Osalle vuoden 2017 jäsenmaksun maksaneille Lahti-Seuran jäsenille postitettiin erehdyksessä muistutusmaksu. Pahoittelemme.
Jos maksu on tältä vuodelta vielä maksamatta, kannattaa se maksaa mahdollisimman pian.
Lahden Runomaraton 2017 -kaupunkifestivaali järjestetään 17. – 18.6. Tänä vuonna festivaalin teema on Hullunhieno Suomi?, ja se on osa Suomi 100 -ohjelmaa. Runomaratonin koko ohjelma on julkaistu.
Festivaalin suomalaista ohjelmaa rikastuttavat japanilainen runoilija Yuki Nagae ja tanssija Chikako Fujii. Support your local and Japanese poet – tapahtuma yhdistää suomalaiset ja japanilaiset taiteilijat yllättävässä ympäristössä, lahtelaisen Petit St. Louis -putiikin tiloissa. Japanilaiset ja suomalaiset taiteilijat luovat yhdessä uuden teoksen, musiikkia, liikettä ja runoa yhdistävän installaation, jonka teema on ”Blue & Water”. Produktion lahtelainen runoilija on Katriina Ranne, joka esiintyy sekä japanilaisten kanssa että yhdessä lahtelaisen tanssija Kardo Shiwanin kanssa. Musiikit tapahtumaan on säveltänyt säveltäjä Masanori Misanawa. Tapahtumaa tukee Japanin suurlähetystö Suomessa.
Nagae ja Fujii esiintyvät yhdessä myös Runomaratonin päätapahtumassa sunnuntaina 18.6. Vaahterasalissa. Päivän ohjelmassa kuullaan muun muassa runoja ja keskustelua aiheesta suomalainen hulluus, mukana kirjailija Maria Syvälä ja runoilija Teemu Manninen. Runovideo Suomessa NYT -osiossa nähdään runoilija Tuija Välipakan ja videotaiteilija Mikaela Välipakan yhteisiä teoksia ja keskustellaan videorunoudesta. Klassikkorunouttakin kuullaan: Set Häkkisen laulumonologi Luonnos pohjautuu Lauri Viidan runoihin.
Tämän vuoden uutuutena ohjelmistossa on proosapaussit, joissa vierailevat kirjailijat Mila Teräs ja Petri Tamminen. Upouutta suomalaista runoutta kuullaan Suomi 100 runokirjaa -sarjassa julkaisseilta lahtelaisilta runoilijoilta. Taidekollektiivi Liiketilanmonitaiteinen KAIUT-demo yhdistää sanataidetta, ääntä ja liikettä. Tapahtumassa palkitaan myös valtakunnallisen Hullunhieno Suomi? -runo- ja runovideokilpailun parhaimmisto. Runokilpailun päätuomari on taiteilijaprofessori, runoilija Risto Ahti.
Festivaali järjestetään ensimmäistä kertaa yhteistyössä Päijät-Hämeen elokuvakeskuksen, Lahti-Seuran ja Lahden videokuvaajat ry:n kanssa. Kino Iiriksessä pyörii runovideokatselmus non stoppina ja Tammisalissa on myynnissä kirjoja, elokuvajulisteita ja Lahti-seuran tuotteita sekä nähdään vanhoista lahtelaisista valokuvista koottu sähköinen albumi. Aikuisille suunnatut runopajat löytyvät lauantaina pääkirjastosta ja sunnuntaina järjestetään Galleria Uusi Kipinässä Rakkaudesta runoon, rukkasia jonoon –runopajat lapsille.
Julkaistu toukokuussa 2017, sivumäärä 20.
Kannen kuva: Torielämää (värikansi, alkuper. Lahden Tekninen ja ympäristötoimiala)
Lehden 1/2017 sisältö:
Seura monessa mukana – Sauli Hirvonen
Muotoilua Lahesta – Marianne Valola
Hennala – Kai R. Lehtonen
Tornatorin alku ja loppu – Sauli Hirvonen
Pienoisrautatiet ja kotiseutu – Sauli Hirvonen & Esko Nikkanen
Kirja-arvio: Päijät-Hämeen Tutkimusseuran vuosikirja – Sauli Hirvonen
Puheenjohtajan palsta / päätoimittajalta – Sauli Hirvonen
On Suomen itsenäisyyden juhlavuosi.
Juhlavuosi näkyy ja kuuluu. Valtioneuvoston kanslia kokoaa juhlavuoden tapahtumia Suomi 100 -hankkeen Yhdessä-teeman alle. Kuka tahansa – yksityishenkilö, yhdistys, seura tai yritys – voi ehdottaa pientä tai suurta tekoa liitettäväksi Suomi 100 –ohjelmaan. Tapahtumat voivat ilmoittaa osoitteessa suomifinland100.fi.
Yhdessä tekemisen henkeä kaivataankin, omassa lähipiirissä, naapurustosta tai muissa arkisissa yhteisöissä. Asukas- tai kotiseutuyhdistykset ovat paikkoja, joissa jakaa kokemuksia tai ajatuksia vaikkapa kotiseudusta, sen merkityksestä.Vanhojen muisteleminen mielletään monesti pelkkänä ”vanhojen hyvien aikojen” kaipauksena, mutta laajemmin nähtynä, se on parhaimmillaan terveen me-hengen luomista. Se on jokaisen toimivan yhteisön perusta. Yhteisten kokemusten kautta yksilöt kokevat samaistumisen tunnetta luoden paikallisidentiteetin.
Tärkeää on myös sukupolvien kohtaamiset. Hyvänä esimerkkinä tällaisesta on 20-vuotiaan Rosa Reunan juuri ilmestynyt dokumentti 94-vuotiaasta Aino Bouchtista (o.s. Marola). Marolan Aino -lyhytelokuva kertoo tarinan Marolan tilasta ja sen asukkaista. Tällaiset tarinat ovat sillanrakentajia sukupolvien välillä ja auttavat ymmärtämään ettemme ole irrallisia historiasta vaan jokainen sukupolvi on osana jatkumoa; meidänkin teoillamme on seuraukset.
Kotiseututunnetta voidaan tuottaa myös tietoisesti, jopa laskelmoidusti. Lahdesta julkaistiin kevättalvella tyylikäs esittelyvideo ts. brändifilmi, ja se herätti lahtelaisissa positiivista kuhinaa: Lah(d)essa on paljon asioita joistava voidaan olla ylpeitä.
Aikoinaan Suomi ”juostiin maailmankartalle”. Urheilumenestys nosti kansallista itsetuntoa ja samalla tehtiin Suomi tunnetuksi kansakuntana kansakuntien joukossa itsenäisenä, suvereenina valtiona. Urheilu on ollut vahvasti läsnä myös Lahdessa. Kansainvälisesti tunnetuin urheilutapahtuma on Salpausselän kisat ja pohjoismaisten hiihtolajien MM-kilpailut saatiin pidettäväksi Suomen juhlavuonna Lahdessa. Kisojen hyvästä tunnelmasta pystyi nauttimaan myös mielentasolla vaikkei karnevaaliin osallistunutkaan. Kaupungissa onnistuttiin kisojen suhteen hyvin, ja kaupunkilaiset loivat hienoa kisatunnelmaa keskustasta, ja levittäytyipä kisat myös muualle maakuntaan.
Suomen juhlavuoden Lahdessa järjestettiin toinen leimallisesti hyvin suomalainen tapahtuma.
Huhtikuussa Lahdessa pidettiin Kansallisen veteraanipäivän valtakunnallinen pääjuhla. Juhla on valtiovallan taholta tunnustus maan itsenäisyyden puolustajille.
Itsenäistä Suomea voidaan juhlistaa eri tavoin. Veteraaneja arvokkaasti kunnioittaen tai osallistumalla karnevalistiseen urheilutapahtumaan. Myös pienet ruohonjuuritason yhteisöjen kautta toiminen on tärkeää, jotta ihmiset tuntevat kuuluvansa johonkin ja olevansa osana jotain.
Ylinen Viipurintien
Lähestyin hiljattain muutamia tahoja ehdottaen Yliselle Viipurintielle muistomerkkiä tai muuta vastaavaa huomionosoitusta.
Muistomerkkiehdotus otettiin hyvin vastaan ja jo keväällä pidimme palaverin Lahden kaupunginmuseon Hannu Takalan ja Nastola-seuran Matti Oijalan. Joitakin vaihtoehtoja jo nousi esiin, asiaan palaamme kesällä.
Ylinen Viipurintie, historiallinen maantie, on mielestäni jäänyt vähälle huomiolle, vaikka kasvoihan sen varteen muuan Hollolan Lahti-niminen kylä. Kylä sai tiestään omansa, hyvässä ja pahassa. Ehkä kuitenkin enemmän hyvää, kylästähän sittemmin kasvoi ja kehittyi kaupunki ja koko alueen keskus.
Ylisen Viipurintiestä julkaisen koostamani kirjoitussarjan toisen osan, joka käsittelee tien syntyä ja sen linjausta.
Lahti-valokuvia esille
Lahti-Seura sai käyttöönsä kaupungin Tekniseltä ja ympäristötiomialalta runsaasti valokuvia. Ne ovat pääasiassa 1960-80-lukujen Lahdesta. Kuvat tullaan julkaisemaan Albumit auki -sivulla, osa on jo siirretty sinne.
Tämän vuoden lehdissä julkaistaan neljä kuvaa lehden viimeisellä aukeamalla.
Seuran asioita
Seuran toiminta on keväällä ollut aktiivista ja lisäksi puheenjohtaja on ollut edustamassa seuraa monissa tilaisuuksissa. Menneistä sekä tulevista tapahtumista seuraavalla aukeammalla sekä takasivulla.
Hollolan Lahti -lehti osallistuu Suomen Kotiseutuliiton järjestämään kotiseutulehti-kilpailuun. Lehti kuuluu sarjaan 3-6 kertaa vuodessa ilmestyvät. Sarjojen voittajat paljastetaan Turun kansainvälisillä kirjamessuilla 6.10.2017.
Pahoittelen että lehti ilmestyy aiemmista tiedoista poiketen vasta nyt.
Hyvää kesää, ja onnea ja menestystä satavuotiaalle Suomelle!!
Uusi Lahti -lehden nettisivuilla julkaistu saksalaisten vuonna 1918 Lahdessa kuvaama dokumenttifilmi esitetään elokuvateatteri Kino Iiriksessä keskiviikkona 19.4.2017 alkaen klo 18.
Tilaisuus on kaikille avoin ja mukana on asiantuntijoita mm. Lahden kaupunginmuseon Hannu Takala ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistonjohtaja Outi Hupaniittu.
Vapaa pääsy.
Ohjelma:
Tommi Berg (Uusi Lahti) – taustaa filmin julkaisusta
Hannu Takala (Tutkimuspäällikkö, kaupunginmuseo) – 1918-tapahtumia Lahdessa
FILMI
Outi Hupaniittu (Arkistonjohtaja, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, SKS) – BuFa ja UFA – saksalaiset elokuvayhtiöt Suomessa vuonna 1918
Keijo Skippari (Lahden Videokuvaajat ry) – Lemmenlatu-dokumentin esittely
TIlaisuudessa on mahdollista kysymyksille ja keskustelulle.
Tilaisuuden järjestävät Uusi Lahti, Lahti-Seura ja Päijät-Hämeen elokuvakeskus.
Uuden Lahden juttu filmistä ja sen taustoista.
Lahden Kansantalon Kioskin ikkunoissa on Ehtaa Lahtea -näyttely koottuna yhteistyössä Aatetila ry:n ja Lahti-Seuran kanssa. Nähtävillä on Lahti-aiheisia esineitä, kuvia, designia ja kirjoja vuosien varrelta. Kioskin ikkunoissa olevaa näyttelyä voi käydä ihastelemassa aina maaliskuun viidenteen päivään saakka joka päivä kellon ympäri. Ehtaa Lahtea -näyttely on osa Lahti Design Week 2017 -tapahtumaa.
Lahtelaista populaarikulttuuria, historiaa ja suunnittelua
Popular Culture, History and Design from Lahti
Verkkopalvelussamme käytetään evästeitä käytättäjäkokemuksen parantamiseksi. This website uses cookies to improve your experience. Hyväksy painamalla OK / Accept with pushing OK. Lisätietoja/More Information
Tällä verkkosivustolla voidaan käyttää ns. evästeitä ("cookies") palvelun käytön seurantaan, kohdennetun mainonnan tuottamiseen ja mainonnan tehon mittaamiseen. Lisäksi evästeiden avulla kerättyjä tietoja, mikäli evästeessä on esim. käyttäjän sähköpostiosoite, voidaan luovuttaa käytettäväksi suoramarkkinoinnissa huomioiden henkilön erikseen mahdollisesti antaman voimassaolevan sähköisen suoramarkkinoinnin sallivan luvan.
Eväste on lyhyt tekstitiedosto, jonka verkkopalvelin tallentaa käyttäjän kiintolevylle. Evästeiden avulla Palveluntarjoaja voi kehittää palveluaan entistä asiakasystävällisemmäksi ja tarjota asiakkailleen kohdennettuja tuotesuosituksia, tarjouksia ja etuja. Käyttäjän verkkoselain todennäköisesti hyväksyy evästeet oletusasetuksin, mutta käyttäjä voi myös torjua evästeiden käytön oman selaimen asetuksista tai poistamalla evästeet selaimestaan palvelun käytön jälkeen. Lisätietoja selainkohtaisista käyttöohjeista saa selaimen valmistajan ohjeista. Verkkopalveluun sisältyvät palvelut voivat kuitenkin edellyttää evästeiden hyväksymisen toimiakseen.
Evästeiden kieltäminen saattaa estää lahtiseura.fi - sivuston toiminnan.
