Kokouksen jälkeen tutustuminen erityisesti teatteritaiteen opetukseen, josta lukuisat teatteritaiteen tekijät ovat saaneet alkuinnostuksensa ja jonka tasoa kiitellään eri puolilla Suomea.

Hallitus pyrkii pitämään ensimmäisen kokouksen tammikuun aikana, jossa valitaan ainakin varapuheenjohtaja sekä toimikunnat. Toimikuntiin halukkaat voivat ilmottautua puheenjohtajalle.
Lisäksi haasteena on tosi löytää seuralle uusi sihteeri. Asiaa on kartoitettu, mutta toki tässäkin kaivataan jäsenistöltä ehdotuksia.
Helmikuun aikana lähetetään myös jäsenmaksut. Jäseneksi voi liittyä sivuiltamme löytyvältä lomakkeella.

Kevätkokous pidettäneen maaliskuun lopulla, päivä tarkentuu myöhemmin.

Vuoden ensimmäinen Hollolan Lahti on työn alla ja se ilmestynnee helmikuun puolella.

Lisäksi seura järjestänee keväällä erinäisiä vierailuita, niistäkin tiedotetaan myöhemmin.

Jos olet jäsen, ja haluat seuran tiedotteen sähköpostiisi, lähetä osoitteesi puheenjohtaja@lahtiseura.fi

Sisältö:
Vuosijuhlan puhe, Risto Halme
Hollolan kirkko, Marianne Valola
Entinen kotitaloni Jalkarannassa, Aljette Ansara o.s. Andersen
Lahden satama ja sen asema osa 1, Sauli Hirvonen
Vuoden nuoren lahtelaisen terveisiä, Pauliina Polet
Vuoden lahtelainen 2011: Eila Saarinen, Lahti-seura
Seuran tapahtumia, Sauli Hirvonen

Seuraava lehti ilmestyy vuoden ensimmäisinä kuukausina.

Esillä on taitelijaseuran uusien jäsenten töitä sekä Taidelainaamon joulunäytttely, jonka nimenä on Tarina.

Paikalla on seuran jäseniä, mm. professori Matti Koskela.

Esillä edullista grafiikkaa ja taideteoksista tehtyjä postikortteja.

Merkitkää aika kalenteriin ja tiedottakaa vierailusta myös ystäville.

Tervetuloa!

Hallitus

17.11.
Tiistaina 22.11. klo 17 – 19.30 pääkirjaston auditoriossa Lahen ilta – muisteluita Lahdesta. Keskustelijoina: Eila Jokinen, Hannu Kivilä, Riitta Niskanen ja Rauli Nordberg.

Illan emäntänä toimii Marianne Valola. Tilaisuuteen vapaa pääsy, tervetuloa mukaan muistelemaan.

Järjestäjinä Lahden kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto ja Lahti-seura ry.

Tämän jälkeen on vuosittain nimetty Vuoden Lahtelaiseksi eri tahoilla toimineita lahtelaisia, jotka ovat ansiokkaasti  työskennelleet Lahden hyväksi ja tehneet kaupunkia tunnetuksi.

Joukossa on ollut mm. yritysjohtajia. Useat lahtelaiset yritykset ovatkin markkinoineet Lahtea  näkyvästi. Monet muistavat vielä Mallasjuoman mainokset ”Ei oo Lahden  voittanutta” tai ”Lahden sininen hetki”. Eräässä vaiheessa Luhta leikkasi linjat niin linjakkaasti, että vuoden 1989 MM-talvikisoissa jotkut muista maista saapuneista kisavieraista luulivat ensin, että kisakaupungin nimi on LUHTA.

Hyviä lahtelaisia tavaroita ja palveluja syntyy yrityksissä kuitenkin vain siten, että yrityksessä on osaavia työntekijöitä. Sellaisia työntekijöitä, jotka tarvittaessa tulevat töihin aamulla varhain tai illalla yövuoroon myöhään tai tekevät jatkuvasti raskasta kolmivuorotyötä. He osaavat ammattinsa, ovat valmiit oppimaan uusia työtapoja yritysmaailman ja elämän muutoksissa, ja ovat terveellä tavalla ylpeitä ammatistaan, vaikkakaan eivät ole lehtien etusivuilla tai lööpeissä tai ensi-iltojen parrasvaloissa. Näiden uutterien lahtelaisten työn tuloksena me kaikki saamme tavaroita ja palveluja oikean laatuisina ja tarvittavina aikoina.

Tänä vuonna Lahti-Seuralla on poikkeuksellinen mahdollisuus nimetä Vuoden Lahtelaiseksi henkilö, jonka työura on kaiken kaikkiaan kestänyt hämmästyttävät 56 vuotta.  Näin pitkän työtaipaleen esille tuominen on tärkeää aikana, jolloin keskusteluissa pohditaan, miten työssä jaksettaisiin nykyistä kauemmin, ja mikä on Suomessa tulevina vuosina kansantaloudellisesti oikea eläkkeellesiirtymisikä.

Vuoden 2011 Lahtelaiseksi Lahti-Seura on päättänyt nimetä heinäkuussa 68-vuotiaana eläkkeelle siirtyneen lihamestari Eila Saarisen kiitokseksi esimerkillisestä työurasta.

Eila Saarinen aloitti työtehtävät jo 12-vuotiaana koululaisena kesätöissä maatilayrityksessä Padasjoella. Koska hän oli aloittanut kansakoulun 6-vuotiaana, koulu ja sen jälkeinen kolmen kuukauden kansalaiskoulu oli suoritettu 13-vuotiaana. Tämän jälkeen hän meni apteekkiin tekniseksi apulaiseksi, joka tarkoitti siivoamisen ja juoksutytön tehtävien lisäksi myös päänsärkypulverien ja salvojen valmistusta. Tuohon aikaan ei ollut minkäänlaisia suojakäsineitä, joten kädet eivät sietäneet voimakkaita aineita, ja Eila Saarinen siirtyi töihin Padasjoen Osuuskauppaan, jossa hän 14-vuotiaana  pääsi vakituiseksi työntekijäksi. Lahdessa työt alkoivat ensin Lahden Seudun Kauppakunnan Pellonkulman lihamyymälässä 1961, josta Eila Saarinen siirtyi seuraavana vuonna Sokoksen lihapuolelle ensin Valtakulmaan ja sitten nykyisen Sokoksen tiloihin. Eila Saarinen hankki kaiken aikaa oman alansa lisätietoja. Arvostetun lihamestarin tutkinnon hän suoritti vuonna  1973 kurssin ainoana naisena. Tietonsa ja taitonsa hän on vuosien  aikana antanut auliisti nuorempien kanssatyöntekijöiden käyttöön.

Arkipäivät ovat alkaneet siten, että hän on herännyt kello neljältä ollakseen työpaikalla kello kuusi, jotta palvelumyynnin tiskit ovat viimeistä piirtoa myöten valmiina, kun ensimmäiset asiakkaat saapuvat. Tämä oli myös viimeisen työpäivän aloitus.

Näin pitkän työuran taustatekijöitä on oikea asennoituminen työntekoon. Eila Saarisen mottoina on ollut, että työstä pitää tykätä ja työpaikalla viihtyä. Ja pitää ehdottomasti sitoutua siihen työtehtävään, missä kulloinkin on. Että kaiken aikaa on oltava halu oppia uutta. Että iloisen jaksamisen salaisuus on siinä, että kaikki on itsestä ja omasta asenteesta kiinni, joten tavaroiden siirto hyllyihin, kumartaminen ja kyykkiminen ovat samalla oman kunnon hoitamista. Ja että pitää arvostaa ja kiittää myösn kanssatyöntekijöitä, jotta ympärillä on hyvä työilmapiiri.

Nämä kaikki ovat sellaisia asioita, joita meidän nuorempien on syytä pohtia ja ottaa opiksi. Kun Lahti-Seura nyt nimeää Eila Saarisen Vuoden 2011 Lahtelaiseksi, se samalla haluaa arvostaa kaikkien ns. tavallisten lahtelaisten tekemää työtä kotikaupungin asukkaiden hyväksi.