Lahti-Seura ry

​Tiedote Lahti-Seuran ja Nastola-seuran hallitusten yhteisestä tapaamisesta, joka pidettiin maanantaina 20.4.2015:

Seurojen yhteinen palaveri pidettiin c/o Malskilla Kulmakadulla. Tilaisuus oli vapaamuotoinen, iloinen ja innokas. Todettiin, että seurat jatkavat kuntaliitoksen jälkeen toimintaansa omilla alueillaan, mutta tekevät yhteistyötä. Hankkeet saavat laajemman ja aikaisempaa vankemman pohjan ja niitä varten perustettiin toimikunta.

Uuden Lahden kotiseutuidentiteetin kehittyminen on mielenkiintoinen prosessi, jota seurataan. Uuden Lahden luonteesta käytiin vilkas keskustelu. Kotiseututyölle syntyy uusia vaatimuksia ja mahdollisuuksia. Retkiä uusille alueille järjestetään, sekä Lahteen että Nastolaan. Ja tulevana talvena kotiseutuseminaari järjestetään Lahdessa yhteisin voimin.

Seuraava yhteinen palaveri pidetään syksyllä Nastolassa. Tätä ennen annetaan yhteinen kannanotto ja visio uudesta Lahdesta.

Sauli Hirvonen ja Matti Oijala
Lahti-Seuran ja Nastola-seuran puheenjohtajat

Lähettäjä:
Lahti-Seura ry

Vastaanottaja:
Lahden kaupunki
Tekninen ja ympäristötoimiala / maankäyttö
Kimmo Sutinen

LAUSUNTO ASEMAKAAVAMUUTOS A-2610

Asemakaavamuutos: Lausunto asemakaavan muutoksen luonnoksesta, A-2610, joka koskee Keski-Lahden (1.) kaupunginosan kortteleille 165 ja 166.

Lahti-Seuran mielestä radanvarren tiivistäminen on tärkeää koko keskustaseudun kehittämisessä. Radan varren teollisuuden ja rautatietoimintojen lakkauttaminen tai siirtymisen kauemmaksi keskustasta on mahdollistanut suunnitelmakokonaisuuden toteuttamista vaiheittain. Samanlaisia esimerkkejä aseman seudun uusiutumisesta Hämeestä on mm. Tampere ja Hämeenlinnan Varikonniemi.

Kaava-alueen kortteli 165 liittyy luontevasti osaksi keskustaa. Luonnoksessa Jaksonkatua on siirretty länteen, niin että, Salininkatu jatkuu radan varteen asti. Tämä selkeyttää myös alueen liikennejärjestelyitä.

Kauppalan/kaupungin alue laajentui asemalle vasta 1900-luvun alussa. Uudiskortteli 165 voidaan nähdä johdonmukaisena jatkumona kaupunkikeskustan levittäytymisessä aseman seudulle, samalla tiivistäen koko keskustan yhdyskuntarakennetta. Näin ollen, korttelin liittäminen asuinrakentamisen ja erilaisten palveluiden myötä osaksi keskustaa ja sen toimintoja, on perusteltua.

Kaupunkikuvallisesti viereinen kortteli 166 on haasteellisempi. Korttelin kahdessa rakennuksessa suurin sallittu kerrosluku on seitsemän ja yhdessä kahdeksan. Samalla maasto nousee radalta kohti Salpausselkää. Kaupunki- ja maisemakuvallisesti on tärkeää, että Mannerheimintien varrelle nousevien talojen korkeus eivät etelästä ja kaakosta katsottuna estä näkymää Radiomäelle. Salpausselkä ja Radiomäki kuuluvat olennaisesti Lahden kaupunki-identiteettiin, joiden merkityksen kaupunkiin saapuva huomioi.
Tämä seikka on hyvä ottaa huomioon myös jatkossa länteen suuntautuvassa radanvarren suunnittelutyössä.
Lisäksi on otettava huomioon korttelien ja radan väliin jäävä alue. Poikkileikkauskuvissa korttelien rakennusten alimmat kerrokset ovat tarkoitettu pysäköinnille. Radan puolella tämä tarkoittaa sitä, että seinäpinta-alaa on runsaasti, jolloin rakennusten ja radan väliin jäävä väylä ikään kuin ”sulkeutuu” käytäväksi.
Kokonaisuudessa on hyvä säilyttää sekä kehittää radan varren pohjoista itä-länsisuuntaista kevyenliikenteen väylää.

Lahdessa 31.3.2015
Lahti-Seura ry
puheenjohtaja
Sauli Hirvonen
Puh. 050 3085303

Vastaanottaja:
Lahden kaupunki
Tekninen ja ympäristötoimiala / maankäyttö
Kimmo Sutinen

LAUSUNTO ASEMAKAAVAMUUTOS A-2610

Asemakaavamuutos: Lausunto asemakaavan muutoksen luonnoksesta, A-2610, joka koskee Keski-Lahden (1.) kaupunginosan kortteleille 165 ja 166.

Lahti-Seuran mielestä radanvarren tiivistäminen on tärkeää koko keskustaseudun kehittämisessä. Radan varren teollisuuden ja rautatietoimintojen lakkauttaminen tai siirtymisen kauemmaksi keskustasta on mahdollistanut suunnitelmakokonaisuuden toteuttamista vaiheittain. Samanlaisia esimerkkejä aseman seudun uusiutumisesta Hämeestä on mm. Tampere ja Hämeenlinnan Varikonniemi.

Kaava-alueen kortteli 165 liittyy luontevasti osaksi keskustaa. Luonnoksessa Jaksonkatua on siirretty länteen, niin että, Salininkatu jatkuu radan varteen asti. Tämä selkeyttää myös alueen liikennejärjestelyitä.
Kauppalan/kaupungin alue laajentui asemalle vasta 1900-luvun alussa. Uudiskortteli 165 voidaan nähdä johdonmukaisena jatkumona kaupunkikeskustan levittäytymisessä aseman seudulle, samalla tiivistäen koko keskustan yhdyskuntarakennetta. Näin ollen, korttelin liittäminen asuinrakentamisen ja erilaisten palveluiden myötä osaksi keskustaa ja sen toimintoja, on perusteltua.

Kaupunkikuvallisesti viereinen kortteli 166 on haasteellisempi. Korttelin kahdessa rakennuksessa suurin sallittu kerrosluku on seitsemän ja yhdessä kahdeksan. Samalla maasto nousee radalta kohti Salpausselkää. Kaupunki- ja maisemakuvallisesti on tärkeää, että Mannerheimintien varrelle nousevien talojen korkeus eivät etelästä ja kaakosta katsottuna estä näkymää Radiomäelle. Salpausselkä ja Radiomäki kuuluvat olennaisesti Lahden kaupunki-identiteettiin, joiden merkityksen kaupunkiin saapuva huomioi.
Tämä seikka on hyvä ottaa huomioon myös jatkossa länteen suuntautuvassa radanvarren suunnittelutyössä.
Lisäksi on otettava huomioon korttelien ja radan väliin jäävä alue. Poikkileikkauskuvissa korttelien rakennusten alimmat kerrokset ovat tarkoitettu pysäköinnille. Radan puolella tämä tarkoittaa sitä, että seinäpinta-alaa on runsaasti, jolloin rakennusten ja radan väliin jäävä väylä ikään kuin ”sulkeutuu” käytäväksi.
Kokonaisuudessa on hyvä säilyttää sekä kehittää radan varren pohjoista itä-länsisuuntaista kevyenliikenteen väylää.

Lahdessa 31.3.2015

Lahti-Seura ry
puheenjohtaja
Sauli Hirvonen