Lahti on pian uusi. Oman kotipaikan perustiedot on opeteltava uudelleen. Pinta-alaa on noin 517km2, ja asukkaita hieman yli 118 000 eli noin 230 asukasta neliökilometrillä. Vaikka kaksi kuntaa yhdistyy, niin Lahti on pinta-alaltaan Hollolaa pienempi. Oikea ”Lahti” on edelleen vanha ruutukaavakeskusta torin ympärillä, mutta esikaupunkeihin, Mukkula, Liipola, Jalkaranta jne., lisätään Villähde, Nastola, Rakokivi ja Uusikylä, joissa asuu noin 13 000 asukasta. Loppuosa Nastolaa on varsinaista maaseutua ja maalaisia on vain hieman yli tuhat.
Käsitys kotipaikasta laajenee. Meillä on oma kortteli, kylä, kaupunginosa, ja entistä isompi kotikaupunki. Kotiseututasoja on alkuun yksi tavallista enemmän, koska ajattelemme vielä Lahtea ja Nastolaa vanhojenkin rajojen mukaan. Mutta virallisesti kaupungin vanhin kirkko on nyt 1804 valmistunut Nastolan kirkko, ja vanhin hautausmaa sen vierellä. Täällä lepää mm. ministerivaltiosihteeri Casimir Ehrnrooth ja puolen tusinaa kenraalia. Valtiopäämiestason hautoja ei ole joka kaupungissa, vaan Lahden seurakuntayhtymän viidennen seurakunnan hautausmaalla sellainen on.
Ehkä Lahden keskusta on nyt askeleen kotoisampi. Sen uudistetulla torilla kävellään Immilän hiekalla, sillä kivet on ladottu Kosenvuoresta otetun maan päälle. Tori ja Mariankadun akseli on valmis nähtävyys, mutta teatterin ja pääkirjaston korttelin kehittäminen esimerkiksi taidemuseon sijoittamisella tänne on vielä kesken. Hyviä alueita kannattaa vahvistaa ja toisaalta esikaupunkien ja maaseudun raja pitää selkeänä. Keskustan kehittäminen on kaikkien yhteinen asia, mutta esikaupungit ja maaseutu koskettavat ensisijassa asukkaitaan.
Lahden ja Nastolan liitto yhdistää Päijät-Hämeen teollisen ytimen. Muut Lahden ympäryskunnat ovat selkeästi maaseutumaisempia. Nastolan teollisuus syntyi aikoinaan lähinnä lahtelaisten toimesta ja palaa nyt kotikaupunkinsa hoiviin. Mutta maailmanlaajuinen elinkeinoelämän muutos on johtanut siihen, että paikallinen teollisuus on enenevässä määrin tytäryhtiöiden asemassa ja pääkonttorit kaukana Lahdesta. Kaupungin monipuolinen teollisuus on koko Suomen mittakaavassa merkittävää. Vastaavaa teollisuuskaupunkia ei taida maastamme löytyä. Lahden sijainti on hyvä, mutta patruunat pitäisi houkutella tänne takaisin. Historia on osoittanut, että taloudellisesti menestyneiden toimeliaiden henkilöiden vaikutus lähiympäristöönsä voi olla huomattava. Tämä on haaste kaupungille.
Asumiselle on entistä enemmän vaihtoehtoja. Nastola tuo mukanaan yli 1500 loma-asuntoa, jotka kerrostuttavat asutusta. Salpausselkien jäsentämä järvimaisema on hieno. Harkituilla kohdilla voimme tarjota paraatipaikkoja, mutta ei niitä riitä tuhlattavaksi. Asumiselle kannattaa luoda uusia malleja, etenkin tiivis pientaloasuminen yhdistettynä asukkaan vähätöiseen kiinteistönhoitoon sisältää paljon käyttämättömiä mahdollisuuksia.
Voi perustellusti sanoa, että Lahdessa on erämaa-alue keskellä kaupunkia! Lapakisto sijaitsee vain vähän kaupungin maantieteellisen keskipisteen pohjoispuolella. Nastola on toteuttanut tänne ”Etelän Kuusamoon”, oivallisen kävelyverkoston, laavuineen ja levähdyspaikkoineen. Alusta alkaen pääosa käyttäjistä on ollut kaupunkilaisia. Tätä aluetta kannattaa kehittää!
Lahden kulttuurielämä saa uuden merkittävän toimipisteen, Taarastin. Paikka on rakennettu taidenäyttelyitä varten ja pihalla, Pikku-Kukkasen upeassa rannassa, on katettu esiintymislava sekä katettu katsomo, jossa vuosittain esiintyy paikallinen kesäteatteri ja järjestetään maan ainoat Rautalankafestivaalit. Kuitenkaan nastolalaisten toimeliaisuus ei ole riittänyt tämän kohteen tarjoamiin mittoihin ja tänne voidaan synnyttää paljon uutta. Hengellisiä tilaisuuksia varten on vastarannalla juuri valmistunut Luomaniemen seurakuntakeskus. Sitten Taarastin rannasta alkaa Nastolan vanhin säilynyt yhtenäinen huvila-alue ja Karhunsillan pohjoispuolella on Pajulahden liikuntakeskus voimakkaasti laajenevine palveluineen. Näen koko alueen kokonaisuutena ja syystä tätä voidaan mainostaa kulttuurirantana, oikeana Kukkasrantana.
Nastolan kolme rautatieasemaa, Villähde, Nastola ja Uusikylä ovat tärkeitä uutta asutusta ja kaupunkia rakennettaessa. Jos Z-junat saadaan jatkamaan Uuteenkylään, niin Lahden päärautatieaseman paikoituspulmia ratkotaan ohjaamalla työpaikkamatkalaisten pysäköintiä Nastolan asemille. Osa lahtelaisista tulee käymään töissä pääkaupunkiseudulla. Muutamiksi vuosiksi, henkilökohtaisella tasolla, tällainen ratkaisu on kaupungin sijainnin, liikenneyhteyksien ja edullisen asumiskustannusten tarjoama mahdollisuus, mutta olisin kovin varovainen rakentamaan asutusta tämän varaan.
Menestyvän ja maailmanlaajuisesti kilpailukykyisen talouden varjopuoli on, että meillä näyttää olevan pysyvä lähes 15% työttömyys. Ja tuotanto keskittyy ja tehostuu, kilpailu kovenee, eikä vientisektori kykene työllistämään nykyistä enempää. Palveluihin on syntynyt uusia työpaikkoja, mutta sen rajat työllistäjänä ovat lähellä, ellei yleisessä ajattelussa tapahdu muutoksia.
Lahdella on hyvät mahdollisuudet kehittää matkailua ja samalla paikallista talouttaan. Lahti on ollut keskisuuren monipuolisen teollisuuden kaupunki ja paikallinen ruohon juuren talous on jäänyt sen varjoon. Tässä on kehitettävää sekä mahdollista luoda työpaikkoja.
Nykytalous on muuttanut turismia. Maailmanlaajuiset brändit eivät ole kiinnostavia, koska niitä saa kukin kotinurkiltaankin omasta ”Jumbosta.” Sen sijaan paikalliset tuotteet kiinnostavat ja näitä voivat hyödyntää niin pienet kuin suuretkin yrittäjät. Luhtasen tehtaanmyymälät ovat esimerkki ison yrityksen paikallistuotteista, mutta ruuan ja käyttötavaroiden tarjonnassa on paljon työtä ja tekemistä. Ja kun hyviä tuotteita saadaan aikaan, niin sitten tarvitaan markkinointia. Kyllä suo-malaisista lihapiirakoista, -mukeista ja piirakoista on pikaruokaketjujen haastajiksi! Mutta tämä vaatii osaamista ja koulutusta, jota Lahdessa on liian vähän. Ja ideoita ja näkemyksiä, mutta valitettavasti toiveet ja ihanteet on suunnattu pois näiltä raiteilta. Siksi visio Lahdesta on tarpeen.
Kulttuurin alueella me voimme kertoa turistille, mitä Lahti on. Näyttelyt omasta kaupungista ovat arvokkaita, eivät maailmalta tuodut. Ja Lahdella on esitettävään aitoja asioita, esihistoriasta, teollistamisesta ja nykyajasta. Lahden paikka useiden maisema-alueiden risteämäkohdassa on erityinen. Tällaiset asiat kiinnostavat matkailijaa ja kunnolliset jokapäiväiset asiat. Koriste-esineet ja rihkama ovat turhuuksia. Me voimme tehdä täällä paljon enemmän hyvää, kuin mitä nykyisin teemmekään. Ja kun saamme kotipaikkamme kuntoon, nautimme siitä yksitoista kuukautta vuodessa, niin ehkä kestämme kierrellä sen yhden kuukauden muualla maailmassa.
Matti Oijala
Nastola-seuran puheenjohtaja
