviilipainon asiakkaille lehtiä jne.

Vuonna 1989 Kaarna ryhtyi päätoimiseksi yksityisyrittäjäksi. Yrityksen nimi oli Toiminimi Moniposti – lehtien julkaisutoimintaa ja postimyynti. Hän oli jo lyseolaisena vuonna 1960 perustanut oman SIGNAL-lehtensä filatelisteille ja kirjeenvaihdon ystäville. Signal oli 1980-luvulla värikäs ESS:n offsetrotaatiossa painettu englanninkielinen tabloid-lehti, 40 sivua, painos jopa 10 000 kappaletta. Kaikkiaan Kaarna painatti ja postitti yhteensä 380 000 paperi-Signalia yli sataan eri maahan, posti toi hänelle 180 000 kirjettä. Nykyään lehti ilmestyy vain internetissä.

Lahden asialla

Tietoa Lahdesta ja lahtelaisuudesta voi nykyään jakaa ympäri maailmaa helposti internetissä erityisesti sosiaalisen median kautta. Vuodesta 2002 alkaen Kaarna on julkaissut internetissä omaa lahtelaista.net webbisivustoaan. Se sisältää runsaasti valokuvia ja muisteluita lahtelaisesta elämänmenosta, mm. yli 1 000 hienoa kuvaa paikallisista rakennuksista, näkymistä, ilmakuvia eri kaupunginosista, ihmisistä työssään.

Kaarnalle lahtelaisuus merkitsee kotiseututiedon keräämistä, sata vuotta vanhoja postikortteja ja kirjekuoria, 1930-luvun lahtelaisia tulitikkuetikettejä, vanhoja Mallasjuoman esitteitä, etikettejä, kaljakoreja, pulloja, rakennusten vanhoja kuvia, kaikkea mahdollista lahtelaista tai Lahdessa valmistettua, kirjoja, lehtiä, valokuvia.

Kaarna teki muutama vuosi sitten todellisen löydön: pahvilaatikollinen Lahti-dioja. Dia-kokoelma sisältää useita satoja kuvia, ja ne sijoittuvat Lahteen ja ympäristöön pääasiassa 1970-80-luvuille. Kaarnalle diojen kännykällä uudelleen kuvaaminen ja digitointi veivät viikkotolkulla aikaa, mutta nyt ne ovat kaikkien lahtelaisten katseltavissa. Kaarna onkin ollut aktiivinen sosiaalisessa mediassa, jossa hän on ahkerasti jakanut digitoitujen diojen lisäksi muita kuvia Lahdesta.

Aktiivisena sosiaalisen median käyttäjänä Kaarna kannustaa jakamaan kuvia. Kaarna on mukana mm. Lahti ennen vanhaan -Facebook-ryhmässä, jossa hän jakaa säännöllisesti Lahteen liittyvää kuva-aineistoa em. etikettien, mainosten, esitteiden muodossa. Lisäksi ryhmän yli 10 000 jäsentä on päässyt nauttimaan Lahti-dioista.

– Jaettu ilo on tuplailo, ajatteli Raimo Lahti-dioja löytäessään. – Kaikesta kuvat ja tiedot talteen ja somen kautta yleiseen jakoon, oppia ikä kaikki! Yhdessä se onnistuu.

Lisätietoja: lahtelaista.net

Kategoriat: Tunnustukset, Vuoden lahtelainen | Jätä kommentti

Lahti-Seura mukana Lahti-viikossa

Lahti-viikko on herätelty henkiin ja tällä kertaa se järjestetään useamman tahon voimin,
mukana on myös Lahti-Seura.

Lahti-viikko käynnistyy Pikkuteatterissa Ant Fest -tapahtumassa perjantaina 25.10. klo 18.30 vanhoilla TV-mainoksilla. Sunnuntaina avautuu Kino Iiriksen aulassa mininäyttely Lahti seitkytluvun puolivälissä. Seuraavalla viikolla eli varsinaisella juhlaviikolla ohjelma painottuu elokuvateatteri Kino Iirikseen. Tiistaina (29.10.) esitetään klo 18.00 Kalevi Oksasen digitoitua kaitafilmimateriaalia, ja uusintanäytös seuraavana päivänä.

Seura julkistaa Vuoden lahtelainen -tunnustuksen perjantaina 1.11.

Lauantaina 2.11. Kino Iiriksessä esitetään klo 12.00 alkaen Keijo Skipparin dokumentit Rintamalotta ja Makean toiminnan joukot. Skippari alustaa dokumentit ja esittelee tulevan August Fellman -dokumentin.

Esitysten jälkeen Kino Iiriksen Tammisalissa jatketaan keskustelulla, jossa aiheena kotiseutu ja sen kirjallisuus.

Vielä 12.11. Päijät-Hämeen Tutkimusseura ry järjestää Lahden Tiedepäivässä
Solmukohtia – Keskusten ja kohtaamisten Päijät-Hämettä -nimisen luentosarjan, joka liittyy tuolloin julkaistavaan vuosikirjaan.

Ohjelmisto on nähtävillä osoitteessa lahenlehti.net.

Kategoriat: Ajankohtaista | Jätä kommentti

Hollolan Lahti 2/2024

Julkaisu syyskuu 2024, sivumäärä 20.
Kannen kuva: Vesitornista keskustaan vuonna 1964.
Kuvaaja: Teuvo Kanerva. Kuvalähde: Museovirasto / finna.fi

Lehden 2/2024 sisältö:

Puheenjohtajan palsta – Sauli Hirvonen
Tapahtumia ja tilaisuuksia – Sauli Hirvonen (koonnut)
Arkkitehti Unto Tupala – Sauli Hirvonen (toimitus)
Muistoa kunnioittaen – Lahti-Seura
LAhden kauhea ja loistava vuosi 1976 osa & jälkikirjoitus – Heikki Luostarinen
Kustaa Emil Levälahti ja Lahti – Kari Salmi
Kuvia Lahdesta – Kai R. Lehtonen

Puheenjohtajan palsta / päätoimittajalta – Sauli Hirvonen

Suomen talous puhuttaa myös yhdistys- ja järjestökenttää, niin myös Lahti-Seuraa. Yleisesti kustannustaso on noussut suhteessa enemmän kuin jäsenmaksutuotot, etenkin kun jäsenmäärä on pysynyt jotakuin samana vuosia.

Tässä yhteydessä otan esille Hollolan Lahden.Yhdistystenkin viestintä on siirtynyt nettiin, osa järjestö-/kotiseutulehtiä on lopettanut, osa on siirtynyt verkkolehdiksi. Hollolan Lahti -lehden kohdalla digivaihtoehto ei ole käynyt mielessä, eikä se olisi tarkoituksen mukaistakaan. Onkin heräteltävä keskustelua, mikä olisi sopiva määrä lehtiä vuodessa. Kun itse tulin aikoinaan mukaan lehdentekoon, julkaistiin tuolloin vielä neljä lehteä. Neljällä lehdellä yleishyödyllinen yhdistys saa arvonlisäveroedun. Nykyresursseilla ei joka tapauksessa neljään päästä, ja onkin pohdittava riittäisikö kaksi lehteä? Kahden lehden malli säästäisi yhden lehden postikulut sekä toimitus- ja taittokulut. Vuositasolla kokonaissivumäärän vähentyminen ei välttämättä olisi merkittävä.

Mediatutkija Katleena Kortesuo kirjoitti rapport.fi-sivustolla järjestölehdistä. Hän toteaa mm. seuraavaa: ”Lukijatutkimusten mukaan printtilehti luetaan kannesta kanteen ja säilytetään kirjahyllyssä.” Tässä kohtaa toki Kortesuo epäilee tutkimuksen – tai vastaajien – rehellisyyttä: 
luetaanko jäsenlehdet todellakin? Miten on tämän lehden kanssa?

Painettuja lehtiä halutaan, mutta onko kyseessä vain samasta asiasta, kuin siitä, että idyllinen pikkukahvila on lopettanut keskustassa, ja ohi kävellessämme toteamme: “Tuolla olisi ollut kiva käydä.” Lehti on valtava taloudellinen satsaus, kuten tämän artikkelin ensimmäisellä palstalla totesin. Kortesuo jatkaa: “Lehti on mukava jäsenetu ja tärkeä viestintäkanava, mutta se ei yleensä ole kenellekään tärkein syy olla yhdistyksessä.” Riippuu tietysti yhdistyksen/järjestön ydintehtävästä, joka on usein muutakin kuin tarjota kotiinkannettuna luettavaa. Lahti-Seuran kohdalla koen, että yhdistyksen tärkeimpiä tehtäviä on nimenomaan oman jäsenlehden julkaiseminen. Lehdellä onkin laajempi tarkoitustehtävä kuin toimia pelkkänä viestikanavana: Lehti tallentaa historiaa, kotiseututietoa ja -muistoja. Lisäksi lehden tarkoituksena on syventää lahtelaisten kotiseututuntemusta, voimistaa tai herätellä sitä.

Lehdellä ei ole varsinaista toimituskuntaa, ainoastaan päätoimittaja sekä vakituinen oikolukija,. Sisältö muodostuu jäsenistön sekä muiden ”vierailijoiden” teksteistä. Ensisijaisen tärkeää on, että sisältö pysyy monipuolisena ja rikkaana eri aihealueiden ollessa edustettuina. Onkin hienoa että lehdessä vuorottelevat ammattilaisten kirjoitukset (kotiseutu)harrastajien tekstit. Päätoimittajan tehtävänä on huolehtia, että tulevaisuudessakin lehti tarjoaa jäsenistölleen laadukasta lukemista. Hyvin tehty lehti on vetovoimatekijä: jokainen uusi seuran jäsen on lisäksi uusi Hollolan Lahti -lehden lukija.

***

Tänä vuonna tuli myös lahtelaisarkkitehdin Unto Tupalan syntymästä 100 vuotta, ja lehdessämme muistellaan muitakin edesmenneitä henkilöitä. Yhteistä heille oli heidän ammattitaitonsa, kiinnostuksensa kohteiden, omistautumisen tai yleisesti esimerkillisen toiminnan kautta heijastunut positiivinen vire koko kotiseudullemme.

Opettajana ja rehtorina uransa tehnyt Tauno Salo toimi Lahti-Seuran puheenjohtajana vuosina 1995-1998. Salo oli aktiivisesti monessa mukana ja luottamustoimissa kuin sivistyksellistenkin toimien parissa.

Seuran toiminnassa mukana olleen lääkäri Arno Forsiuksen kohdalla voidaan huoletta käyttää luonnehdintaa ”lääketieteen suurmies”.

Lahtea tallentanut Kai R. Lehtonen menehtyi kuluvan vuoden keväällä 93-vuotiaana. Hänen ottamiaan kuvia sekä tekstejä on julkaistu Hollolan Lahti -lehdessä.

Lahden Videokuvaajien jäsen Risto Ilola antoi Lahti-materiaalinsa esitettäväksi mm. Kino Iiriksen Lahti-dokumenttinäytöksiin sekä julkaistavaksi Lahtiwood-YouTube-kanavalla.

Omasta ja seuran puolesta lämmin osanotto omaisille.

***

Olen koonnut seuraavalla aukeamalla enemmän menneistä tapahtumista, joita seura on ollut järjestämässä, tai johon sen jäsenet ovat osallistuneet. Monenlaista on jälleen tapahtunut, ja monenlaista on myös luvassa. Lahden kaupungin perustamisesta tulee 1. marraskuuta 119 vuotta, Lahti-viikkoa toteutetaan eri tahojen yhteisenä tapahtumaviikkona (tai viikkoina). Varsinaista yhtä pääjärjestäjää ei ole, vaan ohjelmisto muodostuu eri tahojen yhteistyönä. Ohjelmiston runko nähtävillä takasivulla.

Lahti-Seurakin osallistuu omilla tapahtumillaan, joista yksi tärkeimmistä lienee perustamispäivänä julkistettava Vuoden lahtelainen -tunnustuksen saaja.

***

Seuran sääntömääräinen syyskokous pidetään keskiviikkona 27.11.2024. Kokouksessa tullaan käsittelemään sääntömuutokset, joiden hyväksymiseen tarvitaan kaksi yleiskokousta, kevätkokoushan hyväksyi muutokset.

Toinen tärkeä keskustelun aihe on tosiaan jäsenmaksujen korotuspaineet. Henkilöjäsenmaksu on ollut pitkään 25 euroa vuosi, mutta nyt hallitus tullee esittämään korotusta.

Jäsenet ovat tervetulleita keskustelemaan jäsenmaksuista ja toki muustakin toiminnasta. Varmasti ”näinä aikoina” toiminta kaipaa jonkinlaisia uusia avauksia. Samanlaisia ajatuksia on herännyt varmasti yleisemminkin järjestökentällä. Yhdistystoimintaan kuuluu perustoiminnot, jotka täytyy lain ja sääntöjenkin mukaan suorittaa. Aina ne eivät ole niitä kiinnostavimpia juttuja, mutta muuten yhdistys ja sen jäsenet voivat itse määritellä toiminnan painopisteet. Säilyttääkseensä identiteettinsä, on hyvä, että seura pystyy ja haluaa jatkaa ”vakiintunein toimintamuodoin”, mutta on silti avoin uusille avauksille. Tähän aiheeseen lienee syystä vielä palata vuoden viimeisessä lehdessä, kun syyskokous pidetty ja uusi vuosikin on edessä.

***

Hyvää alkavaa syksyä! Ei montakaan kuukautta kun päivä alkaa pidentymään. Neljän vuodenajan viehätys perustuu varmasti osittain siihen, että aina on jotain mitä odottaa.

Hyvää syksyä.

Kategoriat: Hollolan Lahti, Julkaisut | Jätä kommentti

Hollolan Lahti 1/2024


Julkaisu maaliskuu 2024, sivumäärä 16.
Kannen kuva: Kivistönmäki / Hannu Kivilän maalaus

Lehden 1/2024 sisältö:
Puheenjohtajan palsta – Sauli Hirvonen
Jäsenasioita – Lahti-Seura & Sauli Hirvonen
Hollolan Lahtea vuosien takaa – Sauli Hirvonen (Toimitus)
Paikalliskirjallisuutta – Eri kirjoittajat
Lahden kauhea ja loistava vuosi 1976 osa 5 – Heikki Luostarinen
Matka Lahteen 150 vuoden takaa – Janne Ridanpää (Käännös)
Lahden seutua kuvin – Eri kuvaajat

Puheenjohtajan palsta / päätoimittajalta – Sauli Hirvonen
tulossa

Kategoriat: Hollolan Lahti, Julkaisut | Jätä kommentti

Lahtelaisen lukukirjasta toinen painos

Kirjaa myydään mm. elokuvateatteri Kino Iiriksen lipunmyynnissä. Lukukirjan hinta on 30 euroa. Kirjaa tullaan myymään mm. Lahden museokaupoissa.

Vuosia sitten loppuun myydyn Hannu Kivilän Lahtelaisen lukukirja toinen painos julkaistaan tammikuussa 2024. Kirja julkaistiin alunperin vuonna 2007, ja sen kustantajina ovat uusimmassakin painoksessa Lahden kaupunginmuseo ja Lahti-Seura. Uusinta painosta on edelliseen verrattuna täydennetty maltillisesti. Tärkeimpiä tapahtumia on lisätty, sekä muutama asiavirhe korjattu. Lisätyn tiedon tärkeimpinä tietolähteinä ovat olleet internet ja paikalliset sanomalehdet.

Lahtelaisen lukukirja sisältää aiemmin monessa eri yhteydessä julki tuotua faktaa tiivisteltynä ja ryhmiteltynä kätevään muotoon. Kivilä on kahlannut läpi melkoisen määrän Lahdesta vuosikymmenien mittaan kirjoitettua, ja yhdistänyt olennaisimmat palat tiiviiksi kokonaisuuksiksi. Näitä kokonaisuuksia on kansien välissä toista sataa, ryhmiteltyinä mm. katuihin, kaupunginosiin, rakennuksiin sekä teollisuus- ja liikelaitoksiin.

Tekstiä on elävöitetty valokuvien sijasta Kivilän piirroksilla sekä vanhoilla ilmoituksilla ja mainoksilla. Kirjan eräänä innoittajana on ollut 1960-luvulla ilmestynyt Olli Järvisen Lahti ennen meitä sekä lukuisat kävelyretket, jotka ovat herättäneet tekijän kiinnostuksen milloin mihinkin Lahti-aiheiseen asiaan.

Kokoelma on toteutettu mahdollisimman monipuolisesti kaikkia menneitä vuosikymmeniä tasapuolisesti kunnioittaen. Jos jokin aihepiiri on lukijan mielestä jäänyt liian vähälle huomiolle, on se puhtaasti tekijän valinta. Kirja ei halua ottaa kantaa, eikä se arvostele menneitten sukupolvien tekemisiä – siitä huolimatta kirjoittaja ja kustantajat toivottavat antoisia lukuhetkiä.

Vuonna 2015 Kivilä julkaisi Lahtelaisen sanakirjan, ja suositusta kirjasta on otettu jo kolme painosta. Kirjaa on edelleen saatavilla mm. Kino Iiriksen lipunmyynnistä.

  • Elokuvateatteri Kino Iiriksen lipunmyynti, Saimaankatu 12, Lahti (aukioloaikoina, korttimaksu/käteinen)
  • Kirjamyyntiä myös lyhytelokuvafestivaalin aikana Kino Iiriksessä 6.4.2024 (käteinen)Kirjaa myydään em. paikoissa hintaan 30 euroa (hinta voi vaihdella myyntipaikan mukaan).

Lisätietoja lahti.seura@gmail.com.

Kategoriat: Ajankohtaista | Jätä kommentti