Kotiseututyön alku Suomessa
Varsinaisen kotiseutututkimuksen ja kotiseututyön on katsottu alkaneen silloin, kun lohjalaissyntyinen tohtori Robert Boldt v. 1894 perusti ”Lohjan kotiseutututkimuksen Ystävät” -nimisen seuran. Tähän perustuen vietti maamma kotiseutuväki Suomen kotiseututyön 100-vuotisjuhlia v. 1994 Lohjalla pidettyjen kotiseutupäivien yhteydessä.
Kotiseututyön painopiste oli ensimmäisinä vuosikymmeninä painottunut selvästi kotiseuduntutkimukseen, mikä on säilyttänyt edelleen tärkeän asemansa. Tutkimustyön avulla pyritään selvittämään paikallisen perinteen elintapojen ja kulttuurin, henkiset ja aineelliset erityispiirteet sekä kotiseudun luonnonmaiseman ja rakennetun maiseman omaleimaisuus.
Kuitenkin vasta sotien jälkeen tietoa pyrittiin käyttää hyväksi, kun kotiseututyön erääksi tärkeäksi tavoitteksi tuli vaikuttaminen oman kotiseudun ja paikkakunnan nykyoloihin ja tulevaisuuteen. On vaadittu, että paikalliset erityispiirteet on otettava huomioon suunniteltaessa ja ja toteutettaessa asukkaiden henkiseen ja aineelliseen elinympäristöön kohdistuvia muutoksia.
Kotiseutuliike toimi Suomessa kauan, paljolti kaupunkeihin ja muihin asutuskeskuksiin muuttaneiden maalaisten synnyinseutukaipuun varassa. Vasta sotien
jälkeen tajuttiin että kaupunki on myös kotiseutu.
Kotiseututyö Lahdessa
Ennen Lahti-Seuraa paikkakunnalla oli useita yhdistyksiä joiden toimintaan kuuluivat myös kotiseutuasiat. Tärkein oli v. 1884 Raittiusyhdistys Säde I, jonka puheenjohtaja Willehad Vuorinen oli uuttera ja tunnettu kotiseuduntutkija. Yhdistyksen toinenkin puheenjohtaja Eero Salo oli aktiivisia kotiseututoimijoita. Myöhemmin hän toimi Möysän Nuorisoseuran kotiseutuasioiden hoitajana ja perusti nuorisoseurataloon kunnallistakin arvostusta saaneen kotiseutumuseon. Lahden Kansanopiston yhteyteen perustetun Lahden Nuorisoseuran toimintaan kuului kotiseutuhistorian harrastus.
Lahti-seura perustetaan
Kotiseutuseurojen perustaminsen aalto saavutti 1940-luvun puolivälissä myös Lahden seudun. Vuonna 1945 perustettiin Hollolan Kotiseutuyhdistys ja seuraavana vuonna Lahti-Seura sekä Orimattila-Seura.
Lahti-Seuran perustamisvaiheista on saatavissa varsin niukasti kirjallista tietoa, esim. perustavasta kokouksesta ei ole säilynyt pöytäkirjaa. Etelä-Suomen Sanomien 26.2.1946 ilmestyneessä numerossa oli uutinen, joka oli otsikoitu: ”Lahti-Seura päätetty perustaa.” Uutisessa kerrottiin, että ”asianharrasrajien toimesta oli sunnuntaiksi (24.2.) kutsuttu Lahden kaupunkilaisia Käsityö- ja Tehdasyhdistystksen huoneistoon Rautatienk. 26:ssa keskustelemaan Lahti-Seuran mahdollisesta perustamisesta. Kutsua oli noudatettu runsaslukuisasti.
Mauno Vuorinen valittiin puheenjohtajaksi, joka oli tehnyt vielä lähemmin selkoa kysymyksessä olevan seuran tarkoituksesta ja tehtävistä historiallisen ja kotiseutuperinteiden vaalijana. Seuran nimeksi hyväksyttiin Lahti-seura, samalla käsiteltiin alustavasti mallisääntöjä. Seuraan pääsemisen ehdoksi hyväksyttiin että asianomaisen asuneen Lahdessa vähintään 10 vuotta. Johtokunnalla oli myös oikeus tehdä poikkeuksiakin, jos tähän olivat painavat syyt. Seuran perustamiskokousta valittiin 5-jäseninen toimikunta ja sille annettiin tehtäväksi laatia seuralle säännöt.
Tilaisuudessa ilmottautui 35 perustajajäsentä, joista naisia 10 ja miehiä 25. Suurin osa kuului kaupungin sivistyneistöön: johtajia, tuomareita, opettajia, poliiseja ja toimittajia, mutta ei ainuttakaan teollisuuslaitoksen johtajaa tai toimihenkilöä (tämä osittain saattoi johtua siitä, että kolme vuotta aikaisemmin oli perustettu Lahden Teollisuusseura). Myöhemmin saman vuoden aikana seuraan liittyi teollisuuslaitosen ja rakennusliikkeiden johtajia, samoinm pappeja, lääkäreitä, upseereja ja käsityöläisiä.
Perustavassa kokouksessa 12.3.1946 seuraan liittyi 21 henkilöä. Tällä päivämäärällä pidetty kokous on varsinainen perustamiskokous vaikka sitä kutsussa nimitettiin vain kokoukseksi. Siinä kuitenkin oli tarkoitus päättää seurojen perustamiskokouksissa normaalisti käsiteltäviä asioita, on sitä pidettävä Lahti-seuran ”oikeana” perustamiskokouksena.
Artikkeli on julkaistu Hollolan Lahti -lehdessä 1/2011.
Artikkeli referoitu kirjasta “50-vuotias Lahti-seura – Puoli vuosisataa työtä Lahden parhaaksi”
Julkaisijana:
Lahti-seura ry
Lahden Kaupunginmuseo
Piirteitä Lahden historiaan XIX 1996
