Yhdistys

Lahti-seuran tunnusKotiseutuyhdistys Lahti-Seura r.y. on perustettu vuonna 1946 ja on perustamisestaan lähtien vaikuttanut monin eri tavoin lahtelaiseen kaupunkikulttuuriin.

Seura on rakentanut vuosikymmeniä lahtelaista kulttuuriympäristöä, tuoden toiminnassaan esille lahtelaisuuden monipuolisia vivahteita.

Seuran toimintaan kuuluu tapahtumien, retkien ja yritysvierailuiden järjestäminen, perinnetiedon tallentaminen eri muodoin, jäsenlehden ja kirjojen julkaiseminen sekä tunnustusten jakaminen. Yhdistys seuraa Lahden kehitystä aktiivisesti ja kommentoi sitä tarvittaessa.

Lahti-Seura on Suomen Kotiseutuliiton, Päijät-Hämeen Tutkimusseuran ja Päijät-Hämeen Elokuvakeskus ry:n jäsen.

Yleinen toiminta

Lahti-Seura järjestää monipuolisesti erityyppisiä kotiseututapahtumia sekä itsenäisesti että yhteistyössä muiden tahojen kanssa. Seura on ollut viime vuosina järjestämässä erilaisia keskustelutilaisuuksia, mm. Lahden konserttitalossa, valokuvista Lahden kaupunginkirjastossa  sekä ”muisteluiltoja” pääkirjastossa ja Yhteiskoulussa.

Seura on pyrkinyt osallistumaan myös paikallisiin tapahtumiin, esimerkiksi vuosittaiseen Taidelauantaihin, ja Vuoden nuori lahtelainen -tunnustus jaettiin useana vuonna Lahti Block Partyssä.

Lahden kaupungin ja Nastolan kunnan liitos 1.1.2016 alkaen, on syventänyt myös kotiseutuyhdistysten Lahti-Seuran ja Nastola-seuran yhteydenpitoa.
Seurat järjestivät vuonna 2016 Kotiseutuseminaarin ja vuonna 2018 Lahti-päivän.

Seura järjestää elokuvanäytöksiä paikallisista filmeistä ja lyhytelokuvista, ns. Lahti-filmi-iltamissa yhteistyössä Lahden Videokuvaajien ja Päijät-Hämeen elokuvakeskuksen kanssa. Seura järjestää valokuvanäyttelyitä elokuvateatteri Kino Iiriksen aulassa yhteistyössä Albumit auki -hankkeen ja elokuvakeskuksen kanssa.

Vakiintuneisiin tapahtumiin on kuulunut seuran vuosijuhla, joka järjestettiin joka vuosi Lahden kaupungin perustamispäivän tienoilla. Vuonna 2018 vuosijuhla vaihtui Lahti-päiväksi ja se toteuttiin yhdessä Nastola-seuran kanssa. Ohjelmaan kuului esitelmät ja mm. Vuoden lahtelaisen valinta. Lahti-päivä jatkuu vuonna 2020.

Lahti-Seura järjestää retkiä pääasiassa yhteistyössä muiden yhdistysten kanssa. Retkillä tutustutaan kohdepaikan historiaan, kansanperinteeseen, kulttuuri- ja rakennushistoriallisesti arvokkaisiin rakennuksiin yms., sekä tutustutaan paikkakunnilla toimiviin kotiseutuyhdistyksiin ja – seuroihin sekä niiden toimintaan. Myös yritysvierailut kuuluvat seuran toimintaan.

Seura huomioi myös lapset ja nuoret.
Kouluyhteistyön kautta toteutettiin Lasten Lahti -hanke vuosina 2019-20. Monipuolinen hanke sisälsi valo- ja videokuvausta, lehden, näyttelyn sekä Lahti-pienoismallin, joka oli esillä Lahden pääkirjastossa ja Lahden palvelupisteessä.
Vuosina 2010-2018 Lahti-Seura myönsi vuosittain keväällä/syksyllä Vuoden nuori lahtelainen -tunnustuksen nuorelle henkilölle tai nuorista koostuvalle ryhmälle, joka tuoreella, ennakkoluulottomalla ja/tai yritteliäällä otteella oli esimerkkinä ja eduksi Lahdelle. Valinnan teki raati, jossa on mukana Lahti-Seuran yhteistyökumppaneiden Päijät-Hämeen Osuuspankin, Osuuskauppa Hämeen ja Lahti Energia Oy:n (v:sta 2013) edustajat. Tunnustuksen saaja sai yritysten myöntämän stipendin.

Seuran edustaja, useimmiten puheenjohtaja, on osallistunut moniin Lahden kaupungin järjestämiin yhdistystapaamisiin. Lahti-Seura pyrkii tekemään kattavasti yhteistyötä paikallisten tahojen kanssa.

Lahti-Seuran hallitus kommentoi tarvittaessa kaava-asioita.

Tunnustusten jako

Vuoden lahtelainen
Vuoden lahtelainen on valittu vuodesta 1981 ja tämä huomionosoitus myönnetään lahtelaisille, jotka näkyvällä ja pitkäaikaisella toiminnallaan ovat kunniaksi kotikaupungilleen. Valinta on julkaista seuran vuosijuhlassa, sittemmin Lahti-päivänä. Aiemmin valitut henkilöt nähtävillä täällä.

Julkaisutoiminta

Seura julkaisee Hollolan Lahti -nimistä lehteä. Lehden ydintehtävänä on käsitellä aiheita, jotka vahvistavat lahtelaista identiteettiä ja kotiseutuhenkeä. Lehti käsittelee monipuolisesti aiheita, jotka liittyvät historiallisiin tapahtumiin ja ilmiöihin menneiltä vuosilta, mutta esittelee myös nyky-Lahtea. Seuran jäsenille se postitetaan suoraan kotiin. Ensimmäinen Hollolan Lahti -lehti vuodelta 1954 on luettavissa näköislehtenä.
Marraskuussa 2019 seura julkaisi lehdestä erikoisnumeron nimeltään Lasten Lahti. Se sisälsi lasten kirjoituksia ja valokuvia kotiseudustaan.

Seura on julkaissut aikojen saatossa kotiseutukirjoja, kuten vuonna 2015 Hannu Kivilän Lahtelaisen sanakirjan yhteistyössä Lahden kaupunginmuseon kanssa. Sen kaksi painosta on loppuunmyyty. Vuonna 2020 julkaistaan Lahdesta ensimmäinen karttakirja Lahden seutu kartoin Kustannusosakeyhtiö AtlasArtin kanssa.

Perinnetiedon tallentaminen

Lahtelaisten perinnetietoa on tallennettu aikojen saatossa mm. haastatteluin sekä vanhojen filmien ym. audiovisuulisten tallenteiden avulla.
Muita julkaisuja kuten filmejä julkaistaan/kustannetaan taloudellisten resurssien antamissa rajoissa.

Seura oli käynnistämässä Lahti-filmiesityksiä elokuvateatteri Kino Iiriksessä ja on mukana päijäthämäläisessä Kotiseutufilmit-hankkeessa, jonka Suomen Kotiseutuliitto valitsi vuoden 2014 kotiseututeoksi.
Seura on mukana valtakunnallisessa Albumit auki -hankkeessa.

Lahti-Seura on parhaillaan tekemässä lahtikartalla.fi-sivustoa, joka perustuu Lahden kaupunki – kaupunkiympäristön palvelualue, maankäyttö ja aluehankkeet -toimialan
karttoihin. Aloite sivustosta tuli Juuso Lehtiseltä ja sivusto toteutetaan yhteistyönä.
Sivustolla on kuunneltavissa Lahden kaupunginteatterin 1918-kuunnelmat.

Tietoa toiminnasta, ajankohtaisia uutisia ja linkkejä seuran Facebook -ryhmässä. Käy tykkäämässä.

Jäseneksi

Jäseneksi voi liittyä lomakkeella, jäsenasioista enemmän täällä.
Lahti-Seura toivottaa kaikki Lahdesta ja lahtelaisuudesta kiinnostuneet tervetulleeksi seuran toimintaan!

Lahti-Seuran säännöt

Seuran säännöt voi ladata pdf-muodossa (tulossa).

Historia

Kotiseututyö Lahdessa

Ennen Lahti-Seuraa paikkakunnalla oli useita yhdistyksiä, joiden toimintaan kuuluivat myös kotiseutuasiat. Tärkein oli v. 1884 Raittiusyhdistys Säde I, jonka puheenjohtaja Willehad Vuorinen oli uuttera ja tunnettu kotiseuduntutkija. Vuorinen oli ahkera kirjoittaja ja kirjoitti paikallisiin lehtiin perimätietoon ja ja omiin muistelmiin liittyviä muistelmia. Merkittävimpänä pidetään hänen vuosina 1910-11 Lahti-lehdessä julkaisemaansa muistelmasarjaa “Vanha Hollolan Lahti”.

Yhdistyksen toinenkin puheenjohtaja Eero Salo oli aktiivisia kotiseututoimijoita. Myöhemmin hän toimi vuonna 1926 perustetun Möysän Nuorisoseuran kotiseutuasioiden hoitajana ja perusti nuorisoseurataloon valtakunnallistakin arvostusta saaneen kotiseutumuseon, Möysän Pirtin.

Kotiseutuhistorian harrastus kuului myös vuonna 1880 perustetun Lahden VPK:n ja Lahden Kansanopiston yhteyteen perustetun (v. 1910) Lahden Nuorisoseuran toimintaan.

Lahti-Seura perustetaan

Kotiseutuseurojen perustamisen aalto saavutti 1940-luvun puolivälissä myös Lahden seudun. Vuonna 1945 perustettiin Hollolan Kotiseutuyhdistys ja seuraavana vuonna Lahti-Seura sekä Orimattila-Seura. Kotiseutuyhdistysten kattojärjestö Suomen Kotiseutuliitto perustettiin vuonna 1949.

Lahti-Seuran perustamisvaiheista on saatavissa varsin niukasti kirjallista tietoa, esim. perustavasta kokouksesta ei ole säilynyt pöytäkirjaa. Etelä-Suomen Sanomien 26.2.1946 ilmestyneessä numerossa oli uutinen, joka oli otsikoitu: ”Lahti-Seura päätetty perustaa.” Uutisessa kerrottiin, että ”asianharrastajien toimesta oli sunnuntaiksi (24.2.) kutsuttu Lahden kaupunkilaisia Käsityö- ja Tehdasyhdistystksen huoneistoon Rautatienk. 26:ssa keskustelemaan Lahti-Seuran mahdollisesta perustamisesta. Kutsua oli noudatettu runsaslukuisasti. Joissakin yhteyksissä perustamispäiväksi on mainittu 24.2.1946, mutta tämä kokous oli tosiasiassa perustamiskokousta valmisteleva kokous.

Lahti-Seuran perustava kokous pidettiin 12.3.1946. Tällä päivämäärällä pidetty kokous on varsinainen perustamiskokous, vaikka sitä kutsussa nimitettiin vain kokoukseksi. Siinä kuitenkin oli tarkoitus päättää seurojen perustamiskokouksissa normaalisti käsiteltäviä asioita, joten sitä on pidettävä Lahti-Seuran oikeana perustamiskokouksena.

Mauno Vuorinen valittiin puheenjohtajaksi. Vuorinen oli tehnyt vielä lähemmin selkoa kysymyksessä olevan seuran tarkoituksesta ja tehtävistä historiallisen ja kotiseutuperinteiden vaalijana. Seuran nimeksi hyväksyttiin Lahti-Seura, samalla käsiteltiin alustavasti mallisääntöjä. Seuraan pääsemisen ehdoksi hyväksyttiin että asianomainen oli asunut Lahdessa vähintään 10 vuotta. Johtokunnalla oli myös oikeus tehdä poikkeuksiakin, jos tähän olivat painavat syyt. Seuran perustamiskokousessa valittiin 5-jäseninen toimikunta ja sille annettiin tehtäväksi laatia seuralle säännöt.

Tilaisuudessa ilmoittautui 35 perustajajäsentä, joista naisia 10 ja miehiä 25. Suurin osa kuului kaupungin sivistyneistöön: johtajia, tuomareita, opettajia, poliiseja ja toimittajia, mutta ei ainuttakaan teollisuuslaitoksen johtajaa tai toimihenkilöä (tämä osittain saattoi johtua siitä, että kolme vuotta aikaisemmin oli perustettu Lahden Teollisuusseura). Myöhemmin saman vuoden aikana seuraan liittyi teollisuuslaitosen ja rakennusliikkeiden johtajia, samoin pappeja, lääkäreitä, upseereja ja käsityöläisiä.

Toiminnan jatkuvuus

Vuonna 1986 Lahti-Seura täytti 40 vuotta. Silloinen Hollolan Lahden päätoimittaja, seuran puheenjohtaja ja myöhemmin kotiseutuneuvos Unto Tupala kirjoitti vuoden ensimmäisen lehden pääkirjoituksessa seuraavaa:

“Kun Lahti-Seura 12.3.1946 perustettiin, ei toimenpide ollut valtakunnallisesti mitenkään erikoinen, – tuskin ylitti sanomalehtien uutiskynnystä Lahden ulkopuolella. Tämä johtui osittain siitä, että näinä viime sotiemme jälkeisinä vuosina kiinnostus kotiseututyöhön laajeni ja vahvistui ennennäkömättömän voimakkaasti ja tieto uuden kotiseutuyhdistyksen perustamisesta ei ollut mikään uutinen. Syynä tähän lienee ainakin omalta osaltaan ollut sotien synnyttämä koko kansan kokema voimakas yhteeen kuuluvuuden tunne ja sen aiheuttama pyrkimys suomalaisten erityispiir-teiden korostamiseen ja sen pohjaksi tarvittavan tiedon hankkimiseen.

Kun kansalaisisa lähinnä olevan alueen, kotiseudun, historian, elämäntapojen ja -olosuhteiden tutkimukseen tunnettiin suurta kiinnostusta ja samalla todettiin että sellaisen alulle saaminen saattoi parhaiten tapahtua yhteistyönä, perustettiin kotiseutuyhdistyksiä. On sanottu, että tuo aika oli kotiseututunteen aikaa. Mihin tuo kotiseututunne perustuu? Missä tahansa joudummekin elämään, on meillä aina ympäristö, joka muodostaa toimikenttämme. Se on tärkeä työllemme, mutta sen ei tarvitse olla sama kuin kotiseutu. Ihmiselle on kotiseutu vain siellä, missä hän on sisäisesti juurtunut ympäristönsä maaperään ja luontoon ja myös sen henkiseen kulttuuriin, joka on lähtöisin tuosta ympäristössä. Kotiseutuun kuuluvat myös kotipaikkakuntamme tutut asukkaat, jotka tunnemme omakohtaisen kokemustemme perus-teella omaavamme tällaisen kotiseudun, ymmärrämme myös, mitä on kotiseututunne.

Tällaisen tunteen elähdyttyminä olivat varmaan ne 35 lahtelaista, jotka perustivat Lahti-Seuran ja myös ne sadat, jotka ovat näiden vuosien aikan kuuluneet jäsenistöömme. Seurallamme on neljän vuosi-kymmenen aikan ollut nousu- ja laskukausia sekä toiminnassaan että jäsenmäärällä mitattavassa kannatuksessaan. Siitä voimme kuitenkin olla varmoja, että seuran johto on aina pyrkinyt parhaansa mukaan toteuttamaan säännöissämme mainittuja tavoitteita. Seuran toimintaan ovat vaikuttaneet vuosikymmenen kuluessa tapahtuneet muutokset kansalaisten elintavoissa, tavoitteissa ja suhtautumisessa seuramme pyrkimyksenä oleviin elämänarvoihin ja yleensä kotiseutuharrastukseen ja -työhön.

Tällä hetkellä kansalaismielipide arvostaa kotiseutuyhdistyksiä ja niiden työtä, mutta aktiivinen osallistuminen siihen ei varsinkaan suurilla paikkakunnilla ole mainittavasti lisääntynyt. Syynä siihen saattaa olla työikäisten kiireellisyys ja joillakin kenties arkuus ‘tuppautua’ toimintaan mukaan. Vaikka viimemainittu vaivaa myös lahtelaista kotiseutuharrastusta, uskon että Lahti-Seuran toiminnassa viime vuosien nousu jatkuu vielä seuraavalla vuosikymmennellä.”

Artikkeli perustuu Unto Tupalan kirjoittamaan 50-vuotias Lahti-Seura -teokseen

Lahti-Seurasta on kirjoitettu kaksi historiikkia. Ensimmäinen julkaistiin vuonna 1978, Ari Sihvolan “Lahti-Seura 1946-1976 – Lahden museo- ja taidelautakunta Tutkimuksia X”. 66-sivuisen julkaisun sisällön pääpaino oli kotiseututyössä, ja Lahti-Seura jäi siinä hieman vähäisemmälle huomiolle.

Tähän asti tärkein katsaus seuran historiaan on Unto Tupalan toimittama “50-vuotias Lahti-Seura – Puoli vuosisataa työtä Lahden parhaaksi”. Kirja on todellinen läpileikkaus seuran toimintaan 50 ensimmäiseltä vuodelta – toiminnan käynnistämisestä vuodesta 1946 aina vuoteen 1996 asti.

Tupala on käyttänyt laajalti lähde-aineistoa, ja kirjoittaja toteaakin esipuheessa, että aineisto on ollut hajanaista. Seuran alkutaipaleelta ensimmäisiltä vuosikymmeniltä ei ole säilynyt pöytäkirjoja tai muuta aineistoa, niinpä kirjoittaja on käynyt läpi kaikki Etelä-Suomen Sanomat sekä Hollolan Lahti -lehdet, pöytäkirjat, tositteet, tilikirjat, jäsenluettelot ja kaiken mahdollisen seuran toiminnasta kirjoitetun aineiston.

Vastaa